Vihreä ja punainen tietoyhteiskunta?

Vihreät hyväksyi viikko sitten uuden poliittisen ohjelman ja vasemmistoliitto on julkaissut luonnoksen omaksi tavoiteohjelmakseen, joka hyväksytään muutaman viikon kuluttua. Mitä puolueet sanovat tekijänoikeuksista, kansalaisoikeuksista ja tietoyhteiskunta-asioista ylipäänsä?

Tekijänoikeudet

Tietoyhteiskunta perustuu tiedon tuottamiseen, hyödyntämiseen ja jakamiseen sekä mahdollisuuteen päästä tietoon käsiksi.

Lupaavan kuuloisista lauseista huolimatta vihreiden poliittinen ohjelma ei lupaa juuri mitään konkreettisia parannuksia tekijänoikeusjärjestelmän pahimpiin ongelmakohtiin. Ohjelman mukaan esimerkiksi tekijänoikeuden suoja-aikoja on kohtuullistettava sitomalla ne tekijöiden kuolinajan sijaan teoksen luomishetkeen. Tämä voi kuitenkin aivan hyvin tarkoittaa vaikka sitä, että suoja-aika olisi 100 vuotta teoksen luomisesta, mikä ei olisi olennainen muutos.

Ohjelman mukaan ”tekijöiden, kuluttajien ja välittäjien oikeuksille on löydettävä nykyistä toimivampi tasapaino”. Ohjelma ei kuitenkaan millään tavalla viittaa siihen ongelmaan, että satojen tuhansien suomalaisten päivittäiset kopiointi- ja fanikulttuuriharrastukset ovat laittomia ja kopioijia ahdistellaan kohtuuttomilla korvausvaatimuksilla.

Ohjelmassa korostetaan nimenomaan tekijöiden oikeuksia esimerkiksi suuryrityksiä vastaan. Ohjelmassa ei mainita sitä, miten tekijänoikeuden monopolivoima aiheuttaa jo lähtökohtaisesti haittaa kuluttajille, ja miten nämä ongelmat voitaisiin ratkaista.

Ohjelmassa todetaan, että ”tekijänoikeudet tarvitsevat suojaa myös jatkossa”. Vaikka Piraattipuoluekaan ei kannata tekijänoikeuksista luopumista kokonaan, vihreiden poliittisen ohjelman sanamuodot viittaavat lähinnä siihen, ettei puolueella ole haluja tehdä merkittäviä muutoksia tekijänoikeusjärjestelmään.

Vihreiden poliittisen ohjelman tekijänoikeuksia koskevat kohdat on jätetty sen verran epämääräisiksi, että puolueen piirissä työskentelevällä tekijänoikeustyöryhmällä on vielä liikkumavaraa vetää puolueen kantoja lähemmäksi piraattien ajatusmaailmaa. Työryhmä esittänee tarkemman tekijänoikeuskannanoton puolue-elinten hyväksyttäväksi vielä ennen vaaleja.

Vasemmistoliiton ohjelmaluonnoksessakin keskitytään lähinnä haukkumaan suuryhtiöitä. Puolueen suhtautuminen tekijänoikeuksiin ei käy kovin selväksi ohjelmaluonnoksesta. Toisaalta halutaan ”turvata luovan työn tekijöiden oikeudet omaan työhönsä”. Toisaalta ”tekijänoikeusjärjestelmässä etusijalla pitää olla ihmisten mahdollisuus päästä käsiksi tietoon ja kulttuuriin”. Ilmeisesti ihmisten mahdollisuus päästä vertaisverkkojen kautta käsiksi kulttuuriin ei kuitenkaan kuulu puolueen tavoitteisiin.

Patentit
Myönteistä on se, että vihreiden mielestä ”tietokoneohjelmistojen, geenien tai algoritmien ei pidä olla patentoitavissa”. Yleensä kehitysmaiden ahdinkoon myöntätuntoisesti suhtautuvat vihreät eivät kuitenkaan päätyneet kannattamaan esimerkiksi kehitysmaiden ahdinkoa lisäävien lääke- tai vihreän teknologian patenttien lakkauttamista.

Vasemmistoliiton ohjelmaluonnoksessa vastustetaan niin ikään ohjelmistopatentteja. Sen enempää sanottavaa patenteista puolueella ei ole.

Sananvapaus ja yksityisyys
Vihreät toteavat, että ”sananvapaus ja yksityisyyden suoja on turvattava kaikille myös Internetissä”. Heidän tavoitteensa jäävät kuitenkin tähän yhteen yleisluontoiseen lauseeseen, joten sillä tuskin tulee olemaan vihreiden politiikassa oleellista merkitystä.

Sananvapaus- ja yksityisyyskysymykset eivät ainakaan ole puolueohjelman perusteella vihreille millään tavalla keskeinen asia. Se on kyllä hyvin pääteltävissä vihreiden käytännön politiikasta jo muutenkin. Olivathan vihreät mukana hyväksymässä sormenjälkirekisterin käyttöönottoa viime kesänä ja hiljattain vihreä oikeusministeri Tuija Brax on kunnostautunut vaatimalla sananvapauden rajoittamista.

Ohjelmassa vaaditaan autoliikenteen valtakunnallista valvontaa tienkäyttömaksujen keräämiseksi (eikös meillä ole jo polttoainevero?), mutta vaaditaan samalla sen toteuttamista yksityisyyden turvaavalla tavalla. Mitenköhän sekin mahtaisi onnistua? On melko vaikeaa sovittaa yhteen auton omistajan tunnistamista edellyttävä maksujärjestelmä ja yksityisyyden suoja. Pääkaupunkiseudulle suunnitellun ruuhkamaksujärjestelmän yksityisyysongelmat jätetään ohjelmassa mainitsematta.

Vasemmistoliiton ohjelmaluonnoksessa todetaan, että ”Internetin ja uusien teknologioiden mahdollisuuksia on käytettävä ihmisten vapauksien lisäämiseen, ei kansalaisten kontrollin vahvistamiseen”. Tämä kuulostaa sinänsä hyvältä ja vasemmistoliitto onkin oppositioasemassa ollut vastustamassa niin Lex Nokiaa kuin sormenjälkirekisteriäkin. Tavoitetta ei kuitenkaan sen enempää selkiytetä, eikä ohjelmaluonnoksen perusteella ole mitenkään selvää, että puolue mahdollisesti hallitukseen päästessään jatkaisi yhtä myönteisellä linjalla.

Demokratia ja avoimuus
Ehkä vihreiden poliittisen ohjelman iloisinta antia on selkeä tuki suoremmalle demokratialle kansalais- ja kansanäänestysaloitteiden muodossa ja vaatimus lainvalmistelun avoimuuden parantamisesta.

Tulossa olevaa, demokratiaa halveksuvaa 3 %:n valtakunnallista äänikynnystä ei ohjelmassa mainita. Vihreät tukevat tätä ”puoluekentän pirstaloitumisen estämiseen” ja ”puolueiden nykyisiin voimasuhteisiin puuttumattomuuteen” tarkoitettua hanketta, mutta miksei tukea ilmaista poliittisessa ohjelmassa? Hävettääkö koko asia jo vähän vihreitä itseäänkin?

Vasemmistoliitto ei ole ottamssa kantaa vaaliuudistukseen eikä ylipäänsä demokratian kehittämiseen saati päätöksenteon avoimuuden lisäämiseen.

Tietoyhteiskunta
Vasemmistoliitto on ottanut avoimet ohjelmistot sydämen asiakseen.

Julkisten tietojärjestelmien on rakennuttava avoimien standardien varaan. Viranomaisten kanssa asiointiin tarvittavien ohjelmien tulee olla vapaasti saatavilla. Julkisen sektorin, erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalitoimen, kalliit ja keskenään huonosti yhteensopivat järjestelmät on yhtenäistettävä avoimia standardeja ja -ohjelmistoja hyödyntäen. Tietokoneohjelmistojen piilotetut, ja yhteiskunnallisesti huomattavan suuret, lisenssikustannukset on tehtävä julkisella sektorilla näkyviksi.

Lisäksi vasemmistoliitto vaatii aidossa piraattihengessä, että ”julkisin varoin tuetun tutkimuksen ja kehitystyön tulosten tulee olla julkisia”.

Vihreätkään eivät tällä saralla jää huonommiksi. He vaativat, että ”koulujen, kirjastojen, virastojen yms. tietojärjestelmissä on sitouduttava avoimiin standardeihin ja avoimiin rajapintoihin”.

Vihreät haluaa myös saada julkishallinnon tuottamaa tietoa vapaampaan käyttöön:

Kartta-aineistot, säätiedot, tilastot ja vastaava julkisin varoin tuotettu tieto tulee avata julkiseen käyttöön. Julkishallinnon ja julkisomisteisten organisaatioiden tuottamat julkiset tietovarannot tulee saada laadukkaina maksutta saataville verkkoon myös koneluettavassa muodossa.

Yhteenveto
Vasemmistoliiton poliittinen sihteeri Jussi Saramo hehkutti juuri blogissaan vasemmistolaista tietoyhteiskuntapolitiikkaa ja puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki korosti sen merkitystä jo viime syksynä. Näihin ulostuloihin nähden tavoiteohjelmaluonnoksen anti jää valitettavan laihaksi. Prioriteetit taitavat sittenkin olla ihan muissa asioissa? Vihreistäkään ei mitään kunnon tietoyhteiskuntapuoluetta näytä olevan tulossa.

Keskustan valmisteilla olevasta 28-sivuisesta, koko 2010-luvun kattavasta tavoiteohjelmasta ei löydy näistä aiheista mitään. Häpeällistä, että maan suurin puolue ei näe tietoyhteiskunnan tuloa vieläkään.

Piraattipuolueen ajamista asioista lähinnä avointen ohjelmistojen ja rajapintojen ilosanoma on rantautunut selkeästi sekä vihreisiin että vasemmistoliittoon. Näyttääkin siltä, ettei Piraattipuolueen tarvitse aivan vielä lakkauttaa itseään tarpeettomana!

0 vastausta artikkeliin ”Vihreä ja punainen tietoyhteiskunta?

  1. Taitaa Keskusta katsoa asioita vielä sieltä Pohojanmaan perunakellareista käsin…

    Tuosta avoimista ohjelmista.

    Minusta ei avoimia ohjelmia pitäisi sinänsä nähdä itseisarvona. On nähty niin paljon huonoa softaa avoimissa ohjelmissakin, vaikkaakaan ei mitenkään yksinomaan avoimissa. Mielestäni kannattaisi enemmänkin keskittyä siihen että käytettäisiin hyvää/tarkoituksenmukaisinta softaa ja kokonaisratkaisultaan edullisinta ratkaisua. Nykytilanteessa tämä toki kääntää vaakakupin helposti avoimien ratkaisujen puoleen.

    Nykyään tosin vaakakupissa valitettavasti painaa se, että on pari vuosikymmentä kouluissa koulutettu Microsoftin asiakkaita ihmisistä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Se on aina helpompi valita se tuttu ratkaisu…vaikkakaan ei aina olisi paras kokonaisuuden kannalta.

  2. Olli Vainio:

    En minäkään pidä avoimia ohjelmia itseisarvona. Moni puolueessa todellakin pitää, ja tiedän kyllä mistä tuo on peräisin. Itse liputtaisin enemmän avoimia rajapintoja, jolloin oli kyseessä sitten suljetut ohjelmisto-osat tai avoimet, niin ne voisivat joka tapauksessa kommunikoida keskenään ja niistä voitaisiin rakentaa kunnollisia kokonaisuuksia. Ihan kokonaankin avoimia ratkaisuja löytyy moneen rakoon ja avoimien rajapintojen käyttöpakko varmasti auttaisi avoimien ratkaisujen leviämiseen ja siten kustannussäästöihin. On tärkeää, että avoimilla ratkaisuilla voi kilpailla myös pienistä osakokonaisuuksista, koska monet järjestelmät ovat kovinkin monimutkaisia. On kuitenkin tyhmää tyhmää liputtaa totaalisen avoimuuden perään kertalaakilla, kun monessa paikkaa kaupalliset ratkaisut vaan ovat edelleen parempia.

    Ajan kanssa pienistä puroista ne isotkin avoimet järjestelmät kuitenkin tulevat nousemaan. Sehän on jo perus PC-softassa nähty.

  3. Erityisesti patenttikysymyksissä merkittävää lienee se, mitä Yhdysvaltojen korkein oikeus piakkoin lausuu Bilski -tapauksessaan. Kyseeseen tulee ennenkaikkea se säilytetäänkö siellä liiketoimintamenetelmien patentoitavuus. Mutta päätös koskee myös tietokoneohjelmia ja patentoitavuuden yleisiä kriteerejä. Ainakin Groklaw -sivu seuraa asiaa tiiviisti. Muutenkin suosittelen lämpimästi tällä sivulla pistäytymistä.

  4. ”Yleensä kehitysmaiden ahdinkoon myöntätuntoisesti suhtautuvat vihreät eivät kuitenkaan päätyneet kannattamaan esimerkiksi kehitysmaiden ahdinkoa lisäävien lääke- tai vihreän teknologian patenttien lakkauttamista.”

    Lääke- ja vihreän teknologian patenttien poisto eivät voi olla asioita, joista sosialisointi aloitetaan. Ensin pitää rakentaa ylivertaisten iskuritutkijoiden uurastuksen varassa toimiva ”Kapteeni Koukun vihreän teknologian tutkimuskolhoosi” ja ”Isä aurinkoisen lääketutkimuksen sovhoosi”

    Kun nämä on saatu pystyyn, voidaan patenttien varassa toimiva taantumuksellinen markkinaehtoinen lääketutkimus lopettaa.

  5. Minusta on kohtuullisen rasittavaa, kun yrität kumota argumentin assosioimalla sen jonkin usein kielteiseksi mielletyn termin kanssa, kuten varastamisen tai sosialismin. Valitettavasti tuo ei ole mitään kunnollista argumentointia, eikä kumoa yhtään mitään.

    Käytännössä sanot, että ”asia X on paha, koska se on mielestäni varkautta/sosialismia, joka on mielestäni paha asia”.

    Koita joskus väitellä aiheesta ihan kunnolla. Kirjoita kommentti, jossa et mainitse varastamista tai sosialismia, vaan perustelet näkemyksesi jollain oikealla argumentilla.

  6. Kyllästyttää kun ihmiset luulevat, että yhteiskunnallisista asioista väittely tarkoittaa sitä, että mustamaalataan toinen mahdollisimman pahasti. Mitään perusteluita ei tarvitse käyttää, kunhan onnistuu assosioimaan vastustajansa yhteen jonkin yleisesti kielteiseksi mielletyn kanssa.

  7. Vasemmistossa on kyllä paljon radikaalimpiakin vaatimuksia, mutta tavoiteohjelma on tehty esim. talouslaskemien pohjalta, jolloin se on aidosti ja konkreettisesti toteutettavissa ilman että valtio ajautuu kriisiin. Vassissa ei ole haluttu kirjoittaa epämääräistä mielikuvahöpötystä toisin kuin vihreillä vaan miettiä konkreettisia linjoja ja muutoksia. Käytännössä lienee kaikkia piraattien vaatimuksia lääkepatenteista lähtien on kyllä ehdotettu ohjelmaan, ja en näe että Vasemmiston ja Piraattien näkökulmat poikkeaisivat aatteellisesti. Vassin perusta on kuitenkin vapaudessa, kansalaisoikeuksissa ja tiedon/palveluiden ilmaisessa saatavuudessa. (Esim. Vasemmistolinkki -järjestö vaati vertaisverkko jne. lataamisen sallimista ohjelmaan. Puoluekokouksessa nähdään miten käy esityksen kanssa.)

    Mielestäni Vassin tavoiteohjelma on hyvä, koska sitä on ollut tekemässä kaikki ikäluokat, ammattikunnat ja koko maa ja silti on toteutettavissa oleva ja käytännöllinen. silti siinä on hyviä tavoitteita ja arvoja.

  8. Vassin tavoiteohjelman koontiprosessi on ollut hieno askel avoimeen ja osallistavaan suuntaan. Itse ehdottomasti kannatan tällaista laajaa kommenttikierrosprosessia mitä tavoiteohjelman kohdalla on ollut.

    Ja tosiaan ehdotuksia on ollut laajalla skaalalla. Keski-Tampereen osaston tavoiteohjelmakommentaarityöryhmässä sisällytimme jonkin verran radikaalimpia linjauksia mukaan ihan jo keskustelun avaamiseksi:

    http://keskitampere.vas.fi/2010/03/31/keski-tampereen-ehdotus-vasemmistoliiton-poliittiseksi-tavoiteohjelmaksi-vuosille-2010-1015/

    Olisi kiva saada Ahto Apajalahdelta kommenttia myös tuosta Keski-Tampereen tavoiteohjelmaversiosta. Painotan vielä että ehdotuksen sisältämät kannanotot ovat työryhmän jäsenten omia – Vasemmiston virallisen tavoiteohjelman hyväksyy tuleva puoluekokous.

  9. Pahoittelen hieman myöhäistä vastausta, mutta tuo näyttää varsin hyvältä! Toivottavasti puolue ottaa tuosta edes muutamia täkyjä lopulliseen tavoiteohjelmaan.

    Täytyy tosin huomauttaa, että kopioinnin suhteen Lex Karpelaa edeltävään tilanteeseen olisi aika hyödytöntä, koska käytännössä nytkin joutuu vaikeuksiin vain teosten levittämisestä, joka oli jo aiemminkin kiellettyä, eikä teosten lataamisesta.

    ”Vain rikollisen tiedon levittämisestä voidaan rangaista, ei informaation vastaanottamisesta.”

    Oletan, että tämän perusteella vastustaisitte myös suunnitteilla olevaa lapsipornon katsomisen kieltävää lakia?

  10. Katselun kriminalisointi vain vaikeuttaisi lapsipornon tuottajien ja levittäjien kiinnisaamista ja tuottaisi paljon perustavanlaatuisia ongelmia. Tilanne vertautuu kaiken seksin oston kriminalisointiin mitä puoluekokous kumosi liki yksimielisesti – ihmiskaupan uhrien oikeusturva heikkenisi olennaisesti.

    Puoluekokouksessa koko tavoiteohjelma ja tietoyhteiskuntaosio kehittyi merkittävästi. Suuri kiitos valiokunnassa ympäripyöreitä päiviä hikoilleiden tovereiden asiantuntevalle toiminnalle!

    Tavoiteohjelma on julkaistu nyt, siihen voi tutustua http://www.vasemmisto.fi/

    Koska koko dokumentti on varsin pitkä, kopioin päivitetyn ja puoluekokouksen hyväksymän tietoyhteiskuntaosion tänne.
    —————————————————-
    Tasa-arvoiseen ja avoimeen tietoyhteiskuntaan

    On rakennettava kaikille avoin tietoyhteiskunta uusien yhteiskunnallisten erottelujen tuottamisen sijaan. Internetin ja uusien teknologioiden mahdollisuuksia on käytettävä ihmisten vapauksien lisäämiseen, ei kansalaisten kontrollin vahvistamiseen. Kapitalistinen kehityskulku, jossa yritykset rajaavat immateriaalioikeuksien avulla tietopääomaa itselleen ja tekevät siitä niukkaa, on käännettävä toiseen suuntaan.

    Tekijänoikeuskäytäntöjen uudistamista on tarkasteltava eriytyneesti. Esimerkiksi ohjelmistot, oppimateriaalit ja erimuotoiset kulttuuriteokset eroavat toisistaan niin paljon, että nykyinen yhden mallin periaate ei ole perusteltu. Avointen lisenssimallien (Copyleft, Creative Commons) tuntemusta on lisättävä ja niiden käyttöön on kannustettava. Kehitystä on ohjattava uudenlaisten sosiaalisesti oikeudenmukaisten rahoitusmallien suuntaan, jotka turvaavat yhteiskunnan ja työntekijän edut.

    Ohjelmistoideapatentit luovat esteitä ohjelmistoalan kehitykselle. Suomen nykyisessä patenttilaissa sekä Euroopan patenttisopimuksessa (EPC) tietokoneohjelmien, matemaattisten menetelmien, algoritmien ja liiketoimintamenetelmien patentointi on kielletty. On selvää, ettei niiden patentoiminen edistä luovaa työtä ja innovaatioita, vaan päinvastoin vaikeuttaa näitä. Niin kansallisella kuin Euroopan unioninkin tasolla on tehtävä työtä, jotta ohjelmistoideapatentteja ei tulla sallimaan.

    Luovan työn tekijän tulee saada päättää työnsä käytöstä ja kaupallisesta hyödyntämisestä.

    Yleisradion rahoitus pitää turvata erillisellä lailla verovaroista kerättävän YLE-rahaston kautta. Näin turvataan laadukas yleisradiotoiminta sekä vältetään köyhyyttä lisäävät tasamaksut.

    Radiotaajuudet ovat niukkaa yhteisvaurautta. On varattava eri alueilla kanava yhteisö- ja kansalaisradio- sekä TV-toimintaan.

    Julkisten verkkopalvelujen esteettömyys on taattava ja käytettävyyttä tulee parantaa. Tasavertaisen palvelujen saavuttamisen takaamiseksi on perustettava maksuton puhelinpalvelu.

    Julkisten tietojärjestelmien hankinnassa on vaadittava räätälöityjen järjestelmien lähdekoodin oikeuksien siirtoa tilaajalle toimittajariippumattomuuden takaamiseksi.

    Eri järjestelmien välisen integraation ja avoimen datan tarjonnan vuoksi on vaadittava avoimia, dokumentoituja rajapintoja. Tiedon siirto- ja tallennusmuodoissa on käytettävä avoimia standardeja.

    Pitkän aikavälin kokonaiskustannukset tulee arvioida – avoimen lähdekoodin ratkaisuihin siirtymällä voidaan saavuttaa suuria säästöjä esim. toimisto-ohjelmistojen ja palvelinalustaratkaisujen osalta.

    Julkishallinnon tulee tukea vapaan langattoman verkon laajentumista perustamalla lisää avoimia tukiasemia julkisiin tiloihin.

    Haja-asutusalueiden yhteysmahdollisuudet on turvattava tukemalla paikallisten verkko-osuuskuntien perustamista ja valokuituverkkojen rakentamista.

    On velvoitettava kunnat käyttämään mm. KuntaIT-hankkeen tuottamia malleja ja kehitettävä tiedonvaihtoa eri kuntien välillä myös tietojärjestelmien käyttöönoton ja kehityksen osalta.

    Järjestelmien toimitusehtojen pitää sallia parhaiden käytäntöjen
    monistamisen ja käyttöönoton kuntarajojen yli.

    Tietokoneohjelmistojen piilotetut, ja yhteiskunnallisesti huomattavan suuret, lisenssikustannukset on tehtävä julkisella sektorilla näkyviksi.

    Kouluissa ja oppilaitoksissa on annettava opetusta tasapuolisesti avoimista vaihtoehdoista (esim. Linux, OpenOffice).

    Tietotekniikkaopetuksessa tulee purkaa sukupuolistavia käytäntöjä, jotta kummallakin sukupuolella on yhtä hyvät valmiudet ja itseluottamusta toimia tietoyhteiskunnassa.

    Julkisin varoin tuetun tutkimuksen ja kehitystyön tulosten tulee olla julkisia. Myös oppikirjojen sisältö ja muu opetusmateriaali ala-asteelta yliopistoon saakka tulisi olla avoimesti lisensoitua.

    On torjuttava EU:n tasolla monikansallisten yritysten harjoittama lobbaus ohjelmistopatenttien puolesta ja vaadittava patenttien myöntämiseen johdonmukaisuutta pk-yritysten ja yhteisöllisesti tuotettujen avoimen lähdekoodin ohjelmistoprojektien yhtäläisten toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi.

  11. Hei,

    olisin kiinnistunut keskustelemaan lisaa patenttiasiasta Seppo Leistin kanssa, olisiko tiella mahdollisesti hanen email-osoitettaan,

    Kiitos etukateen,

    Pirjo Vaija

  12. Emme valitettavasti voi toisen henkilön sähköpostiosoitetta antaa ulkopuolisille, vaikka meillä se sattuisikin olemaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*