Tekijänoikeuden hinta

Kaupallinen tekijänoikeus maksaa yhteiskunnalle:

– Teosten korkeampina hintoina
Kuten mikä tahansa monopoli, myös tekijänoikeus nostaa hintoja. Tämä ero huomattiin mm. vertailtaessa 168 tekijänoikeudella suojattua ja 166 suojaamatonta kirjaa vuosilta 1913–1932. Tutkimuksessa todettiin, että suurten kustantamoiden julkaisemista kirjoista suojatut teokset maksoivat keskimäärin 8,90 dollaria ja suojaamattomat 6,30 dollaria. Suojatut olivat siis yli 40 prosenttia kalliimpia. Vallitseva tieteellinen käsitys on, että tässä tutkimuksessa löydetty hintaeroa on yleisesti ottaen pidettävänä pääpirteissään oikeana. (Heald, P.J. (2007) Property Rights and the Efficient Exploitation of Copyrighted Works: An Empirical Analysis of Public Domain and Copyrighted Fiction Bestsellers. 92 Minnesota Law Review 1031; Centre for Intellectual Property Policy and Management & Centre for Intellectual Property and Information Law & Institute for Information Law & Max Planck Institute for Intellectual Property, Competition and Tax Law (2008) The Proposed Directive for a Copyright Term Extension – A backward-looking package.)

– Teosten heikompana saatavuutena suuryritysten kerätessä itselleen laajat oikeudet mutta uudelleenjulkaistaessa teoksista vain tuottavimmat
Yhdysvalloissa tehty selvitys kävi läpi 1 500 vuosina 1890–1964 julkaistua, tekijänoikeuden alaista äänitettä. Yhdysvaltojen laki suojaa ennen vuotta 1972 julkaistuja äänitteitä aina vuoteen 2067 asti. Kokonaisuudessaan oikeudenomistajat olivat uudelleenjulkaiseet 14 prosenttia tarkastelluista äänitteistä. Tätä enemmän uudelleenjulkaisuja tehtailivat kolmannet tahot, jotka toimivat joko ulkomaisen tekijänoikeuslain turvin tai yhdysvaltalaista lakia rikkoen. Nämä yritykset olivat julkaisseet uudelleen kaikista äänitteistä 22 prosenttia – ennen vuotta 1945 tarkastelluilla jaksoilla jopa enemmän kuin viralliset omistajat. (Brooks, T. (2005) Survey of Reissues of U.S. Recordings. Council on Library and Information Resources and Library of Congress.)

– Teosten heikompana saatavuutena ”orpojen teosten” muodossa

– Teosten määrän laskuna yhdistelmäteosten tullessa vaikeammaksi tehdä
Eyes on the Prize on 14-tuntinen dokumentti tummaihoisten tasa-arvoliikkeen historiasta Yhdysvalloissa. Sen tekemiseen käytettiin videomateriaalia 82 eri arkistosta, 275 valokuvaa 93 arkistosta, ja noin 120 eri musiikkikappaletta. Teoksen muutaman alkuperäisen näyttökerran jälkeen sitä ei enää nähty televisiossa eikä uudelleenjulkaisuna, koska alkuperäiset sopimukset materiaalin käytöstä olivat joko rauenneet tai eivät kattaneet DVD-julkaisuja. Teos saatiin lopulta takaisin julkisuuteen, mutta siihen vaadittiin 600 000 dollarin lahjoitus Fordin säätiöltä, 20 vuoden neuvottelut ja paljon vapaaehtoistyötä. Nykypäivänä samankaltaisen teoksen tekeminen olisi lähes mahdotonta. (Heller, M. (2008) The Gridlock Economy: How Too Much Ownership Wrecks Markets, Stops Innovation, and Costs Lives. Basic Books.)

Suomessa tilanne on siinä mielessä parempi, että käyttölupia on mahdollista hakea tekijänoikeusjärjestöjen kautta. Nämä edustavat keskitetysti kaikkia tekijöitä ja hoitavat lupien selvittämisen hakijan puolesta. Alkuperäisellä tekijällä on kuitenkin edelleen mahdollisuus kieltää teoksensa käyttäminen. Oikeudenomistajat ovat usein kansainvälisiä suuryrityksiä, jotka eivät myönnä lupia halvalla. Eräässä dokumenttielokuvassa näkyi auki oleva televisio, jossa vilahti muutaman sekunnin pätkä Simpsoneiden jaksoa. Simpsoneiden oikeudet omistava tuotantoyhtiö Fox olisi halunnut pätkän näkymisestä dokumentissa 10 000 dollarin korvauksen! (Lessig, L. (2004) Free Culture: How Big Media Uses Technology and the Law to Lock Down Culture and Control Creativity. Penguin Press.)

Lupakynnys ylittyy Suomessakin helposti, ks. esimerkiksi Tekijänoikeusneuvoston lausunnot 1997:9 ja 2002:16.

– Teosten määrän ja laadun laskuna kolmansien osapuolien harrastaman jatkokehittelyn vaikeutuessa
Ehkä paras esimerkki vapaampien oikeuksien luomista mahdollisuuksista on Dungeons & Dragons -roolipelin 3. laitos. Wizards of the Coast (WotC) julkaisi pelin alunperin hyvin sallivalla OGL-lisenssillä, joka salli kolmansien osapuolien vapaasti käyttää hyväkseen pelin sääntöjä ja tuottaa siihen lisämateriaalia. Kun WotC lopulta julkaisi pelistä kokonaan uusitun, neljännen laitoksen, pitivät lukuisat fanit sitä pettymyksenä ja epäonnistumisena. Kiitos OGL:n, WotC:sta erillinen Paizo Publishing pystyi kuitenkin julkaisemaan oman Pathfinder-roolipelinsä, joka oli suunniteltu korjaamaan 3. laitoksessa olevat virheet ja viemään peliä enemmän siihen suuntaan, mihin 4. laitokseen tyytymätön fanikunta olisi sitä halunnut vietävän.

Muita esimerkkejä ovat mm. eri tarinat jotka tavalla tai toisella uudelleenkertovat antiikin taruja tai kansansatuja, joko sovittaen ne nykyaikaisiin taidemuotoihin tai kääntäen jotkut niiden perusoletuksista kokonaan ympäri. Tekijänoikeuksien suojaamien teosten kohdalla tämä voi olla hankalampaa, kuten esimerkiksi Tuulen viemää -kirjan The Wind Done Gone-uudelleensovituksen yhteydessä nostettu oikeusjuttu osoitti.

– Talouskasvun hidastumisena innovatiivisten teknologioiden kehityksen vaikeutuessa
Teknologioita, joiden kimppuun käytiin tai yritettiin käydä tekijänoikeuksilla: äänitteet, kaapelitelevisio, halvat nuotit, videonauhurit. Tuoreempina tapauksina nettiradiot, kännykkä-tv, omistamansa musiikin kuunteleminen, videonvuokrausautomaatit, kirjavälitys, verkkovideonauhuri sekä autojen korjaaminen.

– Kadotettuina verotuloina ylläolevien kohtien johdosta
Miten paljon uuden luominen helpottuisi, mikäli tekijänoikeus olisi väljempi? Yksi tapa selvittää asiaa on katsoa valtion tuottaman tiedon saatavuutta eri maissa ja sen vaikutusta talouteen. Yhdysvalloissa kaikki valtion virastojen tuottama materiaali on tekijänoikeudesta vapaata, mutta Euroopassa monet maat suojaavat tietonsa ja vaativat siitä maksua. Eräs merkittävä suojattu alue on maantieteellinen tieto, johon kuuluvat muiden muassa kartta- ja säätiedot. Näiden tietojen panttaamisen taloudellisista vaikutuksista on laadittu useita eri selvityksiä. Kokonaiskuva on selvä: tekijänoikeuden poistaminen julkisen vallan tuottamasta materiaalista kerryttäisi enemmän verotuloja kuin mitä tällä hetkellä niistä saadaan tekijänoikeusmaksuina.

Yksi Yhdysvaltojen ja Euroopan tilannetta vertaillut raportti piti realistisena mahdollisuutena, että lisenssimaksujen poistaminen vähintään kaksinkertaistaisi julkisesti tuotettua tietoa hyödyntävän liiketoiminnan arvon, mikä oli tuolloin (vuonna 2000) 68 miljardia euroa. (PIRA International (2000) Commercial Exploitation of Europe’s Public Sector Information. Final Report for the European Commission, Directorate General for the Information Society.)

– Kadotettuina työpaikkoina ylläolevien kohtien johdosta
Eräs alankomaalainen selvitys puolestaan arvioi, että maantieteellisen tiedon hinnan laskeminen 60 prosentilla loisi maahan noin 800 uutta työpaikkaa. (Ravi Bedrijvenplatform (2000) Economische effecten van laagdrempelige beschikbaarstelling van overheidsinformatie. Siteerattu lähteessä Weiss, P. (2002) Borders in Cyberspace: Conflicting Public Sector Information Policies and their Economic Impacts. U.S. Department of Commerce, National Weather Service.)

– Lisääntyneinä kustannuksina esim. arkisto- ja kirjastotoiminnalle
”Yleisradiossa on havaittu, että myös vanhat ohjelmamme kiinnostavat yleisöä. Kansallisesti merkittävää aineistoa voi jäädä pois saatavilta, jos suoja-ajan tuplaaminen vaikeuttaa ohjelma-arkiston käyttöä, (Yleisradion lakimies) Lehtonen linjaa.” (…) ”Aina kun oikeuksia laajennetaan, sillä on taipumus myös maksaa. Kaikki se raha on poissa ohjelmien uustuotannosta, koska ei käytettävissä oleva raha mistään lisäänny.” — MTV3, ”Tekijänoikeuden pidennyksestä haittaa Ylelle”, 21.7.2008

——-

(Valtaosa ylläolevista esimerkeistä on kerätty myös Jokapiraatinoikeuden 6. lukuun. Suosittelen lukemaan, mikäli haluaa tietää kaupallisen tekijänoikeuden haittavaikutuksista lisää.)

Ylläolevan valossa lienee aika selvää, että tekijänoikeutta on syytä rajata mahdollisimman paljon, joko sen laajuutta tai sitten pituutta rajoittamalla. Laaja tekijänoikeus on vero, jonka maksajaksi joutuu koko yhteiskunta. Perustelu ”tekijänoikeuden on oltava pitkä, jotta alkuperäisillä tekijöillä olisi mahdollisimman hyvä todennäköisyys kattaa kulunsa” ei toimi, koska se sivuuttaa tarpeen kompromissille näiden haittavaikutusten ja alkuperäisen tekijän rahantulon välillä.

Ylipitkää tekijänoikeutta voitaisiinkin verrata vaikka ylimääräiseen, koko kansalle lyötävään tuloveroon. Tästä kaikilta kerättävästä verosta maksettaisiin 70% pienelle joukolle tietyn alan suuryrityksiä ja loput sen alan työntekijöille. Kaikki ovat varmaan yhtä mieltä siitä, että esim. siivoojilla on varsin matalat palkat. Olisiko siis reilua, jos kaikki tästä lähtien maksaisivat palkastaan ylimääräisen muutaman prosenttiyksikön tai pari? Näin kerätyistä rahoista 70% voitaisiin sitten jakaa neljän suurimman siivousfirman johdolle ja loput maan kaikille siivoojille.

(Mistä luku 70%? EU:ssa nahisteltiin tuoreeltaan siitä, pitäisikö tekijänoikeudelle hyvin läheistä sukua olevalle äänitteiden ns. lähisuojaa pidentää 50 vuodesta 95 vuoteen. Bournemouthin, Cambridgen ja Amsterdamin yliopistot sekä saksalainen Max Planck -instituutti julkaisivat asian taloudellisista vaikutuksista yhteisen lausunnon. Siinä todettiin, että 72 % pidennyksestä koituvista hyödyistä menisi neljälle suurimmalle levy-yhtiölle (Universal, Sony BMG, Warner Music, EMI), 24 % menisi parhaiten menestyvälle 20 % esittäjistä, ja 4 % menisi jäljellejääneille 80 % esittäjistä.)

Lisätty 22.5.: Kirjoitin tuon tekstin alunperin hieman eri kontekstiin ja siirsin sen sieltä tänne. Tuota kontekstia olisi pitänyt ehkä tarkentaa vähän enemmän tai muuten muokata kirjoitusta. Kyse oli siis keskustelusta, jossa pitkää suoja-aikaa puolustettiin nimenomaan sillä, että merkittävällä osalla tekijöitä on huono tulotaso ja pitkä suoja-aika voisi lisätä näiden siitä saamia tuloja. Se että parhaat tekijät ansaitsevat monta kertaa paremmin kuin hieman huonommat on toki nykymallisessa yhteiskunnassa joka tapauksessa väistämätöntä. Kirjoitukseni alkuperäisenä tarkoituksena oli tuoda esiin tekijänoikeuden kaikki negatiiviset vaikutukset ja huomauttaa, että jos tavoitteena tosiaan on turvata kohtuullinen elinaso enemmistölle tekijöitä, on nykymalli äärimmäisen tehoton ja ongelmallinen tapa tehdä niin.

0 vastausta artikkeliin ”Tekijänoikeuden hinta

  1. Hyvä blogaus. Tekijänoikeuksista ja patenteista puhuttaessa pitäisi muistaa että niillä on paitsi kehitystä mahdollistava, myös estävä vaikutus. Patenteissa varsinkin estävyysvaikutus on nykyään paljon dominoivampi.

    ”Teosten määrän ja laadun laskuna kolmansien osapuolien harrastaman jatkokehittelyn vaikeutuessa
    Ehkä paras esimerkki tästä on…”

    Tuo kai kuitenkin oli vastaesimerkki.

  2. Voisitko Kai jotenkin perustella, miksi tekijänoikeus on monopoli, mutta omistusoikeus (ilmeisesti?) ei?

    Tekijänoikeuden perusteeton kutsuminen monopoliksi on minusta selvä osoitus siitä, että oman kannan asiallisen perustelun tultua tiensä päähän, on ryhdyttävä sanojen semanttisen sisällön vääristelyyn.

    Monopolissa on aina kyse selvästi laajemmasta kokonaisuudesta, kuin yksittäinen musiikkikappale, teksti tai kuva. Monopoli rajoittaa aina muiden toimimista alalla.

    Minusta olisi reilua ja älyllisesti rehellistä, että Piraattipuolue ry kertosi konstailematta ajavansa tekijänoikeuden sosialisointi.
    Ei kai puolue häpeä omaa ideologiaansa, kun koittaa naamioida se milloin miksikin?

  3. Ilmeisesti Suomen Piraattipuolue on vallannut Wikipedian: ”Patents, copyright, and trademarks are all examples of government granted and enforced monopolies. The government may also reserve the venture for itself, thus forming a government monopoly.” (http://en.wikipedia.org/wiki/Monopoly). Lisäksi WIPO:n ohjekirja tekijänoikeuksista ja vastaavista lisensseistä (http://www.google.com/books?id=LvRRvXBIi8MC) kutsuu vaivattomasti tekijänoikeutta monopoliksi ainakin sivuilla 7 ja 9. Piraattipuolueen lonkerot ulottuvat uskomattoman pitkälle.

  4. Esitit listauksen konkreettisia ongelmia ja keskustelunaiheita.

    Sitten valitettavasti kuitenkin esitit näihin kaikkiin kohtiin vain yhden vastauksen: tekijänoikeuksien lyhentämisen tai poiston. Onko maailma todellakin vain musta tai valkoinen? Nolla tai ykkönen? Mielestäni ei.

    Useisiin kohtiin, mm. orpoteokset uudelleenkäyttölisenssit, on löydettävissä nykyisen tekijänoikeuslain puitteissa ratkaisumuotoja, jotka ottavat huomioon niin yleiset kuin tuottajienkin intressit.

    Ensimmäin kohta tosin vain nauratti. Ylläripylläri sellaiset teokset, joista tekijöillekin maksetaan siivu ovat kalliimpia. Muista toki, että näissä ”halvemmissakin” teoksissa on voittomarginaali mukana. Voiton käärii vain taho, joka ei ole millään tavalla osallistunut alkuteoksen luomiseen.

    – Kadotettuina työpaikkoina ylläolevien kohtien johdosta
    Eräs alankomaalainen selvitys puolestaan arvioi, että maantieteellisen tiedon hinnan laskeminen 60 prosentilla loisi maahan noin 800 uutta työpaikkaa.

    Työpaikkojen menetykset kohdistuvat toki myös luoviin aloihin.

    (Mistä luku 70%? EU:ssa nahisteltiin tuoreeltaan siitä, pitäisikö tekijänoikeudelle hyvin läheistä sukua olevalle äänitteiden ns. lähisuojaa pidentää 50 vuodesta 95 vuoteen. Bournemouthin, Cambridgen ja Amsterdamin yliopistot sekä saksalainen Max Planck -instituutti julkaisivat asian taloudellisista vaikutuksista yhteisen lausunnon. Siinä todettiin, että 72 % pidennyksestä koituvista hyödyistä menisi neljälle suurimmalle levy-yhtiölle (Universal, Sony BMG, Warner Music, EMI), 24 % menisi parhaiten menestyvälle 20 % esittäjistä, ja 4 % menisi jäljellejääneille 80 % esittäjistä.)

    Eivätkö parhaiten menestyneet yhtiöt ja parhaiten menestyneet artistit sitten ole mielestäsi oikeutettuja korkeampiin ja pidempään jatkuviin korvauksiin? Kyllä mielestäni Eero, Jussi & Boys -yhtyeen jäsenten kuuluu yhä saada korvauksia 60-luvun äänityksistään. Vain parhaat esitykset saavat yhä soittoja. Eivät ne jakaannu sattumanvaraisesti, vaan ansaitusti.

    Ottaisin itse esille tässä yhteydessä mieluusti myös 90% ”säännön”. Mistä luku 90%? Wikipediassa 10% käyttäjistä tuottaa aktiivisesti sisältöä, 90% vain kuluttaa muiden työn tuloksia. Ja jos katsotaan vielä tarkemmin tuota 10% tuottajajoukkoa, niin siitäkin 90% (ml. minä) teemme vain todella pieniä muutoksia. Äärimmäisen pieni osa wikipedian käyttäjistä todellisuudessa tuottaa merkittäviä ja yleisesti kiinnostavia sisältöjä.

    Sama on yleistettävissä myös mekanisoituun kulttuuriin. Äärimmäisen harva musiikin tekijä maassamme kykenee tuottamaan sellaista sisältöä, että se todellakin kiinnostaa tuhansia ihmisiä. Teostolla on asiakkaita n. 22 000, eli 0,44% kansasta ja jäseniä 672, eli 0,013% kansasta.

    Tämän vähemmistön oikeuksista on kyse. He tulevat aina, myös tavoittelemassanne tekijänoikeudettomassa tulevaisuudessa tuottamaan sen kulttuurisisällön, jota 99% kansasta haluaa kuluttaa. Te haluatte romuttaa tämän vähemmistön mahdollisuudet tuottaa tälle suurelle enemmistölle sisältöjä.

    (Yleisesti ottaen huvittavaa on se, että kun kaivatte esiin tekijänoikeuksien räikeimpiä ylilyöntejä, niin ne ovat lähes poikkeuksetta ovat amerikkalaisia, johtuen sikäläisen lainsäädännön, oikeuskäytännön ja liiketalouden poikkeuksellisesta luonteesta. Ei Suomesta tuon Simpsons-keissin kaltaisia esimerkkejä löydy.)

  5. Pekka Raukko: Tuota aihetta käsiteltiin ainakin mm. teksteissä Tekijänoikeus monopolina sekä Tekijänoikeus ja omistusoikeus eivät ole verrattavissa.

    Hannu Oskala: En tiedä tulkitsitko tuossa olleen virkkeen ”tekijänoikeutta on syytä rajata mahdollisimman paljon, joko sen laajuutta tai sitten pituutta rajoittamalla” tarkoittamaan ”laajuuden rajoittamisella” poistamista. Mutta olen kyllä avoin muillekin tavoille rajoittaa nykyisenmallisen tekijänoikeuden haittavaikutuksia. Itse asiassa merkittävä syy sille, miksei tuossa lukenut orvoista teoksista muuta kuin pelkkä otsikko, oli että se ongelma tuntuu olevan muutenkin hyvin tiedostettu ja sen korjaamista ajetaan jo melko laajalti.

    Pääsyy sille, miksi suosin nimenomaan tekijänoikeuden lyhentämistä, on että se on lainsäädännöllisesti selkein tapa. Tietty kiinteä suoja-aika ja sen jälkeen saa tehdä teoksella mitä haluaa, ilman tarvetta pitkälliseen pykäläviidakon tavaamiseen jotta saataisiin selville, onko tämä nyt sallittua vai ei. Lisäksi kaikenlaisten poikkeussäädösten sorvaaminen tuottaa herkästi tilanteen, jossa poikkeuksia tarvittaisiin todellisuudessa vielä enemmän. Kaikilla haittaa kärsivillä ryhmillä ei kuitenkaan välttämättä ole riittävää poliittista vaikutusvaltaa, jotta saisivat tarpeensa huomioiduksi. Siksi ”alkujaankin mahdollisimman vähän rajoittava laki” tuntuu paljon paremmalta ratkaisulta kuin ”lähtökohtaisesti kaiken luvattoman käytön kieltävä laki johon on monta tusinaa poikkeusta”.

    Työpaikkojen menetykset kohdistuvat toki myös luoviin aloihin, mutta tuntuisi uskottavalta että luovalle alalle syntyisi helposti enemmän työpaikkoja kuin menetettäisiin. Miksi uskon näin, siitä pidemmälti seuraavassa blogikirjoituksessani.

    Kirjoitin tuon tekstin alunperin hieman eri kontekstiin ja siirsin sen sieltä tänne. Huomaan kommenteistasi 70 prosenttiin liittyen, että tuota kontekstia olisi pitänyt ehkä tarkentaa vähän enemmän tai muuten muokata kirjoitusta enemmän. Kyse oli siis keskustelusta, jossa pitkää suoja-aikaa puolustettiin nimenomaan sillä, että merkittävällä osalla tekijöitä on huono tulotaso ja pitkä suoja-aika voisi lisätä näiden siitä saamia tuloja. Se että parhaat tekijät ansaitsevat monta kertaa paremmin kuin hieman huonommat on toki nykymallisessa yhteiskunnassa joka tapauksessa väistämätöntä. Kirjoitukseni alkuperäisenä tarkoituksena oli tuoda esiin tekijänoikeuden kaikki negatiiviset vaikutukset ja huomauttaa, että jos tavoitteena tosiaan on turvata kohtuullinen elinaso enemmistölle tekijöitä, on nykymalli äärimmäisen tehoton ja ongelmallinen tapa niin.

    Ilmaisit huvittuneisuutesi siitä, että otin esille tekijänoikeuden vaikutuksen hintoihin. Tämän luulisi tosiaan olevan ilmeista. Minä olen valitettavasti kuitenkin käynyt älykkäidenkin ihmisten kanssa keskusteluja joissa he aivan vakavissaan esittivät, ettei tekijänoikeudella olisi vaikutusta yleiseen hintatasoon.

    Fox-esimerkistä… huomaa siitä kohta Alkuperäisellä tekijällä on kuitenkin edelleen mahdollisuus kieltää teoksensa käyttäminen. Oikeudenomistajat ovat usein kansainvälisiä suuryrityksiä, jotka eivät myönnä lupia halvalla. Kyllä tuo muutaman sekunnin pätkä olisi Yhdysvalloissakin mennyt selkeästi fair usen piikkiin, mutta kys. tapauksessa tekijä totesi helpommaksi ja halvemmaksi vain muuttaa se kohta dokumentista. Suomessa oikeuskäytäntö on toki järkevämpi, mutta tuskin kovinkaan suomalainenkaan tekijä olisi uskaltanut ottaa riskiä siitä, että joutuisi kansainvälisen suurfirman nostaman oikeusjutun kohteeksi. Etenkään mikäli teos olisi menossa myös kansainväliseen levitykseen.

  6. Työpaikkojen menetykset kohdistuvat toki myös luoviin aloihin, mutta tuntuisi uskottavalta että luovalle alalle syntyisi helposti enemmän työpaikkoja kuin menetettäisiin. Miksi uskon näin, siitä pidemmälti seuraavassa blogikirjoituksessani.

    Odotan mielenkiinnolla blogaustasi. Yleisesti liiketaloudessa ja yhteiskunnassa kuitenkin on niin, että jos liikevaihto pienenee, niin työllistävyysvaikutus pienenee.

  7. Päivitysilmoitus: Piraattipuolueen blogi » Olen piraatti, koska…

  8. Lisäsinpä kirjoituksen. Se ei toki ole mikään tarkkaan lähteistetty ja analyyttinen yhteenveto eri liikemallien kannattavuudesta. Mutta ehkä se kuitenkin antaa vähän selvyyttä siihen, miksi intuitioni vahvasti väittää vapaampien tekijänoikeuksien tuottavan myös kaupalliselle kulttuurialalle runsaasti lisää työpaikkoja.

  9. ”Odotan mielenkiinnolla blogaustasi. Yleisesti liiketaloudessa ja yhteiskunnassa kuitenkin on niin, että jos liikevaihto pienenee, niin työllistävyysvaikutus pienenee.”

    Jos jonkin liiketoiminnan liikevaihtoa pidetään keinotekoisesti yllä lainsäädännön avulla tarkoittaa se myös sitä, että nämä tähän toimintaan kuluvat resurssit ja työvoima ovat pois elinkelpoisten yritysten toiminnasta siis sellaisten yritysten ja liikeideoiden käytöstä, jotka eivät tarvitse menestyäkseen lailla turvattuja monopoleja ja yksinoikeuksia.

    Tästä syystä terveessä markkinataloudessa yleensä pyritään purkamaan monopoleja, koska ne ovat haitallisia markkinoiden tasapainoiselle toiminnalle.

  10. Tästä syystä terveessä markkinataloudessa yleensä pyritään purkamaan monopoleja, koska ne ovat haitallisia markkinoiden tasapainoiselle toiminnalle.

    Suomessa vapaiden alkoholimarkkinoiden ”tasapainoinen toiminta” tarkoittaisi alkoholin kulutuksen ja todennäköisesti monien yhteiskunnan kokonaisedun vastaisten ilmiöiden lisääntymistä. Toisinaan monopolit ovat perusteltuja.

  11. Tästä syystä terveessä markkinataloudessa yleensä pyritään purkamaan monopoleja, koska ne ovat haitallisia markkinoiden tasapainoiselle toiminnalle.

    Suomessa vapaiden alkoholimarkkinoiden ”tasapainoinen toiminta” tarkoittaisi alkoholin kulutuksen ja todennäköisesti monien yhteiskunnan kokonaisedun vastaisten ilmiöiden lisääntymistä. Toisinaan monopolit ovat perusteltuja ja ”markkinoiden tasapainoinen toiminta” on harvoin täydellisen vapauden laissez-faire kapitalismia.

  12. Kaj Sotala kirjoitti:
    ”Tuota aihetta käsiteltiin ainakin mm. teksteissä Tekijänoikeus monopolina sekä Tekijänoikeus ja omistusoikeus eivät ole verrattavissa.”

    Tarkoitatko, että et tahdo vastata suoraan kysymykseen, vaan minun pitäisi vanhojen jaaritustesi perusteella arvata, mistä syntyy tarpeesi vääristellä sanojen merkityssisältöä?

    Et kai vielä tämän jälkeenkin väitä osallistuvasi keskusteluun??

  13. Minua ei oikeastaan kiinnosta, mitä hän ei tarkoita. Sellaisia asioita pystyn itsekin keksimään ja päättelemään helposti satoja, jos ei tuhansia.

    Minua kiinnostaa, mitä hän tarkoittaa.
    Hedelmällinen keskustelu etenee usein niin, että ihminen, joka tarkoittaa sanomisellaan jotain, kertoo sen keskusteluun osallistuville.
    Muuta en Kajtakaan pyydä.

  14. Raukko: Kun samaan kysymykseen on jo aiemmin monesti vastattu, ei liene tarpeellista kirjoittaa samasta asiasta enää uutta vastausta. Järkevämpää on viitata aiempiin teksteihin, joissa asia selitetään juurta jaksaen.

  15. Ahto A.

    Kun samaa hölynpölyä on blogattu jo kymmeniä kertoja, onko mitään järkeä blogata sitä yhä uudestaan ja uudestaan? Eikö voisi vain viitata aiempaan hölynpölyyn?

    Otin eilen valokuvan. Vaikka sinä selittäisi juurta jaksaen ja kymmeniä kertoja, että minulla on tähän valokuvaan monopoli, niin väite pysyisi jokaisen selityksesi jälkeen yhtä naurettavana.

    Monopoli ei loputtomasta toistosta huolimatta tarkoita omistus- tai tekijänoikeutta yksittäiseen esineeseen tai teokseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*