Nettipiratismista ja työpaikoista

BASCAP (Business Action to Stop Counterfeiting and Piracy) on hiljattain julkistanut väitteitä nettipiratismin vaikutuksista työpaikkoihin. Tutkimuksen ovat tehneet Tera Consultants -yrityksen konsultit, eivätkä tiedeyhteisön puolueettomat tutkijat. Tutkimusta ei ole myöskään vertaisarvioitu missään, eikä se noudata yleisiä tiedejulkaisun periaatteita. Esimerkiksi valtaosa lähteistä on yksinkertaisesti merkitty ”Teran konsulttien analyysiksi”, eikä lähteitä ole muutenkaan merkitty selvällä tavalla.

Tutkimus käyttää virheellistä tapaa työpaikkojen menetyksen laskemiseksi. Menetykset lasketaan arvioimalla ladattujen teosten määrää, kertomalla määrä teoksien hinnoilla ja siten laskemalla montako työntekijää olisi voitu palkata sillä rahasummalla. Periaatteen tekee virheelliseksi se, että vaikka tekijänoikeuksia valvottaisiin täydellisesti, eivät kuluttajat ostaisi jokaista teosta, jotka ladataan netistä tällä hetkellä. Itseasiassa riippuen tutkimuksesta, nettilataajat ostavat lähes yhtä paljon[1] tai jopa enemmän[2] sisältöä kuin he, jotka eivät lataa ollenkaan.

Toinen merkittävä ongelma laskutavassa on se, että olemassaolevien teoksien tuottamiseen on selvästi tarpeeksi suuri määrä työntekijöitä; ei teoksia muuten saataisi valmiiksi. Ylimääräisten työntekijöiden palkkaaminen samojen tuotteiden tekemiseen olisi käytännössä turhaa rahan tuhlausta. Ja vaikka yritykset saisivatkin ylimääräisiä tuloja, ne tuskin menisivät työntekijöiden palkkaamiseen.

Koko lähtökohta työntekijöiden määrän mittaamisesta on huono. Pitäisi tarkastella, kuinka korkeamman elintason nettipiratismi on aiheuttanut kaikille, jotka pystyivät nauttimaan sisällöstä, mihin heillä ei muuten olisi ollut pääsyä. Kulttuurin arvon mittaaminen rahassa on muutenkin ongelmallista, kun ottaa huomioon vapaasti levitettävän taiteen ja esimerkiksi vapaat ohjelmistot.

0 vastausta artikkeliin ”Nettipiratismista ja työpaikoista

  1. Tänään julkaistun uutisen merkitys on muulla tavoin huomattavampi kuin sen vain sen potentiaalisen ”työllistämiskertoimen” arvuuttelu.

    Useiden tekijänoikeusjärjestöjen, mukaan lukien ÄKT:n osalta, se on ensimmäinen kerta kun tekijänoikeuskeskustelussa myönnetäänkin kaupallisten etujärjestöjen puolelta suojeltavan jonkintyyppistä teollisuudenalaa eikä luovan työn tekijöiden oikeuksia omiin teoksiinsa. Aikaisemminhan on puhuttu vain jälkimmäisestä kategoriasta.

    Todellisuudessa siis suojeltavista immateriaalioikeuksista vain pieni osa on varsinaisia alkuperäisiä tekijänoikeuksia. Osassa on kysymys taiteilijoilta itseltään sopimusteitse pois ostetuista tekijänoikeuksista ja muissa suursijoittajien mainontaan, laitteistoihin ja riskillä tehtyihin suurpainosten monistuksiin rahaa sijoittamalla saaduista äänitys- ja kuvausoikeuksista.

  2. Meh, jos kuluttajat säästävät viihteessä, kuluttavat he sen saman rahan johonkin muuhun, jolloin työpaikkoja syntyy sinne muualle samalla rahalla. Johan se on moneen kertaan todettu että ihmiset elävät yli varojensa muutenkin, ei se käyttämättä jää.

  3. Kummallista, kuinka tuota työpaikka-argumenttia viljellään vasemmalle ja oikealle. Ei työpaikkojen säilyttäminen ole itseisarvo, jos siltä puuttuvat järkevät taloudelliset edellytykset, kuten nyt esim musiikki- ja filmiteollisuuden vanhentuneelta ansaintalogiikalta. Neuvostoliitossa oli paljon työpaikkoja, kuten vanhat tädit keräämässä kopekkoja julkisten vessojen ovella. Rahastajien poistamista raitiovaunuistakin vastustettiin työllisyysperusteella, vaikka itse maksaminen on onnistuttu järjestämään ilman rahastajia.

  4. Larko, mutta entäs elokuvamusiikkisoittajat? Eikö olisi parempi luopua kokonaan äänielokuvista jotta elokuvateattereissa olisi jälleen työpaikkoja ammattisoittajille?:D

  5. Larko, mutta entäs elokuvamusiikkisoittajat? Eikö olisi parempi luopua kokonaan äänielokuvista jotta elokuvateattereissa olisi jälleen työpaikkoja ammattisoittajille?:D

    Ymmärrän kyllä, että omalla blogilla vittuilu kavereiden kesken on mukavaa puuhaa. Kovin aikuista kuvaa toiminnastanne se ei kuitenkaan anna.

    Minua ärsyttää tämä keskustelu aivan tavattoman paljon. On selvää että BASCAPin ”tutkimus” on ihan hatusta vedetty. Vaikutukset ovat monimuotoisempia ja dynaamisempia kuin mitä annetaan ymmärtää. Toisaalta taas on aivan yhtä hatusta vedettyä että waretuksen vaikutukset luoviin aloihin ja niiden työllisyyteen olisivat vain positiivisia tai että niitä ei olisi lainkaan.

  6. Hannu, Harri ja minä emme ole kavereita. Minä en myös ole millään tavalla tekemisissä Piraattipuolueen kanssa, vaikka harkitsenkin sen äänestämistä ensi vuonna. En myöskään koe Harrin kommenttia vittuiluksi.

  7. ”Toisaalta taas on aivan yhtä hatusta vedettyä että waretuksen vaikutukset luoviin aloihin ja niiden työllisyyteen olisivat vain positiivisia tai että niitä ei olisi lainkaan.”

    Emme väitä, että waretuksen vaikutukset luovien alojen yritysten voitoille olisivat pelkästään positiivisia, tai ettei niitä olisi lainkaan. Väitämme, että waretuksella ei ole todennäköisesti merkittävää vaikutusta suuntaan taikka toiseen. Ainakin Suomessa luovien alojen yritysten määrä kasvoi 10 % vuosina 2000-2005, mikä on enemmän, kuin koko yrityskannan kasvuvauhti tuona ajanjaksona (ks. Jokapiraatinoikeus, s. 82).

    Suosittelen muutenkin lukemaan Jokapiraatinoikeus-kirjan. Sieltä löytyy paljon lähdeviitteillä varustettua tietoa, joka osoittaa, etteivät piraattien näkemykset ole hatusta vedettyjä.

  8. Työpaikkoja vähentää (suur)yritysten voittojen väheneminen. Piratismi taas ei tutkitusti ainakaan merkittävästi vähennä voittoja. Ongelmia on joka puolella, kuten esimerkiksi musiikissa ilmainen tarjonta sekä mahdollisuus ostaa yksittäiskappaleita, pelipuolella taas kustannusten räjähtäminen käsiin, jne. Yksi on myös ostamisen siirtyminen nettiin, jolloin erikoisliikkeitä katoaa. Pitkässä juoksussa vähemmän töitä tarkoittaa vähemmän töitä per lärvi – ei vähemmän työntekijöitä (yhteiskuntahan ei toimi niin, että vain jonkinlainen osa ihmisistä on töissä).

  9. Suomen oloissa esim. elokuvatuotantoihin riittää hyvin työntekijöitä. Niitä löytyy tuhansittain alan oppilaitoksista, joista rekrytoidaan opiskelijoita tekemään ilmaistyötä elokuvataiteen nimissä. Suomalaiset leffatuotantoyhtiöt eivät käytännössä tee voittoa vaan kamppailevat pysyäkseen hengissä. Tällä ei itse asiassa ole mitään tekemistä waretuksen kanssa, ala nyt vaan sattuu olemaan aikalailla elinkelvoton muuten vaan. Myöskään luovien alojen yritysten määrän kasvu ei välttämättä kerro mitään niiden kannattavuudesta, vaan lähinnä siitä että on hienoa omistaa tuotantoyhtiö tai että vanha firma on jätetty konkurssikypsänä lepäämään ja tilalle on perustettu uusi.

  10. Työpaikat eivät todellakaan ole kaiken yli menevä perustelu, vaikka sitä käytetäänkin säännönmukaisesti lähes kaiken luonnonraiskauksen perusteluna.

    On kuitenkin hyvin eri asia, jos työpaikka katoaa sen vuoksi, että kukaan ei enää tarvitse työn tuottamaa arvonlisää, tai että se katoaa siksi, että joku vie oikeudettomasti työn tuottaman arvonlisän, eli arkikielessä varastaa työn tuloksen.
    Piratismissa on kyse jälkimmäisestä, kun taas piraattien keksimissä analogioissa on kyse ensin mainitusta tilanteesta.

  11. Päivitysilmoitus: Piraattipuolueen blogi » EU:n Gallon raportti uhkaa kansalaisoikeuksia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*