Kirjastot latauskeskuksiksi

Kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relander on julkisuudessa ilmaissut huolensa sähkökirjojen lainaustoiminnan tulevaisuudesta. Hänen mukaansa kirjojen laiton lataaminen on uhka kirjastoille.

Sähkökirjojen lainaustoimintaa haittaa erityisesti kaksi seikkaa. Ensinnäkin, sähkökirjaa ei voi ladata omalle koneelleen tuttuna pdf-tiedostona, vaan sen lukemiseen tarvitsee erillisen lukuohjelmiston. Sen avulla ylläpidetään vahvoja kopiointiestoja ja rajoitetaan lukuoikeus ajallisesti tiettyyn ”lainausaikaan”. Toiseksi, sähkökirja voi olla ”lainassa” vain muutamalla ihmisellä yhtäaikaa. Sähkökirjoja yritetään kohdella lainaustoiminnassa kuten fyysisiä kirjoja, mikä on äärimmäisen epäonnistunut ratkaisu.

Sähkökirjojen lainaustoiminnalla ei ole tulevaisuutta niin kauan kuin kirjaa ei voi ladata tutussa formaatissa omalle konelleen pysyvästi. Tällöin kyse ei vain enää olekaan varsinaisesta lainaamisesta, vaan ilmaisesta kopioinnista. Sen salliminen on kustantajille jostain syystä kovin vaikea pala.

Kirjastoilla on kunniakas perinne kulttuurin ilmaistarjonnasta. Oikea suunta kirjastojen kehittämiselle tietoyhteiskunnassa onkin niiden valjastaminen kirjojen sähköisten ilmaiskopioiden jakajiksi. Kirjasto ostaisi kustantajalta lisenssin, jonka myötä se saisi jakaa kirjaa verkossa. Kirjaston verkkosivuista tulisi kansalaisille helppo, luotettava, laillinen ja ilmainen sähkökirjojen latauspaikka.

Ahto Apajalahti
Puoluesihteeri
Piraattipuolue r.p.

Tämä kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomien yleisönosastossa 26.2. otsikolla ”Kirjastot voisivat jakaa sähkökirjojen ilmaiskopioita”. Kirjoitus on tässä blogissa siinä muodossa, jossa se lähetettiin HS:lle.

0 vastausta artikkeliin ”Kirjastot latauskeskuksiksi

  1. Ludwig von Mises Instituutti antaa ihmisten ladata lähes kaikki myynnissä olevat kirjansa ilmaiseksi pdf.-tiedostoina. Instituutti omistaa oikeudet suurimpaan osaan myytävistä kirjoista, joka mahdollistaa tämän.

    http://mises.org/

  2. Kirjojen lisäksi kirjastojen tulisi suorittaa asianmukainen elokuvien ja musiikin digitointi ja mahdollistaa näiden edelleenjakaminen. Eikö kirjaston tuotteista saa jo nyt tehdä varmuuskopion itselleen? Jakelua voi toki ottaa haltuun jo nyt esimerkiksi aaarg.orgin kaltaisten sivustojen kautta vertaistuotannolla.

  3. huomioikaa suomen kulttuuriteokset kalevalat ja kivet etc. Kaikki public domain kirjallisuutta, ei muu digi muotoon ja kaikille jakoon.

  4. Antti: Tosiaankin, kirjaston CD-levyistä saa tehdä itselleen kopion. Käytännössä kirjasto siis antaa jo nyt ihmisille ilmaiseksi pysyviä digitaalisia kopioita musiikista, mutta se tehdään vaikeasti eli fyysisen levyn kautta, kun sen voisi tehdä myös helposti, eli tarjoamalla suoraan digitaalisia kopioita ladattavaksi. Siihen ilmaisten kopioiden nettijakeluun ei kirjastojen vain anneta ryhtyä koska se olisi ”pahaa kopiointia”.

  5. Siihen ilmaisten kopioiden nettijakeluun ei kirjastojen vain anneta ryhtyä koska se olisi “pahaa kopiointia”.

    Se olisi rajatonta kopiointia. Kuka enää kävisi verkkokaupassa, jos sen saisi ilmaiseksikin samalla vaivalla kirjaston sivuilta? Nykyisen kirjaston perusajatus on rajallisten hyödykkeiden maailmasta.

    Vaikka kirjastolaitoksen ”puutteen säännöstely” on digitaalisena aikana keinotekoista, voi se silti olla kestävin ja tasapainoisin ratkaisu tuottajien ja kuluttajien välillä.

    Omaa pohdintaani aiheen ympäriltä parin vuoden takaa. (Ei vastauksia.)

  6. Täytyy sanoa, että pidän ajatusmaailmaasi melko järkyttävänä. Kirjastoissa meillä on erinomainen mahdollisuus tarjota ihmisille tietoa ja kulttuuria ilmaiseksi ja laillisesti, niin, että kirjasto hoitaa korvaukset tekijöille. Sinä vain haluat kieltää tämän, koska joku bisnesala ei ehkä pystyisi tahkoamaan samanlaisia voittoja entisellä liiketoimintamallillaan. En ymmärrä.

  7. Täytyy sanoa, että pidän ajatusmaailmaasi melko järkyttävänä.

    No vot. Sithä myö ollaa tasoissa.

    Kirjastoissa meillä on erinomainen mahdollisuus tarjota ihmisille tietoa ja kulttuuria ilmaiseksi ja laillisesti,

    Lihavoin sanan, jossa virheen ydin piilee. Kirjastolaitos ei ole ilmainen. Ilmaisia lounaita ei ole. Ilmaisen maksaa aina joku – tässä tapauksessa suomalaiset veronmaksajat.

    Pelkän levymyynnin korvaaminen kirjastokorvauksilla tarkoittaisi noin 150m€ vuodessa lisää kirjastoille aineistoihin. Hyvä. Kannatetaan. Tuohon päälle kirjallisuus, elokuvat jne.

    Lisäksi ”jakaminenhan” ei rajoitu vain ”kulttuuriin”. Tietokonepelit, ohjelmistot, kaikki digitoitavissa oleva sisältö.

    Kai ymmärrät, että nyt ei enää puhuta ihan pikkurahoista, vaan vähintään puolustusbudjetin kokoisesta köntistä rahaa.

  8. Hannu:

    Vaikka sisältö olisi ilmaiseksi saatavilla, se ei tarkoita, etteivätkö tekijät saisi siitä rahaa. En ainakaan omasta kokemuksestani voi olla tämän väitteen (tai kysymyksen ”Kuka enää kävisi verkkokaupassa, jos sen saisi ilmaiseksikin samalla vaivalla kirjaston sivuilta?”) kanssa samaa mieltä. Vastaisin ”vaikka kuka” tai ”hyvin moni”, ihmisten määrä voisi joko laskea hieman tai jopa nousta siihen tilanteeseen verrattuna, että teosta ei olisi saatavilla ilmaiseksi. Hankalaa tietenkin verrata, koska suunnilleen kaikki digitoitavissa oleva materiaali on jo saatavilla ilmaiseksi, ja toisaalta ei ole tehty tutkimuksia, joissa kysyttäisiin ihmisiltä heidän kulutustottumuksiaan tiedostonjaon suhteen. Eli esimerkiksi: ”Oletko ostanut teoksen/lahjoittanut tekijälle hankittuasi teoskappaleen ensin maksutta?” Piraattipuolueella ei ole resursseja tällaisen tutkimuksen järjestämiseen, joten odottelemme tietoja muualta. Toisaalta, puolue ei tarvitse tuota ilmaisen jakelun perusteeksi. Jos kirjastoilla olisi tuollainen ilmaisjakeluoikeus, se olisi mielestäni varsin mukava kompromissi tai välivaihe, koska tällöin jakelu olisi kuitenkin säännösteltyä ja ohjattua.

    Musiikkiin liittyvien tapausten sijaan, joissa olen ostanut tuotantoa tai tehnyt lahjoituksia kuunneltuani biisejä ensin ilmaiseksi, kertoisin mielummin videopeleihin liittyvistä ostoista. Voi herranduudeli niitä kertoja, kun on ware pyörinyt ja sen jälkeen ostanut, kun on ollut varaa tai yksinkertaisesti todettu, että peli oli hyvä. Ilmainen lataus ja ostaminen eivät sulje toisiaan pois. Oikeastaan edes ostaminen ei sulje ostamista pois – niin joustavasti ihmiset nykyaikana käyttävät rahaa kulttuuriin. Esimerkiksi Rainbow Six 3 -pelin olen ostanut itselleni noin _kymmenen_ kertaa. Ensin bundlena näytönohjaimen mukana, myöhemmin kaksin kappalein dvd:llä gold-versiona (toinen kaverille), sitten itselleni vielä täysin digitaalisena Steamista, koska se oli halpa, eikä tarvitse levyjen kanssa sählätä. Tämän jälkeen olen ostanut kyseisen pelin Steamista vielä lahjana hyvin monelle tutulle. Ja kyllähän tuon pelin olisi netistäkin saanut ilmaiseksi.

    Oletus, että jos tuote on saatavilla ilmaiseksi, niin sillä ei voi tienata, on yksinkertaisesti väärä. Sen varaan ei kannata laskea pidempiä päätelmiä. Jos kirjastot olisivat varma arkisto, josta teokset löytää, niin tämä olisi valtava palvelus niin kansalaisille kuin kulttuurillekin. Se, mitä tuon johdosta teosten myynnille tapahtuisi, en tiedä. Se saattaisin vähentyä, pysyä samana tai kasvaa. Mutta on varmaa, että ehdotonta implikaatiota ilmaisjakelustamyynnin vähentymiseen tai puuttumiseen ei ole.

  9. ”Kai ymmärrät, että nyt ei enää puhuta ihan pikkurahoista, vaan vähintään puolustusbudjetin kokoisesta köntistä rahaa.”

    Olettaen, että kukaan ei enää ostaisi mitään. Kun sanoin ”ilmainen”, tarkoitin tietenkin ”käyttäjälle ilmainen käytettäessä”, ei tarvitse lukea tekstejäni kuin piru raamattua.

    Mistä sitä paitsi revit tuon 150M€, vähittäismyyntihinnoista?

    Komppaan Joonasta.

  10. ÄKT:n tilasto kokonaismarkkinoista. Tuon tilaston eli ÄKT:n ulkopuolella Suomessa myydään koko ajan suurempi määrä levyjä. (Eli kaikki omakustanteet, pienlevy-yhtiöt, keskisuuret levy-yhtiöt jne.)

    Eli huipussaan ÄKT:n myynti oli 127m€/vuodessa. 150m€ on siis konservatiivinen arvio imho. Mutta arvio.

    Muistelen lukeneeni viime vuonna jossain lehdessä arvion musiikin kokonaisvaikuttavuudesta maassamme, mutta en tähän hätiin löytänyt artikkelia. Se saattoi olla Muusikko-lehti. Kokonaispotti oli (opetus mukaan lukien) jossain puolen miljardin tanhuvilla.

  11. Kirjastoilla on tällä hetkellä merkittävä rooli myös sivistäjänä ja kulttuurillisen sisällön seulojana. Esim. musiikkikirjaston hoitajat ovat erikoisammattilaisia, jotka tilaavat valikoimiinsa laajasti nimenomaan musiikkia, jota ei muuten olisi saatavilla.

    Ehdotus että kirjastojen pitää maksaa mikä tahansa verkkolatailun kustannukset muuttaa tätä kirjaston sivistyksellistä peruslähtökohtaa selvästi.

    @Joonas:
    Hienoa että olet ostanut pelejä waretettuasi ne ensin! Anekdoottipohjainen todistelu ei kuitenkaan ole riittävää. Voin aivan yhtä hyvin kertoa nähneeni jo vuosia sitten ”levyhyllyjä”, joissa oli pelkkiä CD-R kopioita alkuperäisistä. Yhtään levyä ei ollut hankittu vuosiin ja sillä jopa ylpeiltiin. Että näin.

    Tärkeä huomio olisi muistaa se, että kaikki tekijänoikeuksien suojaama ja kulttuurinen sisältö ei ole samanlaista. On olemassa teoksia, joita fanitetaan ja niiden varaan rakennetaan koko identiteetti. Sitten taas toisaalta on olemassa kertakäyttöisempää ”viihdettä”, jolla on funktionsa, mutta siihen ei satsata niin paljon arvoja, että siitä välttämättä maksettaisiin, jos sen ”kerta voi latailla ilmaiseksikin”.

    Nämä ovat nimenomaan näiden muutosten ns. dynaamisia vaikutuksia: muutos iskee joihinkin aloihin lujempaa kuin toisiin. ”Sielusta” tehtävään taiteeseen tämä murros tuskin osuu – taide tehdään joka tapauksessa kun on pakko.

    Mutta viihteeseen ja (tällä hetkellä) kaupallisesti kannattavaan kulttuuriin tämä sattuu. Ja kovaa.

    Esimerkiksi vuoden 2009 ladatuimpien listalta löytyy ”Rocknrolla”, joka varmasti on nuorten miesten makuun oleva toimintapläjäys. Tuloja teattereissa se oli saanut vain 25m$. Tekeminen varmasti monta kertaa kalliimpaa. Mutta 10 miljoonaa latausta.

    On selvää että seuraavan kerran kun Guy Ritchie esittelee menevän gangsterikomediansa ideaa elokuvayhtiön pomoille, nämä eivät ole yhtä suopeita.

    Summa summarum: paradoksaalisesti ne leffat ja ne musiikkigenret, joita kaikkein mieluimmin lataillaan tulevat todennäköisesti kärsimään muutoksesta eniten. Jos nuoret miehet eivät kuluta rahaa leffoihin, nuorten miesten makuun olevia leffoja tehdään vähemmän. Markkinatalous 101.

  12. hannu älä ala vääntämään tätä juttua toisaalle.

    Public domain kirjallisuus ja musiikki on kaikkien saatavilla ja kopioitavissa. Tämän kirjallisuuden tulee olla kaikkien ulottuvilla vastikkeetta. Kirjastot ovat tähän luonnollinen paikka.

    Jos tämän takia kirjakustamot häviävät markkinoilta niin olen siitä pelkästään iloinen

  13. Hannu: Eihän tässä minkään keskustelun ”riittämisestä” ole kyse – kaikki keskustelu on hyväksi. Osoitin vain vastaesimerkillä mahdollisen olettaman, että kukaan ei ostaisi mitään, vääräksi. Tätä tulee tutkia hyvin paljon lisää.

    Rocknrollasta en ole koskaan kuullutkaan, mutta taitaapi olla ensimmäinen kuulemani tuon budjetin elokuva, jolla olisi noin alhainen lipputulot/lataukset-suhde. Varmasti siellä joku kiroaa nettipiratismia, mutta jälleen hatarin perustein. Tietenkin joidenkin teosten kohdalla voi käydä niin, että myynti putoaa, mutta tuo esimerkki tuskin näkyisi elokuvamyynnin joukossa edes korrelaationa saati sitten, että voisi päätellä latauksien vaikuttaneen lipputuloihin.

    matsukan: Ihmettelen samoin, miten tämä nyt public domainiin liittyy. Mahtavaa, jos kirjastot voisivat sen osalta parantaa palvelujaan, mutta se ei varsinaisesti olisi mikään uudistus.

  14. Rocknrolla esimerkki on täysin absurdi. Itsekin kyseisen elokuvan latasin ja totesin aivan törkeän huonoksi. tulisiko nyt olla omatunnon tuskaa etten ostanut moista roskaa hyllyyni?
    Sen sijaan olen ladannut myös hyviä elokuvia ja täten onkin kirjahylly täynnä AITOJA elokuvia, tv-bokseja, dokkareita, musa-dvdeita ynnä muuta. Vielä muutama vuosi sitten ei ollut minkäänlaista henk.koht. kiinnostusta elokuvien suhteen; en katsonut telkkarista, en vuokrannut, en käyny teatterissa, en edes lainannut kirjastosta, ei kiinnostanut. En osaa tätä kasvavaa elokuvaharrastusta selittää mitenkään muuten kuin mahdollisuudella tutustua kyseiseen taiteenlajiin ’ilmaiseksi’ ja ’hetken mielijohteesta’.
    Kaipa tämä on vääränlainen tapa tutustua asioihin, kun ei kerta koko anttilaa osta tyhjäksi elokuvista ilman kritiikkiä. minulla on vaan tärkeämpää omistaa se mistä pidän. jonkin yksinkertaisen keinon kuitenkin tarvitsen löytääkseni sen mistä pidän. miten sitä muuten tietäisi?

    Kirjastoalaa yli 10 vuotta seuranneena tulee eteen sama kysymys kuin ammattimuusikoilla: ”kuinka ammattilaisena taistella ilmaista työvoimaa vastaan”? Voisin jo alkaa kutsumaan noita työkkärin lähettämiä 8/e-päivässä-palkkalaisia piraattityöntekijöiksi, vaikka moinen työntekijä kokee oman panoksensa orjatyönä. Monia kertoja oma sopimus on jätetty jatkamatta ja tilalle otettu 10 kk ilmainen orja. Eli ei se ammattilaisuus takaa työtä tälläkään alalla. Surkuhupaisia on ne kerrat ku jo kortistoon mentyä soitetaan päiväksi kahdeksi töihin koska ”ei oo vakituisia paikalla, ainoastaan harjoittelijoita, jonkun pitää niitä valvoa”. Surkuhupaisinta oli se kun työkkäri laitto minut kirjastoon harjottelijaksi ja voi niitä päiviä kun ei ollut vakituisia, tai johtajaa. sai 8e päiväpalkalla pyörittää kirjastosta.
    Tuntuu että koko systeemiä ajetaan jo alas. Tietotekniikan hyödyttämisesta kirjastoalalla on vain yksi päämäärä; palkata vähemmän työntekijöitä. Hassua on myös se kuinka kirjasto on tietoteknisesti tullut kehityksessä alaspäin. Käytössä olevat järjestelmät huononee päivityksiltään (siis hassua että lainausohjelma jota on kehitetty ainakin 6 vuotta on nykyisellä versiollaan huonompi ja suppeampi kuin ensimmäinen käytössä ollut versio. tämä tarkoittaa jo sitä joka kirjastosta tulisi löytyä yksi koodaajavirkailija, jotta olemattomat koodit voisi paikata. ilmeisesti johtanut myös sihen ettei yksittäinen virkailija tai hoitaja pysty korjaamaan tietokannan (kirjoitus)virheitä työn tehon ohessa, joka on hyvin tärkeää ja rahanarvoista).
    Tämän sanottuani pidän piraattiliiton ehdotusta absurdina. kirjasto on kykenemätön kehittämään mitään vastaavaa ja tällä hetkellä kirjasto panostaa lähinnä tekniikkaan joka auttaa vähentämään palkkausta.

  15. ”Mutta viihteeseen ja (tällä hetkellä) kaupallisesti kannattavaan kulttuuriin tämä sattuu. Ja kovaa.”

    Tässä kohtaa kannattaa huomata että tekijänoikeusuudistuksella olisi monia muitakin upeita puolia kuin vain roskaviihteen ylituotannon vähentäminen.

    ”Jos nuoret miehet eivät kuluta rahaa leffoihin, nuorten miesten makuun olevia leffoja tehdään vähemmän. Markkinatalous 101.”

    Aivan totta. Tuntuu kuitenkin että pidät tätä huonona asiana, vaikka useimmat nuoret miehet näyttävät kuitenkin melko hyvin viihtyvän.

    Markkintatalouden 101 -kurssiin taitaa sisältyä myös ajatus siitä, että jos nuoret miehet eivät enää viihdykään, he ovat valmiita sijoittamaan pääomaa tuodakseen viihtymisen takaisin. Tämän vuoksi en näe tilanteessa mitään ongelmaa, näetkö sinä?

  16. Kirja on minusta kumminkin vielä sellainen tuote, jota ei voi sähköisesti ladata.
    Miksikö? No siksi, koska kirjaa lukiessa haluan sen fyysisen kappaleen käteeni, mennä sohvalle löhöämään ja lukea tekstin siitä ”maailman parhaasta analogisesta näytöstä”.
    Tietokoneen monitorilta viitsii lukea kuin lyhyitä uutisia tai foorumikeskusteluja, ei missään nimessä kokonaista kirjaa. Siitä hommasta ei tule muuta kuin niska kipeäksi ja järjetön päänsärky.

    No, onhan näitä Kindlejä ja muita epätoivoisia yrityksiä tulossa pikkuhiljaa Suomeenkin. Kirjassa on kuitenkin se hyvä puoli, että siitä ei lopu patterit, eikä Amazon poistele teoksia mielivaltaisesti kirjahyllystä.

  17. Viihdeala on tosiaan (todennäköisesti juuri yksityisten monopolien takia) niitä harvoja aloja enää maailmassa, joilla alan ”ammattilaiset” tuntuvat tietävän paremmin mitä kuluttaja haluaa kuin kuluttaja itse. Kyseisellä alalla tuntuu olevan myös edelleen kohtalaisen kovassa muodissa se, että pitää saada tehdä juuri sitä mistä itse tykkää, eikä palvella kuluttajia.

  18. ”Ehdotus että kirjastojen pitää maksaa mikä tahansa verkkolatailun kustannukset muuttaa tätä kirjaston sivistyksellistä peruslähtökohtaa selvästi.”

    En ole esittänyt, että kirjastojen pitäisi ottaa _kaikkea_ valikoimiinsa, vaan sitähän edelleenkin rajoittaisi se, mihin kaikkeen on varaa.

    ”Summa summarum: paradoksaalisesti ne leffat ja ne musiikkigenret, joita kaikkein mieluimmin lataillaan tulevat todennäköisesti kärsimään muutoksesta eniten. Jos nuoret miehet eivät kuluta rahaa leffoihin, nuorten miesten makuun olevia leffoja tehdään vähemmän. Markkinatalous 101.”

    Jos näin tapahtuu, mikä siinä on ongelmana? Jos nuorille miehille ei enää tehdäkään leffoja kun niistä ei viitsitä maksaa, niistä alkaa tulla niin kova kysyntä, että niistä ollaan taas valmiita maksamaan. Markkinatalous 101, kuten Jonikin jo sanoi.

  19. Päivitysilmoitus: Piraattipuolueen blogi » Tekijänoikeuden tulevaisuus — vastaus Hannu Oskalalle

  20. Päivitysilmoitus: Piraattipuolueen blogi » Kirjastot “piraattipalveluiksi”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*