HTML5 ja H.264: Web-videon kohtalonvuodet

Chistopher Blizzard, mm. suosittua Firefox-selainta valmistavan Mozilla Corporationin evankelista on huolissaan, mutta varovaisen toiveikas Web-videon tulevaisuudesta ja avoimuudesta.

Ongelman ydin piilee videoformaateissa ja niiden vapaudessa: laajalti käytetty H.264 on, vaikkakin teknisesti hyvä, myös avoimen WWW:n tulevaisuudelle myrkyllinen ratkaisu. Jossain määrin GIF:lle ja MP3:lle verrannolliseen tapaan sitä tarjotaan nyt hyvänä ja joillain mittareilla ehkä jopa edullisena ratkaisuna videokoodaukseen, mutta lisenssiehdot vaihtuvat vuosittain. Kun maailma on saatu koukutettua formaattiin, maksuja voidaan ruveta vaatimaan yhä laajemmalta joukolta käyttäjiä ja koko ajan suurempina — ensimmäinen annos ilmaiseksi tai ainakin halvalla, siis. Ohjelmistopatentit ovat pohjimmiltaan syypää siihen, että tällaista edistystä hidastavaa ja yhteiskunnallisesti kalliiksi käyvää toimintaa voidaan ylipäätään harrastaa, mutta toistaiseksi lainsäätäjät tai lakeja luovasti tulkitsevat virkamiehet eivät ole vielä järkiintyneet.

H.264-videolla on jo vahva asema (myös ongelmallisella) Flashilla toteutetussa videossa. HTML5 tuo suorine videotukineen kuitenkin potentiaalia muutokseen: asioita täytyy nyt miettiä muutenkin uusiksi. Valitettavasti suuryrityksillä (kuten Microsoft, Apple ja Nokia) on intressi sulkea pienempiä kilpailijoita markkinoilta tai ainakin kerätä kaikilta visuaalisilta verkkotoimijoilta suojelurahat pois, joten HTML5:een ei saatu teknisesti huonompaa mutta avointa Theoraa yhteiseksi perustason kodekiksi. Muutama selain, Firefox etunenässä, ovat kuitenkin Theora-leirissä, kun taas isot suljetut softatalot kannattanevat lähinnä H.264:a. Nähtäväksi jää, millaiseksi tilanne muodostuu lähitulevaisuudessa; varmaa on, että jos avoimet vaihtoehdot katoavat kokonaan kilpailussa, Web-videosta tulee kallista toimintaa.

Eräs mielenkiintoinen spekulaationaihe on Googlen hiljattainen yritysosto: On2 Technologies, jonka aiempiin tuotoksiin Theorakin perustuu. On2:n nykyinen videoteknologia on Theoraa kehittyneempää, ja moni Web-videosta kiinnostunut miettiikin, josko Google olisi valmistautumassa toimimaan avointa Webiä tukevien lausuntojensa mukaisesti ja julkaisemaan On2:n teknologian vapaaseen käyttöön. Patenttiviidakko toki vaikeuttaisi tämän yrittämistäkään — saattaisi vaatia huomattavaa työtä varmistaa, ettei lopputuote rikkoisi muiden mittavia videopatenttisalkkuja tai ainakaan niiden tunnetuimpia osia. (Theorastakin pyritään levittämään tällaista pelkoa — patentteja on niin paljon ja ne ovat niin epäselviä, että on käytännössä mahdotonta varmuudella sanoa mistään teknologiasta, ettei se mitään niistä riko.)

Jos kuitenkin on ylipäätään joku, jolla olisi muskelia tehdä tämä siirto, se on Google. Julkaisemalla oma edistynyt vapaa kodekki ja siirtymällä vaiheittain sen käyttöön Google käytännössä pakottaisi muut teollistoimijat mukaan — vapaat projektit toteuttaisivat tuen varmasti mielellään, ja Googlen suosittujen palvelujen kuten Youtube paino motivoisi suljettujakin toimijoita mukaan.

Tämä reportteri toivottaisi uudet videoyliherramme tervetulleeksi, mutta onko Googlella tähän munaa ja ennen kaikkea lopulta edes motivaatiota? Vain aika näyttää.

0 vastausta artikkeliin ”HTML5 ja H.264: Web-videon kohtalonvuodet

  1. Theoran kannattajat tulevat häviämään tämän taistelun. H.264 on jo universaali formaatti jota tuhannet eri laitteet ymmärtää ja jolle on olemassa isoja määriä dekoodausrautaa. H.264 on myös yksinkertaisesti paras videoformaatti tällä hetkellä. Mikään muu formaatti ei pääse edes lähelle H.264:n laatu/kokosuhdetta.

    Tämän takia H.264 on myös ainoa järkevä valinta web-videoon, jossa oikeastaan kaikista olennaisin seikka on se, miten paljon laatua saa mahdutettua mahdollisimman pieneen tilaan. Mitä parempi videoformaatti, sitä ympäristö- ja kuluystävällisempää se on. Theora on laadussa valovuosien päässä siitä mitä x264:llä voi tehdä, ellei tuijota jotain erittäin Theoraan päin puolueellisia testejä (kaikki omat testini Theoran ja x264:n välillä on johtanut joka kerta Theoran selvään häviöön, voin antaa lisäinfoa näistä jos jotakuta kiinnostaa).

    Google ja On2 on sinänsä huvittava kombinaatio, sillä On2:sen tuotteet on myös loppuenlopuksi sangen surkeita. VP7 ei ole lähelläkään H.264:ää laadussa ja VP8 on mitä ilmeisimmin vaporwarea jota markkinoidaan täydellisen puolueellisella testillä, jota käyttäjällä ei ole mitään mahdollisuutta toistaa.

    Kaikista surkuhupaisinta koko hommassa on se, että Mozilla voisi helposti kiertää koko H.264-lisensointiongelman käyttämällä käyttöjärjestelmän omaa videotoistoa, ala DirectShowta Windowsissa, QuickTimeä OS X:ssä ja GStreameria Linuxilla. Tai sitten vaihtoehtoisesti käyttää MPlayeria backendina kaikilla alustoilla, mikä kiertäisi myös koko ”ongelman”. Mutta ei, Mozilla välttämättä haluaa keksiä pyörän uudelleen ja kehittää oman media stackinsa Firefoxiin eikä ”periaatteellisista syistä” suostu käyttämään DirectShowta, vaikka joku tekisi patchin sille.

    MPlayeristä puheen ollen, kumma kun sen kehittäjien ei tarvitse maksaa mitään lisenssimaksuja, vaikka ilmaista open-source softaa ovat molemmat. Toisaalta taustalla ei kai ole mikään rekisteröity organisaatio, mikä selittänee asiaa.

    Yhteenvetona siis Mozilla saisi ottaa pään pois perseestä ja kiertää ongelma kaikista loogisimmalla tavalla. Kaikki voittaa. Ja vaikka H.264-tuki olisi kaikissa selaimissa, ei se estä myös Theoran ja Vorbiksen tukemista, mikäli joku nettisivu haluaa välttämättä välttää H.264-lisenssimaksut videosisällöstään. MPlayerin kaltaisen backendin kanssa formaatti voisi olla myös melkeinpä mikä tahansa muu ja se tulisi pyörimään ongelmitta.

  2. No, lähtökohtansa kullakin, mutta jos sinusta avoimiin, vapaisiin formaatteihin perustuva WWW ei ole tavoiteltava asia, vaan olet valmis lukitsemaan webbivideon vuosikymmeniksi pienen suuryritysjoukon lisensointipoliitikan taakse, menet kyllä niin Mozillan, W3C:n kuin Piraattipuolueenkin periaatteita vastaan. (Oikea ratkaisu tietystikin on ohjelmistopatenttien – ja omasta mielestäni muidenkin – oikeudellisesti yksiselitteinen globaali invalidointi, mutta realistisesti tässä voi kestää aikaa.)

    Realistisesti saatat olla myös aivan oikeassa siitä, että taistelu avoimen WWW:n puolesta hävitään, mutta tässä voittavat lähinnä patenttikartellit ja isot suljetun lähdekoodin firmat joille suojelurahat eivät ole ongelma; eivät ”kaikki”. (Olet myös sinänsä Blizzardia oikeammassa laatuvertailussasi; tämä kehuu kyllä Theoraa liikaa. Sinäkin kuitenkin IMAO sorrut toiseen suuntaan ylilyövään propagandaretoriikkaan omalta osaltasi.)

    Et selvästikään ymmärrä viitatun kirjoituksen paremmin eksplikoimia verkostoefektejä tai vain haluat retorisesti ohittaa ne; jos oleellisia osia web-infrasta pysyy tullipuomin takana, ei webissä voi efektiivisesti operoida vapaasti. Videokartellissa mukana olevat selainvalmistajat voivat tehdä palveluntarjoajille avoimet ratkaisut keinotekoisen vaikeiksi yksinkertaisesti olemalla tukematta niitä omilla selaimillaan (tätä voidaan jossain määrin ainakin periaatteessa kiertää, mutta katsotaan; Java-soitinhan jo on, mutta Java-sovelmat alkavat olla jo passe). Vastaavasti täyden toiminnallisuuden selainalustavalmistajat altistuvat syytteille. Järjestelmään mahdollisesti asennetun videotoiminnallisuuden käyttö lähinnä siirtää ongelmaa eteenpäin, eikä edistä avoimen WWW:n asiaa. Esimerkiksi monet GNU/Linux-distribuutiot eivät (syystä) uskalla toimittaa tarvittavia ohjelmistoja suoraan. Jotkut, kuten Ubuntu, uskaltavat tehdä niiden asentamisen tarvittaessa helpoksi, mutta tämäkin toimintatapa on hieman laillisesti kiikkerällä pohjalla.

    Microsoft ja Apple (molemmat muuten mukana heittämässä Theoraa pois HTML5-speksistä, _vaikkei_ sen mukanaolo baselinena olisi millään muotoa estänytkään heitä käyttämästä myös muita haluamiaan formaatteja) keräävät sitten edun siitä, että heidän pääasialliset kilpailijansa ovat ”vaikeita käyttää” verkkoympäristössä, kun pitää jahdata soittopalikoita.

    Tekijänoikeuksien puolesta vapaiden mutta patenttikuormitettujen videokodekkitoteutusten kehittäjien kimppuun taas ei yksinkertaisesti kannata käydä (eikä taustaorganisaatioiden puutteen takia tosiaan usein helposti edes voi, mutta tämä on sekundääristä). Hehän kehittävät näppärästi softaa, jonka levityksestä ja käytöstä videokartelli voi laskuttaa (ja laskuttavatkin) muita tahoja, jotka käyttävät sitä omissa (kaupallisissa) tuotteissaan.

    Summa summarum, päättelysi on suurimmalta osin validia, kunhan ei välitetä webin avoimuudesta kaikille toimijoille tasavertaisesti. Me jotkut välitämme.

  3. Videoformaatit(kodekit) tuppaavat vanhenemaan aika nopeasti verrattuna esim. kuva formaatteihin(jpeg/jfif). Tässä on ongelmansa.

    Google voisi olla ratkaiseva tekijä. Youtube kokonaan html5/theora pohjaiseksi ,sillä olisi suuri vaikutus kaikkiin muihin. Ainankin flashin kuolema olisi askelta lähempänä ja hyvä niin.

  4. Se tuossa alkuperäissä kirjoituksessa jäi vähän huteralle pohjalle, että mikä estää muita käyttämästä muita formaatteja niin halutessaan? Kommenteista se selvinnee ainakin jollain tasolla. Tekniikasta vähemmän tietäviä olisi voinut myös valistaa siitä, mikä on HTML5. Muuten ihan hyvä ja etenkin aiheellinen kirjoitus. Taas yksi hyvä esimerkki siitä, miten isot kiusaavat pienempiä ihan puhtaalla immateriaalioikeuskikkailulla.
    Tosiaan yhä useammin tuntuu olevan niin, että isot haluvat käyttää ihan väkisin lisenssitavaraa – ei siksi että sillä saataisiin jotain etuja itselleen, vaan siksi että niillä saadaan haittoja muille.

  5. Joo, kiitoksia aiheellisesta kritiikistä; selityksenä tarjottakoon että kirjoitin juttua vähän kiireessä Vegemestan ikkunalaudalla ;) Ehkä myös tukeuduin liikaa linkkaamaani Blizzardin tekstiin.

    Sanotaan tämä kohta siis vielä ihan kokonaan auki: Apple, MS ja Nokia eivät halua tukea selaimissaan suunnilleen mitään muuta kuin omiaan ja/tai H.264-kodekkeja (sinänsä korporatistis-egoistisessa mielessä ei toki täysin huono veto tukea lähinnä itseään suosivia web-”standardeja”).

    Täten ei päästy sopuun siitä että olisi ainakin yksi kaikille selaimille yhteinen videokodekki (vaikka se ei olisikaan laadultaan paras), jonka olemassaoloon palveluntarjoajat voisivat luottaa ja jota kaikki voisivat vapaasti käyttää. Tämä ei toki olisi estänyt ketään käyttämästä halutessaan muita formaatteja, kunhan olisi tarjonnut yhteisen pohjan jolle kuka vain olisi voinut rakentaa.

    Sen sijaan nyt päästään sotkuun, jossa moni tärkeä toimija tarjoaa erityisesti selainpuolella tukea vain rajoitetuille formaateille, joita taas kaikki muut toimijat eivät voi tai joita heidän on liian kallista käyttää. Palveluntarjoajien on valittava kallis suljettu formaatti tai riskeerattava ylhäältä saneltu käyttäjäkunnan pienentyminen.

    Kuten sanottu, tätä voidaan _osittain_ kiertää erilaisilla (huokaus) plugin/java/flash/silverlight/mitälie-ratkaisuilla, mutta säätöähän nämä lisäävät sekä palvelin- että luultavasti myös käyttäjäpäässä.

    Käytännössä tällä hetkellä on olemassa java-sovelmasoitin Theoralle, Wikimedia taisi ylläpitää sitä kyetäkseen tarjoamaan materiaaliaan hieman laajemmalle yleisölle, mutta nykyään tosiaan Java-sovelmien tuki on laskussa Flashin ja Silverlightin myötä. Ehkäpä niidenkin kautta vielä jotain säädetään, mene tiedä. (Flashille on audiopuolelta jo Vorbis-soitin, joskin koska vieraiden kodekkien dekoodaus pitäisi toteuttaa Flashin omalla tavukoodilla, tässä on potentiaalisia tehosudenkuoppia.)

    Toivottavasti tämä selvensi tilannetta vielä.

  6. ”Theora on laadussa valovuosien päässä siitä mitä x264:llä voi tehdä, ellei tuijota jotain erittäin Theoraan päin puolueellisia testejä (kaikki omat testini Theoran ja x264:n välillä on johtanut joka kerta Theoran selvään häviöön, voin antaa lisäinfoa näistä jos jotakuta kiinnostaa).”

    Tuo on erittäin totta HD tason kuvassa, mutta matalan bitraten videossa, kuten suurin osa web videosta tällä hetkellä, ei saman suuruisessa videossa ole Theoran ja tyypillisen h.264 videon välillä liian suurta eroa jotta tyypillistä kuluttajaa pahemmin kiinnostaisi.

  7. Ei todellakaan ole totta pelkästään HD-videon kanssa. Mitä matalempiin bitrateihin ja resoluutioihin mennään, sitä paremmin x264 pistää Theoraa pataan.

    Theora kaikenkaikkiaan on vielä erittäin pahasti lapsenkengissä. Formaatti on kaikkea muuta kuin sopiva kansainväliseksi videostandardiksi, sillä formaatti ei tarjoa läheskään yhtä laajaa liikkumavaraa tuotannon ja jakelun suhteen kuin mitä H.264:llä voi saavuttaa tällä hetkellä.

    H.264:n käytössä tietysti ongelmana on nuo ihanat ohjelmistopatentit USA:ssa. Valitettava totuus on se, että ei ole olemassa järkevää avointa ratkaisua tähän tilanteeseen. Ainoa todellinen ratkaisu tilanteessa olisi odottaa, kunnes Theora kehittyy edes oikeasti käyttökelpoiseen kuntoon tai sitten ohjelmistopatentit lakkautetaan USA:ssa. Molempiin taitaa harmillisesti olla vielä aika monta vuotta aikaa…

    Tietysti yksi kysymys koko hommassa on se, onko koko koodekkivalinnalla jonkun satunnaisen mattimeikäläisen kannalta väliä, jos hän haluaa pistää jotain videota kotisivuilleen? Hyvin monet ihmiset levittävät jo omia videoitaan XviDinä eli MPEG-4 ASPina ja näin on tehty jo vuosia. MPEG-4 ASP on silti vähintään yhtä patentoitu kuin H.264 eli MPEG-4 AVCkin. En ole tainnut koskaan kuitenkaan törmätä tapaukseen, jossa joku olisi haastettu patenttirikkomuksista oikeuteen jonkun kotivideon levityksestä… Ja tietysti koko lisensointiongelma ei ole ongelma alkuunkaan maissa, joissa ohjelmistopatentit eivät ole voimassa.

    Videota kuitenkin on liikkunut webissä jo vuosia, ja käyttäjät ovat aktiivisesti levitelleet videosisältöä kotisivuillaan käyttäen patenttien alaisia formaatteja. Myös MP3-tiedostoja ja GIF-animaatioita käytetään edelleen hyvin runsaasti normikäyttäjien toimesta maksamatta takuulla penniäkään mihinkään suuntaan. H.264:n käyttäminen ei muuttaisi tilannetta monien osalta miksikään siitä, mitä se on jo nyt. Ja koska tilanne on se mikä on, ihmisten houkutteleminen Theoran käyttöön voi olla vaikeaa, kun kyseessä kuitenkin on kaikin puolin teknisesti huonompi formaatti. Tämänhän takia varmaan Theoran laadusta valehdellaankin niin paljon…

  8. Ohittaen turhat laatutaistot sekä tilanteen yliyksinkertaistamiset, en oikein ymmärrä, mitä tuossa lopuksi yrität sanoa. Että patenttiongelmia on ollut ennenkin ja on yhä, joten on okei jatkaa kulkemista kuin pässit jonossa kiltisti teuraalle? Eihän tältä pohjalta koskaan saada mitään aikaiseksi. Minä olen ainakin mukana piraattiliikkessä muuttaakseni maailmaa paremmaksi, avoimemmaksi ja vapaammaksi paikaksi. Tämä usein tarkoittaa sitä että tingitään mukavuudesta ja suuryrityksille nöyrtymisestä, eikä se aina onnistu, ei ainakaan täysin tai nopeasti, mutta eipä sitä tiedä ennen kuin joku viitsii yrittää.

    Et ole muutenkaan asioissa oikein kartalla (mikä toki havaittiin jo IRC:n puolella ruvetessasi vänkäämään täysin irrelevantista Matroskasta); ohjelmistopatentit ovat globaali, eivät pelkästään USA:n ongelma. Spesifisesti Suomen tilanne on epäselvä; mutta PRH kyllä auliisti myöntää niitä. Mahdollisesti takahuonekiristystäkin tapahtuu, mutta oikeudessa ei ole tietääkseni vielä suoraan uskallettu puida mitään juttua; patentinhaltijoitakin saattaa pelottaa kokeilla paperiensa arvoa julkisuudessa.

    Patentit myös koskevat (ainakin toistaiseksi…) vain liiketoimintaa, yksityishenkilöiden jahtaaminen yksityiskäytöstään ei ole siis ollut edes optio. Sen sijaan patentit vaikuttavat epäsuorasti siihen, mitä yksityishenkilöiden helposti saatavilla olevilla tuotteilla (erit. yhteiskunnallisesti tärkeillä vapailla sellaisilla) voi tehdä ja paljonko eri kartellit verottavat välistä – ja sellaiseen pikkuseikkaan kuin että mitä ko. yksityishenkilöt voivat käytännössä päättää työkseen tehdä.

    GIF-patentit ovat muuten sentään vanhentuneet jo vuosia sitten, tervetuloa vain nykypäivään, mutta mp3 on toki ongelma yhä. Esim. Spotify käyttääkin streamauksessa vapaata Ogg Vorbis -formaattia. Jo moneen kertaan mainittujen verkostoefektien (ts. soitintuen) takia valitettavasti joutuvat myymänsä kappaleet toimittamaan silti mp3:na, mikä näkyy väistämättä myös esim. hinnassa.

    FYI: Tuskin vaivaudun enää vastaamaan sinulle, lähinnä koska oleellisesti on kyse arvokysymyksestä, ja tuskin kumpikaan meistä saa tässä käännettyä toisen päätä vapaaseen verkkotoimintaympäristöön pyrkimisen tärkeyden suhteen.

    Jos jollain muulla on jotain oikeasti uutta tuotavaa keskusteluun, olkaa hyvä.

  9. Sattuipa juuri Theoran tulevaisuuden kannalta hieno juttu: Microsoftin Silverlight-alustalla toimiva eikä erillistä käyttäjän suorittamaa asennusta vaativa Theora-soitin: http://www.atoker.com/blog/2010/02/04/html5-theora-video-codec-for-silverlight/

    H.264 ei toki varmastikaan katoa webistä tämänkään seurauksena mihinkään, mutta oleellista on se, että vapaakin vaihtoehto säilyy mahdollisimman käyttökelpoisena. Tämä on myös H.264:n käyttäjien etu; MPEG-LA ei pysty korottamaan suojelurahojaan yhtä mielivaltaisesti jos kilpaileva ratkaisu säilyy hengissä ja helppokäyttöisenä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*