Kuollut media

Kolumni on julkaistu Purjeen numerossa 3/2009.

Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta äänilevyjen myynti on 2000-luvulla pudonnut vuosi vuodelta. Monet haluavat laittaa tämän ilmiön laittoman tiedostonjaon niskoille. Mutta onko myynnin putoamisessa jotakin niin ihmeellistä, että sille pitää etsiä syyllisiä? Miksi cd-levy nauttisi jatkuvasta suosiosta?

Tekijänoikeuskeskusteluissa esitetään usein, että musiikkiteollisuudella menee huonosti laittomien nettilatausten vuoksi. Väitteessä on kuitenkin se virhe, että markkinakonservatiivinen levyteollisuus käyttää musiikin menestyksen arviointiin vanhentuneita mittareita. Musiikkiteollisuuden menestymistä ei voi mitata vain levymyynnillä. Musiikkiteollisuuden kukoistaa, mutta levyteollisuus on pulassa.

Ihmisillä on käytössään rajallinen määrä rahaa viihdeostoksiin. Levyjen myynti on siis riippuvainen kaikesta siitä, mikä vaikuttaa ihmisten rahankäyttöön. Levymyynti laskee, kun kuluttajat panostavat yhä enemmän elokuviin ja videopeleihin, joiden molempien myyntimäärät ovat vuosi vuodelta kasvaneet huimasti. Myös kulutustottumukset ovat muuttuneet, ja nykyään yksi jakelukanava ei riitä kuluttajien halutessa yhä enemmän yksittäisiä kappaleita kokonaisten levyjen sijaan.

Cd-levyissä on se hyvä puoli, että niistä saa hyvin tarkat myyntiluvut. Vapaassa nettijakelussa saman tarkkuuden saavuttaminen on vaikeaa, kun samalla täytyy myös pitää huolta lataajien yksityisyydensuojasta. Hallituista alkuperäislähteistä ladattujen tiedostojen määrää voidaan kuitenkin helposti seurata: esimerkiksi monilla Bittorrent-palveluilla on omat top 10 -listauksensa kaikkein suosituimmista tiedostoista usein valmiiksi ryhmiteltynä musiikkiin, elokuviin, peleihin ja niin edelleen.

Ensimmäinen julkaistu musiikki-cd on 1. lokakuuta vuonna 1982 myyntiin tullut Billy Joelin albumi 52nd Street. Cd on jo vanha ja raihnainen, ja nettijakelu voittaa sen niin kustannuksissa, käytettävyydessä kuin äänenlaadussakin. Musiikki ei ole niukka hyödyke, vaan digitaalisen kopioinnin myötä kappaleen hinnasta katoavat lähes täysin jakelu- ja valmistuskustannukset.

Oli villiä nettijakelua tai ei, en voi hyvällä omatunnolla uskoa, että cd-levyjen myynti lähtisi enää koskaan nousuun. Ennustan internetille pidempää elinikää kuin cd:lle. Kuinka kauan kestää, ennen kuin artistit alkavat saada kultalevyn sijasta kultatorrentin?

0 vastausta artikkeliin ”Kuollut media

  1. Mielestäni kirjoituksesi ei sisällä juurikaan paikkaansapitävää tekstiä, mutta tämä on ainoa mihin puutun.
    ”Ensimmäinen julkaistu musiikki-cd on 1. lokakuuta vuonna 1982 myyntiin tullut Billy Joelin albumi 52nd Street. Cd on jo vanha ja raihnainen, ja nettijakelu voittaa sen niin kustannuksissa, käytettävyydessä kuin äänenlaadussakin.”
    Käytettävyydessä tämä voi pitää paikkansa. Eroa kustannuksissa ei ole merkittävästi itse tuotteen valmistuksen osalta, cd-levyn valmistaminen itsessään ei maksa juuri mitään. Äänenlaadussa Cd-levy pesee kuitenkin mennen tullen verrannaisverkoissa liikkuvat tiedostot. Ei ole tullut vastaan juurikaan (en toisaalta ole etsinytkään) häviöttömästi pakattuja tiedostoja torrentteina. Tämän takia valtaosa verkossa liikkuvista tiedostoista on joko hivenen tai merkittävästi cd-levyä huonompia laadultaan, mutta ei missään tilanteessa parempia. Eri asia olisi jos vertaisimme esimerkiksi DVD-A levyä ja Cd-levyä.

    ”Musiikki ei ole niukka hyödyke, vaan digitaalisen kopioinnin myötä kappaleen hinnasta katoavat lähes täysin jakelu- ja valmistuskustannukset.”
    Tämäkään ei pidä paikkansa. Musiikin ja tuotantokustannukset siinä pitkässä ja kalliissa prosessissa, mikä ei tunnu teidän päähänne sopivan millään, jonka seurauksena mitään musiikkia saadaan ammattimaisesti tallennettua, eivät muutu mihinkään vaikka tuotteesta ei mitään maksettaisikaan.

    – Niko Laasonen

  2. ”Tämän takia valtaosa verkossa liikkuvista tiedostoista on joko hivenen tai merkittävästi cd-levyä huonompia laadultaan, mutta ei missään tilanteessa parempia. Eri asia olisi jos vertaisimme esimerkiksi DVD-A levyä ja Cd-levyä.”

    Riippuu minkä laatuinen mp3 on kyseessä. Eroa hyvästä mp3:sta cd-levy laatuun ei ihmiskorva erota.

    ”Ei ole tullut vastaan juurikaan (en toisaalta ole etsinytkään) häviöttömästi pakattuja tiedostoja torrentteina.”

    En minä halvassa viinissä ja hyvässä viinissäkään mitään eroa maista, hyvin menee omassa korvassa.

  3. Puuttukaa ihmeessä useampiikin kohtiin. Se, että kommentoitte kertoo, että kolumni toimi. :-) On hyvin valitettavaa, että paljon jää kertomatta ja monet asiat saattavat jäädä epäselviksi tai harhaanjohtaviksi, kun kaikki ideat pitää ahtaa tiettyyn merkimäärään.

    Niko: Ihmiset, jotka ovat tottuneita musiikinetsijöitä osaavat kyllä erotella jyvät akanoista. Jos tarkoituksena on vain hankkia biisi vailla laatuvaatimuksia, niin surkeaa kamaa on kyllä tarjolla. En ole henkilökohtaisesta kovin kummoinen audiofiili, mutta tunnen kyllä jo lähipiiristä useita, joille eivät muut kuin FLACit kelpaa. Itse olen kohta jo kymmenen vuotta karsastanut ”ämpäreiden” yleisyyttä, kun parempiakin levitysmuotoja olisi tarjolla.

    On totta, että alunperin CD-levyillä julkaistua musiikkia ei oikein löydy paremmalla laadulla, mutta menköön kolumnin tiiveyden piikkiin sen taustalla olevan ajatuksen mainitsematta jättäminen, että CD-laatu ei voi parantua. Täysin digitaalisella jakelulla ei siis ole samaa teknologista pullonkaulaa. Minäkin voisin äänittää omat demoni 24-bittisenä ja laittaa myös sellaisenaan jakoon, ja CD ei ole tähän sopiva media.

    ”Tämäkään ei pidä paikkansa. Musiikin ja tuotantokustannukset siinä pitkässä ja kalliissa prosessissa, mikä ei tunnu teidän päähänne sopivan millään, jonka seurauksena mitään musiikkia saadaan ammattimaisesti tallennettua, eivät muutu mihinkään vaikka tuotteesta ei mitään maksettaisikaan.”

    Itsekin levyttäneenä tiedän, etteivät ne kokonaiskustannukset katoa minnekään. Ei tässä tarvitse mitään kenenkään päähän sovitella. Kirjoitin (tiedosto)kappaleen hinnasta, en kokonaiskustannuksista. Jos äänityskustannukset albumin yhtä biisiä kohden ovat X euroa, niin N:lle kopiolle jaettuna kustannukset ovat X/N. N:n kasvaessa rajatta tuo lauseke lähestyy nollaa. (Digitaalisessa kopioinnissa X ei riipu N:stä.)

    Niukan hyödykkeen käsitettä olisi oikeastaan voinut käsitellä erikseen, sillä en ole nyt varma tarkoitko ”Tämäkään ei pidä paikkaansa” -väitteellä nyt tuota kappalehintaa vai niukkuutta.

  4. Joonas: Kiitokset asiallisesta vastauksesta. ”Tämäkään ei pidä paikkansa” viittaa siis jakelu ja valmistuskustannuksiin.
    Rolle ja Joonas: Itsekin kuuntelen ihan sujuvasti kotona 256-320 kB/s mp3 -tiedostoja, eikä musiikin pakkaus ole se mikä ensimmäisenä häiritsee, se mihin kommentoin, oli väite parempilaatuisista tiedostoista, niitä kun ei valitettavasti paljon pyöri.

    Hyvää uutta vuotta!
    – Niko Laasonen

  5. Joonas: Kannattaa käyttää jaottelua rajakustannuksiin ja kiinteisiin kustannuksiin, niin saat tarkoittamasi ilmaistua selkeämmin. Nettilevityksessä kiinteät kustannukset pysyvät samoina mutta rajakustannuksia ei ole.

    Tietty lyhyessä kolumnissa ei olisi ollut tilaa selittää taloustieteen termejä tuntemattomille, mikä on rajakustannus. :)

  6. Niko: Tjuuh, parempaa mainstream-laatua odotellessa. Voisitko vielä kertoa, mitä tarkoitit, että kirjoitukseni ei sisällä juurikaan paikkaansapitävää tekstiä. Minä olen lähteeni tarkistanut, mutta jos olen käsittänyt jotakin väärin, niin kerro ihmeessä. Vain palautteella voi kehittyä ja korjata virheitään. En esimerkiksi tiedä, mistä olet saanut käsityksen, että puolueen aktiivit luulisivat valmistustannusten katoavan. Koska tämä on selvästi väärin, niin voisimme puuttua asiaan.

    Kaj: Mmm…. derivatives…

  7. Itse latailen aina FLAC musiikkia torrentti-sivuistoilta. Laatu on 100% sama kuin CD levyillä. Kaipaisin silti vieläkin parempaa äänenlaatua kun teknisesti se on jo mahdollista. On naurettavaa aina tukeutua johonkin fyysiseen formaattiin koska laitteet ja formaatit kehittyvät liian nopeasti päivittäin.

    FLAC musaa kiitos ja 192khz taajuus ja bittejä niin paljon kuin kaista vetää! kiitos! En mä näistä mitää tajua, mutta parempaakin varmasti on kuin CD ?

  8. Anonyymi: 192 KHz näytetaajuus on todelliseksi eduksi ainoastaan markkinoijien silmissä, isommalla numerolla saadaan ihmiset maksamaan laitteista enemmän. Tuolta aiheesta lisää:

    http://www.lavryengineering.com/documents/Sampling_Theory.pdf 16 bit 44,1kHz pakkaamaton audio on laadultaan vähintäänkin riitävän hyvää valtaosaan todellisia tilanteita, varsinkin kun äänitteillä ei nykyisellään käytetä edes sen suomia mahdollisuuksia vaan äänite ajetaan mahdollisimman lujalla levylle äänenlaadun kustannuksella. http://turnmeup.org/

    Bittejäkään ei ole järkeä olla paljon yli sen 24-bittiä, koska parhaimpienkin ad-muuntimien tarkkuus on luokkaa 20-bittiä (laitteiden pohjakohina jne. tulee vastaan)

    Joonas: Palannen ajan kanssa huolellisemman palautteen kanssa. Mutta se mikä sai minut tässä(kin) yhteydessä tarttumaan väitteeseen valmistuskustannuksista oli ainakin tämä pätkä:
    ”…vaan digitaalisen kopioinnin myötä kappaleen hinnasta katoavat lähes täysin jakelu- ja valmistuskustannukset.” Jakelukustannukset pienenee tottakai, mutta on mielestäni naiivia väittää tai koettaa uskotella valmistuskustannusten rajoittuvan fyysisen tuotteen veistämiseen.

    – Niko Laasonen

  9. Niko: Ookei. Kiitoksia. Parasta vain puhua kaikki selväksi, ettei jää potuttamaan. Vakuutan, että piraattiaktiivit eivät väitä vlamistuskustannuksien katoavan minnekään. Kirjoitan tuosta kohdasta tarkemmin tästä lähin. :)

  10. Wau! Hienoa, että aktivoit keskustelua näin ahkerasti. Puolueen nimissä en virallisemmin voi vastata, koska olen vain rivijäsen, mutta laita ihmeessä vielä Piraattinuorille, jonka varapuheenjohtaja olen: info@piraattinuoret.fi ja joonas.makinen@piraattinuoret.fi.

    Tämä menee nyt vähän ohi aiheesta, mutta sanon argumentoinnista sen verran, että luettuani blogiasi olen hyvin pettynyt ViNon vastaukseen ja myös siitä kenties saamaasi väärinkäsitykseen tai pikemminkin painotusvirheeseen. Piraattipuolue ei aja epäkaupallisen kopioinnin vapauttamista sen vuoksi, että ”kaikki sitä tekee.” Lähtökohtia samalle loppupäätelmälle on useita, ensimmäisenä kansalaisoikeudet ja yksityisyydensuoja. Tavallaan tämä tekee turhaksi uusien mallien mietiskelyn piraattien puolelta, koska muutos nähdään välttämättömänä, mutta autamme kyllä mielellämme. :)

    Nettisivu-uudistus on tuloillaan, joten pahoittelen mahdollista sekavuutta, mutta katsos toinen kysymys ja siitä menevät linkit tältä sivulta: http://www.piraattipuolue.fi/kulttuuri/useinkysyttya

  11. Joonas tarkoitti ilmeisesti fyysisen tuotteen valmistuskustannuksia eikä itse teoksen valmistuskustannuksia. Fyysisen tuotteen valmistuskustannus häviää, koska fyysistä tuotetta ei tarvitse valmistaa. Samoin jakelukustannukset lähes katoavat, kun ei tarvitse viedä tuotetta Citymarkettiin, vaan lähettää se suoraan kuluttajalle.

    Mitä taas äänenlaatuun tulee niin vertaisverkoissa liikkuu tasan sitä mitä ihmiset haluavat siellä liikkuvan. CD-tasoinen äänenlaatu ei siis äärettömästi kiinnosta, koska harvalla on sellaisia laitteita missä sillä olisi merkitystä. Lisäksi latausnopeuksien (maailmanlaajuisesti nopeat laajakaistat ovat suhteellisen harvinaisia) ja tallennustilan (kännykät) takia tiedostojen koon merkitys kasvaa ohi ylimääräisen äänenlaadun. Myös häviötöntä/vähähäviöistä musaa joka tapauksessa halukkaille löytyy.

    Niko Laasonen voi myös vilkaista blogiani, josta löytyy oma vastineeni avoimeen kirjoitukseesi.

  12. tää menee kyl nyt iha metsää koko homma. onks se nyt oikein et ei saa ihmiset rahaa tekemästään työstä. voi voi voi miten epäreilua ja itsekästä. tämmösenki menitte perustamaa vaa siks ku ette viitti maksaa 10 euroo jostai levystä. TÄÄ EI IKINÄ MENESTY. tai, no, ihmiset on itsekkäitä paskoja. joten saattaapa menestyäkki.

  13. Laura:

    Ensinnäkin toivoisin, että blogin kommentit koskisivat kyseistä tekstiä, joka tällä kertaa käsittelee teknologiaa ja kulutustottumuksien muutosta, ei Piraattipuoluetta.

    Ei ole todellakaan oikein tai reilua, että paljon työtä tekevät eivät saisi korvausta työstään, ja piraatit ovat kanssasi samaa mieltä. Tämä mahdollinen ongelma ei liity ainakaan puolueen ajamiin tavoitteisiin, joten haukut väärää puuta. Jos sinulla on epäselvyyksiä muun muassa epäkaupallisen kopioinnin vapauttamisen perusteluissa (joihin ei todellakaan lukeudu ahneus tai haluttomuus maksaa), suosittelen lukemaan puolueohjelman. Jos sinulla on sen jälkeen vielä kysyttävää, voit vallan hyvin ottaa yhteyttä puoluehallitukseen tai -aktiiveihin.

    Minut saa kiinni vaikkapa sähköpostiosoitteesta joonas.makinen@piraattinuoret.fi, ja varsin mieluusti haluaisin tavata vaikkapa teekupposen äärellä ja jutella näistä asioista. :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*