Laiton tiedostonjakaminen vain nopeutti vääjäämätöntä

Osa kulttuurialalla olevista on sitä mieltä, että luovat alat ovat kriisissä – mutta eivät niinkään tiedostonjakamisen vuoksi, vaan tarjonnan runsauden ylipäätään. Esimerkiksi muusikko, levykauppias ja levy-yhtiön perustaja Tommi Forsström kirjoittaa [1, 2] että nykypäivänä raha on jo lakannut olemasta se asia, joka rajoittaa ihmisten kykyä kuunnella musiikkia. Ilmaiseksi on saatavilla niin paljon musiikkia, niin laittomasti kuin aivan laillisestikin, että paljon suurempana ongelma on löytää aikaa kaiken kiinnostavan kuuntelemiseen. Kuluttajien huomiosta on kilpailemassa niin suuri joukko yhtyeitä ja tekijöitä, että muiden kuin valmiiden supertähtien on vaikeampaa saada itseään esille ja myytyä. Tilanne on hyvä levittäjille, jotka voivat kerätä kokoelmiinsa suuren määrän eri tekijöiden levyjä ja kerätä rahansa myymällä kutakin levyä vain muutaman kappaleen, mutta huonompi niille tekijöille joiden levyjä myydään vain muutama kappale. Laiton tiedostonjakaminen on siis enemmänkin osa suurempaa ongelmaa – siinä missä yksittäisen ihmisen oli aiemmin suhteellisen vaikea saada käsiinsä musiikkia, netti on tehnyt siitä vallankumouksellisen helppoa. Kuluttajan ja musiikinystävän kannalta tilanne on tietenkin erinomainen: musiikkia on kirjaimellisesti saatavilla enemmän kuin koskaan edes ehtisi kuunnella.

Tukea tälle ajatukselle tulee myös esimerkiksi Antti Peisalta. Hän avasi vuonna 2005 Levyvirasto.net -verkkopalvelun, jonka idea oli tarjota netissä kauppapaikka kotimaiselle pienmusiikille, niin itsenäisille artisteille kuin levy-yhtiöillekin (Levyviraston kasvun tyrehdyttyä se laajeni 2007 myymään myös suurempien yhtyeiden musiikkia). Hän kertoo [3]:

Useimmille pienbändeille musiikin myynnistä ei yksinkertaisesti ole hyötyä, sillä kysyntää ei ole tarpeeksi. Tätä väitettä tukee myös myyntitilastot, joita tutkailimme ennen The Groundin avaamista. Levyvirastossa reilusti yli puolet pienbändeistä ei myy lainkaan tai vain muutaman levyn. Maailma on muuttunut niistä ajoista, kun kotikylän bändin ihka oikea cd-julkaisu oli kova juttu.

Sama ilmiö ollaan huomattu myös esimerkiksi sanomalehtipuolella: uutiset leviävät niin tehokkaasti ja helposti ympäri maailman, että kaupallisilla uutistentarjoajilla on vaikeuksia pärjätä kilpailussa mukana. Ihmiset levittävät Twitterin kaltaisten palveluiden kautta jatkuvasti ilmaiseksi tietoja, ja kerran vuorokaudessa painettavat fyysiset lehdet jäävät toivottomasti jälkeen ja joutuvat julkaisemaan vanhentuneita uutisia. Jopa perinteinen pornoteollisuus kärsii netistä, halvalla tehtyjen harrastelijavideoiden ollessa kaikkialla.

Chris Anderson puhuu kirjassaan Free siitä, miten Internet ja tietotekniikka ovat joka tapauksessa väistämättä mullistamassa nykyiset liikemallit. Tiedostojen kopiointi ja levittäminen ei todellisuudessa ole täysin ilmaista – niiden säilömiseen tarvitaan sähköä, kovalevytilaa ja nettiliittymiä – mutta kustannukset ovat tarpeeksi lähellä nollaa jotta voitaisiin puhua käytännössä ilmaisesta. Verkossa toimimisesta tulee väistämättä tietty määrä kiinteitä kustannuksia, mutta rajakustannukset – kustannukset jotka koituvat ylimääräisten kopioiden tuottamisesta kunhan kiinteät kulut on katettu – ovat olemattomia. YouTube, Google, Facebook ja Twitter ovat kaikki kaupallisia palveluita, mutta siitä huolimatta täysin ilmaisia. Kun verkkopalvelu Yahoo alkoi tarjoamaan täysin rajoittamatonta määrää tilaa sähköposteille, kovinkaan moni ei yllättynyt. Rajatonta sähköpostitilaa tarjoavan tahon ilmestyminen oli ollut vain ajan kysymys. Palveluntarjoajalle koituvat kustannukset rajattoman tilan tarjoamiselle olivat pudonneet käytännössä nollaan. [4]

Tähänastiset kulttuuriliikemallit ovat rakentuneet rajallisuuden käsitteen ympärille. Teoskappaleiden monistaminen oli aikoinaan hidasta ja suhteellisen kallista ja työlästä. Paul Graham on sanonut, että kustantajat eivät todellisuudessa koskaan aiemmin myyneet sisältöä, vaan paperia. Kirjojen ja sanomalehtien julkaisijat asettivat hinnat merkittävässä määrin sen mukaan, miten paljon tuotteiden painattaminen maksoi. [5] Kun ihmisten oli vaikea muuten saada teoksia käsiinsä, oli järkeenkäyvää maksaa niiden painamisesta ja levittämisestä koituvista kuluista, mutta tänään tuota vaikeutta ei enää ole. Pelkkä harrastelijoiden vapaaehtoispohjalta tuottama ilmaismateriaali on saavuttanut ja on saavuttamassa sellaiset mittasuhteet, etteivät kopioiden monistamisen rajallisuuteen perustuvat liikemallit tulee enää missään tapauksessa muutenkaan toimimaan. Sen sijaan on kysyntää liikemalleille, jotka käyttävät täysillä hyväkseen ilmaisuuden hyötyjä.

Chris Anderson mainitsee kuusi pääkategoriaa, joihin voidaan jakaa tavat tarjota palveluita ilmaiseksi. Näitä kategorioita ovat mm. freemium (kuka tahansa saa käyttää palvelua ilmaiseksi, mutta maksamalla saa lisäetuja – tyypillisessä palvelussa yksi prosentti käyttäjistä kustantaa sivuston 99 prosentilla ilmaiskäyttäjiä), mainonta (näillä pyörivät erilaiset sivustot Googlesta Facebookiin) ja sisäänheittotuotteet (Banda Calypso -yhtye jakoi tuleviin keikkakaupunkeihinsa levyjään kopioitavaksi ja polkuhintaan myytäväksi, ja veti keikoille tarpeeksi yleisöä hankkiakseen yksityislentokoneen).

Monet kulttuurialan ihmiset panikoivat nähdessään teoksiaan kopioitavan vapaasti, koska he ovat yhä kiinni perinteisessä paradigmassa, jossa jokaisen teoskappaleen tuottaminen oli kallista. Kun näin oli, olisi ollut mahdoton yhtälö jakaa kalliiseen hintaan ihmisille suuria määriä ilmaiskopioita, ja sitten vielä odottaa heidän käyttävän suuret summat myynnissä olevien kappaleiden hankkimiseen. Nykyään liiketoiminta voi kuitenkin hyvin pohjautua juuri ilmaiskappaleiden levittämiseen ja virallisten versioiden myymiseen suhteellisen pienelle ostajajoukolle, kohtuullista korvausta vastaan.

Tulevaisuudessa kulttuurintuotanto joutuu joka tapauksessa kilpailemaan yhä suuremmissa määrin ilmaisuuden kanssa. Näin olisi joka tapauksessa käynyt, oli laitonta tiedostonjakamista tai ei. Netti on antanut meille pääsyn valtaisaan suureen määrään kaupallista tuotantoa, ja hajottanut kuluttajien huomion lukemattomien eri tuottajien välille. Seurauksena tuottajat joutuvat keksimään uusia tapoja joilla tuoda itseään esille, ja ilmaisuus on hyvin tehokas tapa saada huomiota, mainetta ja rahaa. Yhä suurempi joukko tekijöitä päätyisi joka tapauksessa laittamaan teoksiaan ilmaisjakeluun, mikä pakottaisi muut vähitellen samaan (on käynyt jo käsitteeksi, että yhtyeillä on MySpace -sivustolla omat sivut, joiden kautta heidän kappaleidaan voi kuunnella ja joiden kautta he saavat julkisuutta). Luvaton tiedostonjakaminen on pelkästään kiihdyttänyt tätä kehitystä – ehkä 10 tai jopa 20 vuodella, mutta lopputulos olisi vääjäämättömästi ollut sama. Teoskappaleiden hinnat olisivat joka tapauksessa pudonneet netin myötä lähelle nollaa.

0 vastausta artikkeliin ”Laiton tiedostonjakaminen vain nopeutti vääjäämätöntä

  1. Kuten itsekin olen aiemmin puolihumoristisesti todennut vanhoista liiketoimintamalleista: onko immateriaalinen teos itsessään ollutkaan oikeasti koskaan juuri minkään arvoinen, vai onko raha itse asiassa sittenkin tullut fyysisen tuotteen painamisesta ja jakelusta kuluttajalle? Nykyäänhän kuluttaja voi tehdä nuo asiat itse ilmaiseksi ja Spotify antaa jonkun sortin osviittaa siitä, mitä tämän jälkeen itse teoksista niiden paljouden takia jää kouraan.

  2. Ihan mielenkiintoinen kirjoitus tämä Sotalan blogimerkintä, mutta läpi paistaa jälleen kerran jonkinlainen ylioptimistinen teknologiauskovaisuus. Itse näen edelleenkin netin ja valtaosan uudesta teknolgiasta kuitenkin vain välineinä. Ne eivät itsekseen luo mitään kovin uutta ja mullistavaa. Esimerkiksi facebookin kaltaiset ”sosiaaliset mediat” ovat kyllä ilmiöinä kiehtovia, mutta silti tuntuu siltä, että niistäkin naruista vetelee ihan samat voimat kuin aina ennenkin. Visiot tietoyhteiskunnasta tai jonkinlaisista siihen liittyvistä ”vallankumouksista” ovat niin valmiiksi pureskellun makuisia ja kuitenkin aina vain osittaisia, pienen porukan pohdiskeluja. Viihdeteollisuus tuotteineen, tekijänoikeuksineen, hyvitysmaksuineen jne. on loppujen lopuksi näköjään aika helposti kyykytettävää pienriistaa, mutta jos piraattien logiikkaa vapaasta jakelusta aletaan tosissaan soveltaa tiedonvälitykseen (esim. näissäkin blogikirjoituksissa joidenkin esilletuomat ”hesari-ilmaiseksi.com”-kehitelmät), niin eiköhän ala julkisen sanan painotukset ja mielikuvamuokkaukset äkkiä muuttua. Tähänastinen keskustelu ja monet piraattienkin erilaiset perustelut tekijänoikeuksien heikentämisestä, suoja-aikojen lyhentämisistä, hyvitysmaksuista jne. ovat kätevästi (ehkä vastoin tarkoitusta?) palvelleet mediajättien ja erilaisten välittäjäportaiden pyrkimyksiä. Jos piraateilla on oikeasti jonkinlaista aatteellista näkökulmaa asioihin, niin olisi mielenkiintoista kuulla puolueen kanta vaikkapa Stillin työryhmän esittämän työsuhdetekijänoikeuden sopimuskäytännön lakimuutoksesta.

    Tässä vielä joitakin Sotalan kirjoituksen herättämiä ajatuksia edelleen jalostettavaksi, mikäli siltä tuntuu:

    ”Tommi Forsström kirjoittaa … Ilmaiseksi on saatavilla niin paljon musiikkia, niin laittomasti kuin aivan laillisestikin, että paljon suurempana ongelma on löytää aikaa kaiken kiinnostavan kuuntelemiseen.”

    – Väittäisin, että ajankäytöllisesti vielä suurempi ongelma olisi löytää kaiken ilmaisen musiikin joukosta sitä ”kiinnostavaa” kuunneltavaa. Tähän tarvitaan edelleenkin jonkinlaisia selektoreja, portinvartijoita, toimittajia jne., jotka yllättäen eivät välttämättä olekaan enää ilmaisia. Eivätkä lopulta kenties lainkaan eroa nykyisestä viihdeteollisuudesta muuten, kuin tietysti alati muuttuvien pelivälineiden osalta…

    ”Kuluttajan ja musiikinystävän kannalta tilanne on tietenkin erinomainen: musiikkia on kirjaimellisesti saatavilla enemmän kuin koskaan edes ehtisi kuunnella.”

    – Kuluttajalle ja musiikinystävälle vaan harvemmin kaikki musiikki on samanarvoista, mikä vaikuttaa aika olennaisesti tilanteen ns. erinomaisuuteen. Eli sama homma, joka tuli jo edellisessä kohdassa todettua eri sanakääntein: Kuluttaja kaipaa johdatusta. Kuluttaja on jopa halukas maksamaan siitä. On ehkä enemmänkin nyanssiasia luoda kuluttajalle illuusio siitä, että hän todellakin saa rahoilleen vastinetta. Parhaan mielikuvan luoja voittaa pelin, mutta jotta kuva olisi tarpeeksi vahva, täytyy sen kaikkien osasten olla laadun puolesta kunnossa. Niin ainakin minä uskon, enkä sen vuoksi jaksa ottaa kovin tosissani hehkutuksia esim. ”ilmaisen” musiikin vertailukelpoisuudesta. Laatu se aina vaan edelleenkin maksaa…

    ”Sama ilmiö ollaan huomattu myös esimerkiksi sanomalehtipuolella: uutiset leviävät niin tehokkaasti ja helposti ympäri maailman, että kaupallisilla uutistentarjoajilla on vaikeuksia pärjätä kilpailussa mukana. Ihmiset levittävät Twitterin kaltaisten palveluiden kautta jatkuvasti ilmaiseksi tietoja”

    – Ihan samat kuviot tiedonvälityksen puolella, vaikka tiedon kulutus on nykyään vielä viihdettäkin kiihkeätempoisempaa. Laatu maksaa tässäkin. Eivät maailman tapahtumista oikeasti jonkinlaisen kuvan haluavat ihmiset voi jättäytyä twittereiden, blogien ym. sekalaisen nettitiedonvälityksen varaan. Vaikka netti tässäkin välineenä avaa uusia mahdollisuuksia, se ei poista tarvetta ammattimaiselle tiedonvälitykselle.

    ”Seurauksena tuottajat joutuvat keksimään uusia tapoja joilla tuoda itseään esille, ja ilmaisuus on hyvin tehokas tapa saada huomiota, mainetta ja rahaa.”

    Uusia tapoja joudutaan keksimään, ja keksitään koko ajan, se on varma. Mutta ilmaisuus ei sittenkään ole kovin tehokasta, koska se ei yleensä ole ilmaista, vaikka se siltä joskus näyttäisikin. Hämmästyttävää, eikö?

  3. Jaksan aina pitää mielenkiintoisena sitä, millaisia konnotaatioita ulkopuoliset sanoilleni löytävät ja missä valossa he sen tulkitsevat. Tommi Lindell kritisoi minua tässä ylioptimistisesta teknologiauskovaisuudesta, mutta ainakaan omasta mielestäni en varsinaisesti ottanut kantaa siihen, onko tämä kehitys kokonaisuudessaan hyvä vai huono asia. Kuvasin vain tapahtunutta, jättäen kunkin oman tulkinnan varaan, onko se aiheuttanut enemmän hyötyä vai haittaa. Asian hyödyllisyys tai haitallisuus onkin jossain määrin akateeminen kysymys: takaisin tuskin voidaan mennä, joten on oleellisempaa sopeutua tilanteeseen kuin voivotella sitä, mikä oli ennen paremmin (tai huonommin).

    Työsuhdeolettamasta mainittakoot sen verran, että en siihen ole vielä muodostanut lopullista kantaa, mutta jos se siirtäisi työntekijältä teoksensa hyödyntämisoikeuden yksipuolisesti työnantajalle, vastustaisin sitä ehdottomasti. Näen moraalisesti vääränä sen, että ketään kiellettäisiin käyttämästä hyväkseen jotakin sellaista, minkä hän on itse tehnyt ja luonut. Nyt vaikuttaisi kuitenkin tosin siltä (Hesarin 4.11. uutisen mukaan), että työnantaja on saamassa teokseen rinnakkaisen käyttöoikeuden. Tämä on ainakin periaatteessa ihan hyvä kehityssuunta, koska se vähentää riskiä siitä, että teoksia jäisi käyttämättömiksi koska niiden oikeudenomistajia on hankala jäljittää. Luonnollisesti olisi tosin suotavaa, että lakimuutos myös näkyisi työntekijöiden palkassa mikäli se työnantajan tuloja merkittävästi lisäisi, mutta se ei välttämättä ole lainsäätäjän tehtävä varmistaa.

  4. Olet oikeassa Kaj, enimmäkseen kirjoituksesi tosiaan hahmotteli ainakin jossain määrin tapahtuneita asioita. Optimismia havaitsin/tulkitsin lähinnä näissä parissa lanaamassani kohdassa:

    “Kuluttajan ja musiikinystävän kannalta tilanne on tietenkin erinomainen”

    ”ilmaisuus on hyvin tehokas tapa saada huomiota, mainetta ja rahaa.”

    Jonkinlaista optimismia (tai ihan puhdasta hölmöyttä) edustaa myös esimerkiksi kaiken maailmassa tarjolla olevan musiikin arvioiminen samanarvoiseksi, tai yhtälailla kaikkien uutisten arviointi totuudenmukaisiksi. Mutta tällaiseenhan et onneksi kirjoituksessasi sortunut, etkä myöskään varmaankaan näin ajattele…? (Moni kanssasi ”samassa leirissä” oleva tosin näyttää tekevän niin.)

    Ehkäpä olennaisin kysymykseni kuitenkin on tämä: uskotko siihen, että korkeatasoista ja merkittävää tietoa tai kulttuuria voi oikeasti syntyä laajassa mittakaavassa täysin ilmaiseksi? Minä nimittäin en usko. Onnekkaita sattumia kyllä voi tapahtua, mutta niitä ei viihdeteollisuus sen paremmin kuin tiedekään pysty kovin tarkasti ennakoimaan.

    Ja jotenkin minusta tuntuu, että suomalaisten päättäjien lobbaaminen ruusuisilla kuvilla kansakuntamme pätevyydestä tietoyhteiskunnan arkkitehteinä ja edelläkävijöinä on vähintään yhtä epätoivoista, kuin uskottelut kiinnostavuudestamme kulttuurin saralla. Enkä tarkoita, että meidän pitäisi nostaa tassut taivasta kohti ja pelkästään katsoa mihin virta vie, mutta enemmän tervettä realismia kaivattaisiin puolin jos toisinkin…

  5. Tommi: ”Ehkäpä olennaisin kysymykseni kuitenkin on tämä: uskotko siihen, että korkeatasoista ja merkittävää tietoa tai kulttuuria voi oikeasti syntyä laajassa mittakaavassa täysin ilmaiseksi?”

    Miten tuo ”täysin ilmaiseksi” pitäisi ymmärtää? No, vastaan omasta puolesta näin…

    Ei tule onnistumaan laajassa mittakaavassa mikäli tuotosta jaetaan ilmaiseksi ilman mitään liiketoimintamallia.

    On onnistunut ja tulee jatkossakin onnistumaan laajassakin mittakaavassa mikäli käytössä on liiketoimintamalli joka hyödyntää tuotoksen ilmaisen jakelun tuoman arvonnousun.

  6. ”On onnistunut ja tulee jatkossakin onnistumaan laajassakin mittakaavassa mikäli käytössä on liiketoimintamalli joka hyödyntää tuotoksen ilmaisen jakelun tuoman arvonnousun.”

    Löytyiskö jotain esimerkkejä ihan oikeasta suunnitellusta liiketoimintamallista tuolta ”on onnistunut”-osastolta…? (Jotain muuta kuin näitä netin yksittäisiä tuhkimotarinoita, tai kyhäelmiä siitä kuinka ”latailun kautta fanit löysivät bändin keikalle ja ostivat levyjä ja t-paitoja…)

  7. ”Löytyiskö jotain esimerkkejä ihan oikeasta suunnitellusta liiketoimintamallista tuolta “on onnistunut”-osastolta…?”

    Kantsii lukea blogikirjoituksessa mainittu kirja Free, tai edes sen pohjana ollut artikkeli, jos itsekin kirjoitin aikoinaan: http://piraattiliitto.org/artikkelit/2008/02/tulevaisuus-on-ilmaista

    Mike Masnick on kirjoittanut Techdirtissä paljon aiheesta. Sieltä löytyy vaikka mitä tageilla CwF ja RtB:
    http://www.techdirt.com/blog.php?tag=cwf
    http://www.techdirt.com/blog.php?tag=rtb

  8. Tommi: “Ehkäpä olennaisin kysymykseni kuitenkin on tämä: uskotko siihen, että korkeatasoista ja merkittävää tietoa tai kulttuuria voi oikeasti syntyä laajassa mittakaavassa täysin ilmaiseksi?”

    Ei niitä esimerkkejä tarvitse kovinkaan kaukaa hakea. Tietoa voi haeskella ilmaiseksi esim. Wikipediasta ja ilmaista kulttuuria on esim. Youtubessa enemmän kuin ehdit elämäsi aikana katsoa. Lisää esimerkkejä löytyy kirjoittamalla satunnaisia hakusanoja Googleen. Väittäisin että suurin osa vastaantulevasta sisällöstä on ilmaista. On se sitten tietoa, kulttuuria tai jotain muuta.

    mr_zombien linkeistä ilmeisesti selviää että ilmaiseksi tuotetulla sisällöllä on mahdollista myös ansaita rahaa. En kuitenkaan näe sitä mitenkään välttämättömäksi informaation tuotannon kannalta kun ihmiset tuottavat sitä ilmaiseksikin rajattomia määriä.

  9. Tommi: ”Löytyiskö jotain esimerkkejä ihan oikeasta suunnitellusta liiketoimintamallista tuolta “on onnistunut”-osastolta…? (Jotain muuta kuin näitä netin yksittäisiä tuhkimotarinoita, tai kyhäelmiä siitä kuinka “latailun kautta fanit löysivät bändin keikalle ja ostivat levyjä ja t-paitoja…)”

    Televisio. Mainosrahoitteiset televisiokanavat ovat kuluttajille ilmaisia.

    Ja “latailun kautta fanit löysivät bändin keikalle ja ostivat levyjä ja t-paitoja…)” ei ole mitään kyhäelmä jos se tehdään kunnolla.

  10. mr_Zombie: Nuo esimerkkisi ovat varmaan hyviä ja mielenkiintoisia, mutta ne edustavat juuri näitä nettisaarnaajien tuhkimotarinoita…en usko että niitä voi loputtomasti soveltaa suurimpaan osaan taloutta ja yrittämistä.

    spif:tässä ei nyt todellakaan haeta mainitsemaasi ”jotain muuta”. Eikä esim. YouTuben sisällöstä, jota sinä kutsut numellä ”kulttuuri”, kovinkaan suuri osa ole ilmaist. Se vaan on siellä luvatta, koska YouTube vierittää vastuun käyttäjille.

    Jari Winberg: ”Televisio. Mainosrahoitteiset televisiokanavat ovat kuluttajille ilmaisia.”

    No jep. Ero vain on siinä, että mainosrahotteiset TV-kanavat joutuvat myös ihan oikeasti satsaamaan sisältöönsä. Joko tekemällä sitä itse, tai ostamalla muilta. Yleensä näissä CC tms. -pohjaisissa nettiliiketoimintamalleissa kaikki investointi näyttäisi pysähtyvän jakeluportaisiin. Kulttuuria ja taidetta voi tietenkin luoda ihan omakustannepohjalta ja toivoa parasta -monet toimivat juuri näin- mutta vaikkapa uutisten toimittamisessa harrastelijavoimin tulee mukaan jo aikamoinen uskottavuusongelma.

    Tämä voi olla osittain ikäkysymyskin, mutta ainakaan minulle ei riitä kulttuuritarjonnaksi YouTube tai musiikkipuolelta vaikkapa Mikseri.netin tarjonta, eikä myöskään informaation lähteiksi Wikipedia, Google ja blogit. Ilmainen on kivaa, mutta sitä on liikaa ja valtaosa siitä on paskaa. Kun maksaa jostain, niin rima nousee korkeammalle, puolin ja toisin.

  11. Tommi: ”Ero vain on siinä, että mainosrahotteiset TV-kanavat joutuvat myös ihan oikeasti satsaamaan sisältöönsä. Joko tekemällä sitä itse, tai ostamalla muilta. Yleensä näissä CC tms. -pohjaisissa nettiliiketoimintamalleissa kaikki investointi näyttäisi pysähtyvän jakeluportaisiin.”

    Ja mikä estää muiden myös panostamasta sisältöön? Ja näin Internetin aikana tuossa jakeluportaassa ei tarvitse mitään investointeja tehdä.

    Tuntuu siltä että olet takertunut ajatukseen siitä että ilmaisen jakelun liiketoimintamallit olisivat tarkoitettu vain pienille projekteille. Mutta mikään ei estä vaikkapa Hollywood studiota käyttämässä ilmaista jakelua.

    Tommi: ”mutta vaikkapa uutisten toimittamisessa harrastelijavoimin tulee mukaan jo aikamoinen uskottavuusongelma.”

    Itse sanoisin että blogit tarjoavat nykyään analyyttisempää ja monipuolisempaa tietoa kuin valtamedia. Otetaan esimerkkinä vaikka Michael Geist:n ACTA uutisointi.

  12. ”Mutta mikään ei estä vaikkapa Hollywood studiota käyttämässä ilmaista jakelua.”

    Estää. Ilman riittävää tuottoa jää palkat maksamatta ja homma loppuu siihen.

    ”Itse sanoisin että blogit tarjoavat nykyään analyyttisempää ja monipuolisempaa tietoa kuin valtamedia. Otetaan esimerkkinä…”

    Tyypillistä. Otetaan yksi hyvä esimerkki ja sivuutetaan miljoona huuhaata. Aivan yhtä hyvin voisi sanoa: ”blogit tarjoavat rasistisia, homofobisia, naista halventavia ja valheellisia väittämiä” Tämäkin on totta, mutta ei myöskään koko totuus. Ei valtamediakaan ole erehtymätön, mutta sillä on vastuunsa maksavien asiakkaiden suuntaan ja siksi rima on korkeammalla. Blogin voi kirjoittaaja julkaista kuka tahansa, koska rimaa ei ole.

  13. Jonkinlaista optimismia (tai ihan puhdasta hölmöyttä) edustaa myös esimerkiksi kaiken maailmassa tarjolla olevan musiikin arvioiminen samanarvoiseksi, tai yhtälailla kaikkien uutisten arviointi totuudenmukaisiksi. Mutta tällaiseenhan et onneksi kirjoituksessasi sortunut, etkä myöskään varmaankaan näin ajattele…?

    En toki.

    Ehkäpä olennaisin kysymykseni kuitenkin on tämä: uskotko siihen, että korkeatasoista ja merkittävää tietoa tai kulttuuria voi oikeasti syntyä laajassa mittakaavassa täysin ilmaiseksi?

    Muut ovatkin jo kommentoineet vähän samaa kuin minä, mutta. Vastaus riippuu siitä, miten määritellään ”täysin ilmaiseksi”.

    Ilmaisuuden voi käsittää joko merkityksessä ”ilman että kuluttaja maksaa siitä (suoraan) mitään” tai merkityksessä ”ilman että tekijä saa siitä rahaa”. Ihmisethän voivat hyvin saada rahaa sellaisestakin työstä, josta maksavat kolmannet osapuolet eivätkä sen ensisijaiset käyttäjät – mainittakoot nyt taas esimerkkinä Google, Facebook sun muut mainosvaroilla pyörivät palvelut. (Toki kuluttajat päätyvät epäsuorasti maksamaan näistäkin, jos esim. heidän ostamansa tuotteet ovat firman mainosbudjetin kattamiseksi kalliimpia.)

    Erillinen kysymys sitten on, miten hyvin tämänlaiset liikemallit saadaan soveltumaan kulttuurialoille. Sen suhteen myönnän olevani optimistinen, että saadaan. Etenkin kun kulttuuriteoksia tunnutaan myyvän ihan hyvin nytkin, melko perinteisilläkin liikemalleilla. Kannattaa myös muistaa että Suomen kielialue on niin pieni, että kohtalaiselle osalle kotimaista kulttuurituotantoa ovat apurahat jo nyt tärkeämpiä kuin varsinaiset myyntitulot.

    Entä jos näitä malleja ei saadakaan sovellettua kulttuuriin? Mikä on vastaukseni jos tulkitsen kysymyksesi tarkoittamaan ”…voi oikeasti syntyä laajassa mittakaavassa, ilman että tekijä saa siitä mitään”? Sitä on vaikea arvioida. Tiedän kyllä omastakin kokemuksesta, että luovat hankkeet onnistuvat paljon paremmin, jos niihin ei tarvitse puristaa kaikkea aikaa ja energiaa työnteon tai opiskelun lomasta. Kirjallisen proosan suhteen saattaisin melkein uskaltaa väittää, että hyvää sellaista syntyisi laaja-alaisesti ilman korvaustakin, sen verran suureen määrään ilmaiseksi tuotettua proosaa olen verkossa törmännyt. (Toisaalta ostan kyllä edelleen kaunokirjallisuutta, sekä siksi että kirjat ovat kivoja, että juuri sen itsekin mainitsemasi laatutekstin etsimisongelman vuoksi.) Kuvataiteen kohdalla vaikuttaisi vähän samalta.

    Toisaalta nämä alat saattavat olla poikkeustapauksia siinä mielessä, että sisällön tuottaminen niille on suhteellisen helppoa. Esimerkiksi tietokonepelien puolella en ainakaan muista nähneeni läheskään vastaavaa määrää laadukkaita ilmaispelejä (niitäkin kyllä toki on, mutta vähemmän), ja näille saattaisi käydä huonommin. Valmiiden pelien päälle rakennettuja modeja onkin sitten paljon runsaammin. TV-sarjojen ja elokuvien kohdalla ilmaistuotanto on vieläkin heikompaa. Onneksi ei kuitenkaan vaikuta siltä, että nuo alat olisivat minnekään kuolemassa.

  14. Tommi: ”Estää. Ilman riittävää tuottoa jää palkat maksamatta ja homma loppuu siihen.”

    Tämän päivän todellisuutta on jo se, että kaikki leffat ovat ilmaiseksi saatavilla. Tästä huolimatta leffa teollisuudella menee hyvin. Holywoodissa tehdään enemmän leffoja mitä ikinä aikaisemmin. Miten hyvin heillä menisikään jos he hyödyntäisivät Internetin tuomat mahdollisuudet.

    Tommi: ”Tyypillistä. Otetaan yksi hyvä esimerkki ja sivuutetaan miljoona huuhaata.”

    Onko joku väittänyt että kaikki blogit ovat laadukkaita? Et selvästikkään ymmärrä Internetin hienoutta. Kaikilla on mahdollisuus tuoda omia asioitaan esiin ja muilla on sitten mahdollisuus löytää ne asiat joita heitä kiinnostavat ja arvostavat.

  15. Jari Winberg:
    ”Onko joku väittänyt että kaikki blogit ovat laadukkaita?”

    Jari Winberg:
    ”Itse sanoisin että blogit tarjoavat nykyään analyyttisempää ja monipuolisempaa tietoa kuin valtamedia.”

    :-)

  16. Tommi: ”:tässä ei nyt todellakaan haeta mainitsemaasi “jotain muuta”. Eikä esim. YouTuben sisällöstä, jota sinä kutsut numellä “kulttuuri”, kovinkaan suuri osa ole ilmaist. Se vaan on siellä luvatta, koska YouTube vierittää vastuun käyttäjille.”

    Niin rajaton määrä ilmaista materiaalia mistä tahansa aiheesta ei ole se mitä haet. Sinua kiinnostaa vain maksullinen sisältö. Siksi sanot kaikesta ilmaisesta sisällöstä että se ei ole kulttuuria eikä laadukasta.

    Jos Youtubessa olisi paljonkin luvattomasti materiaalia, Google olisi haastettu oikeuteen. Youtube ei vieritä vastuuta käyttäjille vaan poistaa pyydettäessä tekijänoikeuksia rikkovan materiaalin. Et ehkä ole huomannut tätä koska suurin osa Youtuben materiaalista on varsin laillista kulttuuria ja vain hyvin pieni osa joudutaan poistamaan.

    Tommi: ”Ero vain on siinä, että mainosrahotteiset TV-kanavat joutuvat myös ihan oikeasti satsaamaan sisältöönsä. Joko tekemällä sitä itse, tai ostamalla muilta. Yleensä näissä CC tms. -pohjaisissa nettiliiketoimintamalleissa kaikki investointi näyttäisi pysähtyvän jakeluportaisiin.”

    Olet monta kertaa sanonut että suurin osa ilmaisesta sisällöstä on paskaa. Se nyt vaan on niin että kaikkia ei voi aina miellyttää. Onko kaikki isolla rahalla tuotetut TV-ohjelmat mielestäsi 100% huippulaadukasta tavaraa ja katsot niitä kaiket illat viinilasin kanssa nautiskellen? Tuskin. Miksi sitten kaiken ilmaisen sisällön pitäisi olla juuri sinua miellyttävää?

    En nyt ymmärrä mitä haet tuolla ”kaikki investointi näyttäisi pysähtyvän jakeluportaisiin”.. Ei nykyaikana tarvita mitään investointeja jakeluun. Meillä on Bittorrent ym. kaikin puolin ilmaiset jakelukanavat.

    Otetaan nyt tähänkin väliin ”vain yksi” tuhansista ”nettisaarnaajan tuhkimotarinoista”. Star Wreck on suomalaisten tekemä kokopitkä elokuva. Se tehtiin nollabudjetilla ja sitä jaettiin ilmaiseksi netissä. Elokuva oli suomeksi puhuttu, mutta siitä oli myös ainakin englanninkielisillä tekstityksillä varustettu versio. Ei voisi olla paljoa pienemmille markkinoille suunnattu elokuva ja pienin mahdollinen budjetti kaikin puolin. Elokuva on kuitenkin loistava, vaikka tuskin se sinun kulttuurimääritelmilläsi rahalla tuotettua salkkareita voittaa. Sanotaan nyt vielä sekin että SW:n tekijät saivat seuraavan elokuvan tekemiseen SW:n ansiosta 5 miljoonaa euroa. Tosin tällä ei ole mitään merkitystä koska SW olisi tehty joka tapauksessa vaikka sillä olisi tienattu 0 euroa.

    Entäs suomalainen sähköautot nyt-projekti? He ovat keränneet muistaakseni parintuhannen vapaaehtoisen hlö:n yhteisön ja suunnitelleet ilmaiseksi sähköautoja tuotantoasteelle asti. Seuraava askel on tuotanto ja siinä kun valmistetaan fyysistä tuotetta ilmaisuus ei tietenkään enää onnistu. Ei kuitenkaan poista sitä faktaa että ilmaiseksikin voidaan saada laatua aikaan. Oman kokemukseni mukaan useimmiten jopa nopeammin kuin maksullisella puolella. Sen huomaa selkeimmin ohjelmistokehityksessä.

    Nykyaikana on helppo verkottua jopa maailmanlaajuisesti tekemään jotain projektia. Ennen internetiä ei järkevien välimatkojen sisältä välttämättä löytynyt riittävästi asiasta kiinnostuneita tekijöitä ja siksi palkan maksaminen oli käytännössä pakollista. Nyt internetin kautta voidaan löytää samanhenkisiä ihmisiä ympäri maailmaa ja tuotanto voi olla helposti ilmaista. Se voi olla ilmaista vaikka tekijöitä olisi 100 000. Sitä kautta myös suurien projektien jakaminen muille voidaan tehdä ilmaiseksi.

    Taidat Tommi itse edustaa sellaista ihmistyyppiä että mitään ei tehdä ilmaiseksi. Suurin osa ihmiskunnasta kuitenkin näyttää tekevän itselleen mieluisia asioita ihan vaan tekemisen ilosta.

    Jos vain pääsisit eroon tuosta ihmeellisestä mielipiteestäsi että kaiken ilmaisen tulee olla parempaa kuin paras maksullinen, niin voisit nauttia siitä osuudesta ilmaista sisältöä jonka sinä koet laadukkaaksi ja hyväksi. Ei kannata torjua kaikkea ilmaista sisältöä vain siksi että se on ilmaista ja olet joskus törmännyt ”huonoon” sisältöön.

  17. spif:”Sinua kiinnostaa vain maksullinen sisältö. Siksi sanot kaikesta ilmaisesta sisällöstä että se ei ole kulttuuria eikä laadukasta.”

    Höpsis, näin en ole missään aiheessa sanonut. Älä sinä laita sanoja suuhuni. Minusta tuo yleistämisen ongelma näyttää enemmänkin olevan teillä piraateilla yrittäessänne vakuutella, että kaikenlainen relevantti sisältö voisi syntyä ilmaiseksi ilman tekijään kohdistuvia investointeja. Myönnän että sitä kyllä voi syntyä, jossain määrin. Mutta en usko sen mitenkään riittävän kenellekään. Jos se riittäisi, niin eihän nettipiratismikaan silloin olisi mikään ongelma. Latailijoille riittäisi kaupallisen musiikin sijasta mikseri.netin ja vastaavien tarjonta.

    Kaikki ilmainen ei tietenkään ole roskaa, mutta variaatio on laajempi, kuin maksullisissa ammatti-ihmisten tekemissä tuotannoissa. Rahallakin saa tietysti myös roskaa, mikäli niin haluaa. Salkkarit on tietylle kohderyhmälle räätälöityä viihdykettä. Star Wreck on onnekas sattuma, joka toimi kertaalleen, mutta voisiko samaa metodia soveltaa laajemmin oikein liiketoimintamallina kaikkeen elokuvateollisuuteen? Tuskinpa.

    Aivan kuten kaikki informaatio ei ole yhtä totuudenmukaista, kaikki kulttuurin hedelmät eivät ole keskenään vertailukelpoisia.

    ”Taidat Tommi itse edustaa sellaista ihmistyyppiä että mitään ei tehdä ilmaiseksi.”

    Taidat spif tässä(kin) asiassa oletella asioita vastoin parempaa tietoasi, joten mitä jos jättäisit väliin?

  18. Spifille vielä pieni lisäys: Olet väärässä YouTuben suhteen. Palvelun käyttöehdoissa vaaditaan käyttäjältä tekijänoikeuden omistusta esille lataamansa materiaalin suhteen. Tätä vaatimusta leijonanosa käyttäjistä rikkoo, esimerkiksi lataamalla palveluun TV:stä taltioimiaan pätkiä, mutta YouTube ei mitenkään oma-alotteiseti asiaa kontrolloi. Kontrolli jää siis oikeudenhaltijoiden varaan, joista monet eivät joko tiedä tai välitä asiasta, tai eivät omaa tarvittavia resursseja asian hoitamiseen. Se ei poista sitä tosiasiaa, että materiaalia on tarjolla luvattomasti ja palvelun käyttäjäsopimuksen vastaisesti.

  19. Tommi, oletko oikeasti sitä mieltä että

    “Itse sanoisin että blogit tarjoavat nykyään analyyttisempää ja monipuolisempaa tietoa kuin valtamedia.”

    tarkoittaa samaa kuin

    “Itse sanoisin että KAIKKI blogit tarjoavat nykyään analyyttisempää ja monipuolisempaa tietoa kuin valtamedia.”

    Mutta muotoilen sanani uudelleen jotta päästään eroon tuollaisista olkinukeista.

    “Itse sanoisin että VALIKOIDUT blogit tarjoavat nykyään analyyttisempää ja monipuolisempaa tietoa kuin valtamedia.”

  20. ”Höpsis, näin en ole missään aiheessa sanonut.”

    Kyllä sinä olet sanonut juuri niin minun laskujeni mukaan jokaisen annetun esimerkin jälkeen. Ainakin helppo lukea rivien välistä. Youtubessa ei ole kulttuuria, NIN on nettisaarnaajien tuhkimotarina, blogit ja ilmaisuutispalvelut ovat epäluotettavaa roskaa, SW on onnekas sattuma. Esimerkkejä menestyvästä (rahallisesti ja/tai suosion osalta) sisällöntuotannosta on paljon, mutta kaikki on tietysti helppo jättää huomioimatta ja vaatia vaan lisää ”parempia” esimerkkejä.

    Mutta mikäs siinä, jos sinunlaisiasi ihmisiä on paljonkin niin ei varmasti tule olemaan ongelmia kaupallisilla tahoilla tulevaisuudessakaan vaikka ilmaisen sisällön määrä lisääntyy entisestään.

    Jos harrastelijavoimin tehdyt elokuvat eivät täytä kuluttajien tarpeita niin silloinhan on kysyntää kaupalliselle tuotannolle. En näe mitään ongelmaa näiden eri mallien yhteiselossa.

    ”Jos se riittäisi, niin eihän nettipiratismikaan silloin olisi mikään ongelma. Latailijoille riittäisi kaupallisen musiikin sijasta mikseri.netin ja vastaavien tarjonta.”

    Kenelle se nyt sitten on ongelma? Kuluttajat voivat helposti tutustua erilaisiin elokuviin/musiikkiin ja kuten lukuisat tutkimukset osoittavat, ostavat sitten ahkerasti niitä tuotteita joista pitävät. No TO-mafialle tämä tietysti on ongelma kun heille ei mikään riitä. Aina vaan pitäisi tulla enemmän ja enemmän rahaa kassaan.

    Lisäykseen: En minä väittänytkään että siellä ei olisi lainkaan laitonta materiaalia. Videoiden poistoissa on tietysti viive. Youtuben suosion syy ja sitä kautta valtaosa sisällöstä on kuitenkin käyttäjien omaa materiaalia. Kontrolli on tietysti oikeudenhaltijoiden hommaa ja niin pitääkin olla. Tai esim Suomessa siihen hommaan on laitettu näitä Teostoja ym. Ei youtubea voi vaatia oma-aloitteisesti käymään läpi jokaista videota ja tutkimaan kaikkien valtioiden jokaisen sisällöntuottajan oikeuksia ja verrata sitten olisiko joku video rikkomassa jotakin tekijänoikeutta. Kyllä se TO-haltijoiden tai heitä edustavien tahojen hommaa. Käsittääkseni ilmoitusten tekeminen rikkeistä on tehty erittäin helpoksi Youtubessa.

    TO-järjestöjen rikevalvonta voidaan myös tehdä liian helpoksi. Esim. tässä: http://piraattiliitto.org/uutiset/2009/10/warner-myy-skottiartistin-musiikkia-laittomasti

    Minun mielipide on kyllä että Youtubesta ei pitäisi poistaa mitään videoita. Monet kerrat olen itsekin yrittänyt tutustua artisteihin Youtuben avulla, mutta eikös sieltä tule pelkkiä poistettuja videoita vastaan. Ei paljoa kannusta ostamaan tuotteita sellainen. Youtubessa on kuitenkin huono laatu ja lyhyt videon maksimikesto, joten ei se voi mitenkään kilpailla esim. blueray-myynnin kanssa. Ilmaista mainosta se vaan on huonolaatuisten trailereiden muodossa.

  21. Hyvä Jari Winberg, että korjasit tuon sanomasi. Siinä on nimittäin olennainen ero puhutaanko ”blogeista” vai ”valikoiduista blogeista”. Ihan vastaava ero kuin ouhuttaessa ”kulttuurista” tai ”valikoiduista kulttuurin osasista”.

    spif:”Ainakin helppo lukea rivien välistä. Youtubessa ei ole kulttuuria, NIN on nettisaarnaajien tuhkimotarina, blogit ja ilmaisuutispalvelut ovat epäluotettavaa roskaa, SW on onnekas sattuma.”

    Nämä rivienvälitulkintasi ovat täysin omiasi, eivätkä käy yksiin sanomisteni kanssa, joten pyydän edelleenkin ettet laittaisi sanoja suuhuni. Mutta selvennetäänpä nyt vielä rautalangasta vääntämällä nämä kohdat:

    – YouTube on pieni osa nykykulttuuriamme. Minä ja sinä tuskin tiedämme sen tämänhetkisiä jakautumia käyttäjien oman ja luvattoman materiaalin suhteen. Palvelun sisältämän idioottimaisen tauhkan määrä on valtaisa – mutta sehän ei tarkoita että sen kaikki sisältö olisi roskaa. Huonokin tekele on osa kulttuuria. Kysymys onkin laadusta, mutta sehän näyttääkin olevan vaikea ajatus täällä, missä kaikki tarjonta halutaan jostain syystä arvioida keskenään vertailukelpoiseksi.

    – Suuresti diggailemani NIN:n Trent Reznor on taitava opportunisti, joka on onnistunut kääntämään nykytilanteen edukseen, mutta hänen kohdallaan ei ole kysymys edes tuhkimotarinasta, koska hänen menestyksensä on mahdollistanut ihan perinteinen viihdeteollisuus, jota ilman olisi hyvin todennäköistä ettemme olisi miekkosesta ikinä kuulleetkaan.

    – En sanonut blogien ja ilmaisuutispalvelujen olevan epäluotettavaa roskaa, ainoastaan totesin, että niiden sisältämä variaatio on suurempi kuin ammattivoimin toteutetun valtamedian, eikä niistä millään ilveellä ole tämän korvaajaksi.

    – SW on tekijöilleen onnekas sattuma (tai useampien sellaisten summa), enkä usko että vastaavassa kuviossa olisi ainesta laajemmin toimivaksi bisnesmalliksi.

    Mitä vielä tuohon YouTube-asiaan tulee, on aika huvittava toteamus, että ”Ei youtubea voi vaatia oma-aloitteisesti käymään läpi jokaista videota jne.” Miksei muka voisi vaatia? Ja voisikohan tuota soveltaa joihinkin muihin palveluntarjoajiin… Ei ravintolanpitäjää voi vaatia oma-alotteiseti selvittämään tarjoamansa aterian raaka-aineiden alkuperää? Ei mekaanikkoa voi vaatia oma-alotteisesti tarkistamaan vaihtaako hän autoon ehjän varaosan? Ei varmaankaan voi vaatia, varsinkaan oma-alotteisesti tekemään yhtään mitään, kaikenhan tulisi olla sallittua, niin kauan kun ei käry käy…

  22. ”Nämä rivienvälitulkintasi ovat täysin omiasi, eivätkä käy yksiin sanomisteni kanssa, joten pyydän edelleenkin ettet laittaisi sanoja suuhuni.”

    Eivät nuo olleet rivien väleistä tulkittuja vaan suoria lainauksia.

    ”Miksei muka voisi vaatia?”

    Koska sinne uploadataan keskimäärin 20 tuntia videota joka minuutti.
    http://www.youtube.com/t/fact_sheet

  23. spif:
    ”Ainakin helppo lukea rivien välistä”
    ”Eivät nuo olleet rivien väleistä tulkittuja vaan suoria lainauksia.”

    Suoria lainauksia?? Näytä minulle kirjoituksistani kohta, jossa sanon ”YouTubessa ei ole kulttuuria”. Näytä minulle kirjoituksistani kohta, jossa puhun NIN:sta (ennenkuin sinä otit sen omaksi tulkinnaksesi käyttämästäni ”tuhkimotarina”-termistä). Näytä minulle kirjoittamani kohta, jossa sanon blogien ja ilmaisuutispalvelujen olevan roskaa. Ainoa suora lainauksesi oli sanomani ”Star Wreck on onnekas sattuma”, muut ”lainauksesi” omaa keksintöäsi.

    Sinulla spif näyttää olevan pahoja vaikeuksia luetun ymmärtämisessä. Et osaa tehdä eroa suoran lainauksen ja omien päätelmiesi välillä, joten ei kannattaisi osallistua tällaisiin keskusteluihin.

  24. Voi hyvänen aika. Otit nyt ihan eri teksteistä nuo lainaukset etkä pahemmin välittänyt asiayhteydestä. Rivien välistä siis tulkitsin tämän:
    ”Sinua kiinnostaa vain maksullinen sisältö. Siksi sanot kaikesta ilmaisesta sisällöstä että se ei ole kulttuuria eikä laadukasta.”

    Ilmeisesti muutit mieltäsi tuon jälkeen tai olin alun perinkin väärässä.

    Myöhemmät eivät olleet sanatarkkoja lainauksia, mutta sisältöä en muuttanut. Laitetaan nyt sitten sanatarkat lainaukset jos et enää muista sanomisiasi. Voit sitten haeskella nämä ctrl+F:llä niin ei tarvitse väittää ettet olisi näitä sanonut. On muuten kohtuullisen kehno keskustelutapa pyytää muita toistamaan omia sanomisiaan, kun voisi vain lukea itse ketjun alusta.

    Youtube
    ”YouTuben sisällöstä, jota sinä kutsut numellä “kulttuuri””

    NIN
    ”Nuo esimerkkisi [mr_zombien] ovat varmaan hyviä ja mielenkiintoisia, mutta ne edustavat juuri näitä nettisaarnaajien tuhkimotarinoita”

    Blogit ym.
    ”Laatu maksaa tässäkin. Eivät maailman tapahtumista oikeasti jonkinlaisen kuvan haluavat ihmiset voi jättäytyä twittereiden, blogien ym. sekalaisen nettitiedonvälityksen varaan.”
    ”mutta vaikkapa uutisten toimittamisessa harrastelijavoimin tulee mukaan jo aikamoinen uskottavuusongelma.”

    Eiköhän siinä ollut kutakuinkin kaikki. Ole hyvä.

  25. Yritäpä nyt spif päättää: rivit vaiko rivien välit? Otin edellisen viestini ensimmäisen lainaukseni kirjoituksestasi, jossa sanot ”Ainakin helppo lukea rivien välistä”, jonka jälkeen listasit minun sanomakseni nuo asiat, joihin viittasit seuraavassa kommentissasi ”suorina lainauksina”.

    spif: Rivien välistä siis tulkitsin tämän:
    Sinua kiinnostaa vain maksullinen sisältö. Siksi sanot kaikesta ilmaisesta sisällöstä että se ei ole kulttuuria eikä laadukasta.”

    – Tulkitsit väärin. En sanonut missään vaiheessa kumpaakaan noista.

    Tässä vielä selitykset noihin muihiin harhatulkintoihisi (joita väitit suoriksi lainauksiksi):

    Tommi:“YouTuben sisällöstä, jota sinä kutsut numellä “kulttuuri”

    – Tommi viittaa tällä siihen, että YouTuben sisältö ei ole yhteneväinen käsitteen ”kulttuuri” kanssa. Tommi ei sano, etteikö YouTubesta löytyisi kulttuuria, tai etteikö YouTube olisi osa kulttuuria.

    (NIN)
    Tommi: “Nuo esimerkkisi [mr_zombien] ovat varmaan hyviä ja mielenkiintoisia, mutta ne edustavat juuri näitä nettisaarnaajien tuhkimotarinoita”

    – Tommi ei sanallakaan viittaa NIN:iin (Nine Inch Nails). Spifin ”suora lainaus” NIN:sta on täysin spifin omaa keksintöä.

    Tommi: “Laatu maksaa tässäkin. Eivät maailman tapahtumista oikeasti jonkinlaisen kuvan haluavat ihmiset voi jättäytyä twittereiden, blogien ym. sekalaisen nettitiedonvälityksen varaan.”
    “mutta vaikkapa uutisten toimittamisessa harrastelijavoimin tulee mukaan jo aikamoinen uskottavuusongelma.”

    – Tommi ei näissä kommenteissa mitenkään ilmaise olevansa sitä mieltä, että ”blogit ja ilmaisuutispalvelut ovat epäluotettavaa roskaa”, kuten spif väittää hänen sanoneen. Kyse on jälleen spifin ihan omasta tulkinnasta.

    Saiskos tähän nyt jonkun erotuomarin, please…? Kaj Sotalan blogikirjoitus oli mielestäni ihan asiallinen, mielenkiintoinen ja jopa aika neutraali piraatin kirjoittamaksi, mutta sitä kommentoidessani en ajatellut, että joutuisin kädestä pitäen opettamaan jollekin mitä eroa on sitaateilla ja omilla johtopäätelmillä…

    Ehkäpä tämä toisaalta osaltaan vahvistaa näkemystäni nettiblogien journalistisesta varteenotettavuudesta (vaikka tämä kommenttipuoli onkin tietysti verrattavissa lähinnä yleisönosastokirjoituksiin). Kun julkaisukynnystä ei ole, niin kuka hyvänsä pääsee kirjoittelemaan mitä tahansa, riippumatta siitä riittävätkö kirjoittajan taidot, vaiko ei. Perinteisessä mediassa on toimitus, joka karsii töppäilijät pois. Se on palvelua, josta ainakin minä olen valmis maksamaan!

  26. Ei, nappasit ne täysin eri viesteistä.

    Maznick pitää ainakin siinä viimeisessä mr_zombien linkissä luentoa nimenomaan NIN:stä. Ja sen sinä luokittelit tuhkimotarinaksi. Olen ilmeisesti tehnyt liian vahvan assosiaation Maznickin ja NIN:n välillä, enkä perehtynyt mr_zombien linkkeihin riittävällä tarkkuudella. Tästä syystä ilmeisesti virheellisesti tulkitsin sinun puhuvan pelkästään NIN:stä. Sori.

    Se ei kuitenkaan poista sitä pointtiani, että keskustelutavassasi on minun mielestäni ongelma. Pyydät esimerkkejä ja kun niitä annetaan vähättelet niiden merkitystä mitenkään perustelematta. Jätät ne huomiotta ja pyydät vaan lisää esimerkkejä. Sitä minä vaan yritin sanoa, mutta aloit väittelemään lainauksieni tarkkuudesta sen sijaan että olisit vastannut varsinaiseen asiaani. Olen minäkin kyllä hieman liikaa puhunut asian vierestä. :)

    Tämä tekstisi oli siis syynä miksi tähän kommenttiosastoon aloin kirjoitella:

    ”Löytyiskö jotain esimerkkejä ihan oikeasta suunnitellusta liiketoimintamallista tuolta “on onnistunut”-osastolta…? (Jotain muuta kuin näitä netin yksittäisiä tuhkimotarinoita, tai kyhäelmiä siitä kuinka “latailun kautta fanit löysivät bändin keikalle ja ostivat levyjä ja t-paitoja…)”

    Muutama esimerkki tuli eri ihmisten toimesta, mutta edellä kuvailemaani ongelmaa oli muodostumassa. Sitten päästiin tähän antoisaan lainauskeskusteluun.

    Että josko nyt jatkettaisiin keskustelua itse aiheesta?

  27. ”Pyydät esimerkkejä ja kun niitä annetaan vähättelet niiden merkitystä mitenkään perustelematta.”

    No, en ole edelleenkään saanut mielestäni tarpeeksi vakuuttavia, tai vertailukelpoisia esimerkkejä ja perusteeni tälle näkemykselleni löytyvät kyllä, jos omaa hiukan sisälukutaitoa. Mutta sitähän sinulta ei näköjään voi edes vaatia.

    Esimerkiksi Kaj Sotalan kirjoituksissa on tietyt perusasiat ja älyllisen keskustelun tunnusmerkit kohdallaan. Samaa ei voi sanoa sinun tavastasi nimetä itse keksimiäsi tulkintoja sanomisistani ”suoriksi lainauksiksi” . Joten tuskinpa tämä ”keskustelu” kanssasi mihinkään sen kummepaan johtaa. Me ei vaan painita samassa sarjassa, eli turha tätä on jatkaa.

    Mikäli nimimerkki spif jollain lailla edustaa Piraattipuolueen aatteellista ydintä, niin sori vaan teidän kaikkien puolesta…tuon kaltaisella argumentoinnilla ei kovin pitkälle päästä. Missään.

  28. En edusta piraattipuoluetta. Jatka sinä vaan henkilökohtaisuuksilla ja tuolla lainauserheellä kikkailua kun et näköjään muuta sisältöä nyt saa aikaan. Minä en sitä enää jaksa.

    Täällä on annettu kyllä useita uusia ja toimivia, käytössä jo olevia liiketoimintamalleja, mutta sinun mielestäsi ne eivät ole tarpeeksi laadukkaita tms.

    Youtube jakaa videoita ilmaiseksi ja uutta sisältöä tulee kaiken aikaa saman verran kuin 600 tv-kanavalta. Nillität että seassa on liikaa huonoa materiaalia. No onhan siellä hyviä ja huonoja videoita, mutta ei niitä kaikkia ole pakko katsoa. Siellä on hakutoiminto. Lisäksi se ei ole televisio, vaan yhteisöpalvelu. Siellä on tarkoituskin olla erilaista materiaalia kuin televisiossa.

    Voit pitää niitä videoita vaikka kuinka huonoina, mutta ei se poista sitä tosiasiaa että niille on valtavasti kysyntää. Youtube streamaa satoja miljoonia videoita joka päivä käyttäjille. Ja kyllä, siellä katsotaan muutakin kuin idols-finaalin parhaita paloja.

    Miten ihmeessä tällainen esimerkki ei ole vakuuttava?

  29. Tommii: ”Hyvä Jari Winberg, että korjasit tuon sanomasi. Siinä on nimittäin olennainen ero puhutaanko “blogeista” vai “valikoiduista blogeista”. Ihan vastaava ero kuin ouhuttaessa “kulttuurista” tai “valikoiduista kulttuurin osasista”.”

    ”Valikoidut blogit” on selkeampi kuin pelkkä ”blogit”, mutta ”blogeista” ei voi vetää johtopäätöstä että kyseessä olisi ”kaikki blogit”. Löytyi tällainen otsikko: ”Tennishuiput muistelivat Marat Safinia” (http://www.murtopallo.com/tennisuutiset/0963.html). Sinun logiikalla kaikki maailman tennishuiput olivat muistelemassa tai muuten otsikko on virheellinen. Veikkaisin että enemmistö on kanssasi erimieltä.

    Tiedä sitten onko tällaiset logiikat syy siihen että et usko siihen, että joillekkin voi jotain antaa ilmaiseksi ilman että taloudellinen maailma siihen kaatuu.

  30. Jos tosiaan voitaisiin pitää keskustelu itse asiassa. Metakeskustelu muiden keskustelutavasta tai tulkintatavasta ei johda oikein mihinkään – jos teitä on tulkittu väärin niin korjatkaa toki tulkinta, mut älkää takertuko siihen. Älkää myöskään sen vuoksi (tai minkään muunkaan vuoksi, sen puoleen) menkö henkilökohtaisuuksiin. Kiitos.

    Ystävällinen blogiadministraattorinne. :)

  31. ”Jos tosiaan voitaisiin pitää keskustelu itse asiassa. Metakeskustelu muiden keskustelutavasta tai tulkintatavasta ei johda oikein mihinkään – jos teitä on tulkittu väärin niin korjatkaa toki tulkinta, mut älkää takertuko siihen. Älkää myöskään sen vuoksi (tai minkään muunkaan vuoksi, sen puoleen) menkö henkilökohtaisuuksiin. Kiitos.”

    Koska piraattipuolueen kannattajista suurin osa on liberaaleja on todettava:

    Aivan kaikkia ihmisiä ei pysty mitenkään saamaan uskomaan minkäänlaisiin muutoksiin vaikka muutokset olisivat kuinka hyvin perusteltu. Tämä johtuu siitä, että heidän aivonsa ovat rakentuneet biologisella tasolla siten, että muutokset totuttuihin vanhoihin toimintatapoihin aiheuttavat heille sietämätöntä henkistä kipua.

    Yleisesti ottaen konservatiivien aivot eivät ole kauhean mukautuneet havaitsemaan tavallisesta poikkeavia tilanteita. Tästä syystä heillä voi olla vaikeuksia havaita minkäänlaisia etuja muuttuvissa tilanteissa, joka taas on liberaaleille ihmisille luontaisesti helppo kyky.

    Erityisen paljon tälläisiä ihmisiä löytyy konservatiivien parista, koska konservatismi tarjoaa heille turvallisen tavan toteuttaa itseään. Tottakai konservatiivit ovat parempia vaikkapa sellaisissa tehtävissä jotka edellyttävät pilkun tarkkaa samoja ratoja seuraamista, mutta nykyisessä tilanteessa, jossa suomi tarvitsee enemmän kuin koskaan uusia ideoita talouteen vanhojen kaatuvien (metsäteollisuus ja pois suomesta muuttanut elektroniikka teollisuus). On tärkeämpää kuin koskaan, että konservatiivien ei anneta muodostua tulpaksi tuhoamaan Suomen mahdollisuudet menestyä tulevaisuuden digitaalisessa bisneksessä.

    http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=3057

  32. Olen Youtubesta samaa mieltä Tommin kanssa – tottakai Youtubelta pitää vaatia suurempaa vastuuta siitä, mitä tavaraa siellä pyörii. Ja se että Youtube/Google väittää ”ennakkotarkastusta” mahdottomaksi ei vielä tarkoita sitä, että se sitä todella olisi.

    Olen esim. miettinyt vaihtoehdoksi sellaista, että jokainen yli 100 katsojaa saanut video tarkastettaisiin kursorisesti (kovin montaa sekuntia ei tarvita sen todentamiseen, että to-suojattua poppiahan tässä joku luvattomasti tänne latailee). Yli 1000 katsojaa saavuttaneet vielä tarkempaan syyniin. Tarkemmassa syynissä sitten esim. jollain kiinteällä perusmaksulla saa maksettua tekijänoikeusmaksut seuraavaan tuhanteen katselukertaan, jos esim. oman videonsa taustalla käyttää muiden tekemää musaa.

    (Huomasin tuossa muuten jokunen päivä sitten että Google tarjoaa jo nyt online-edit -palvelussaan mahdollisuutena myös laittaa videon taustalle to-vapaata musiikkia eri tunnelmien mukaan tagatusta valikoimasta. Erinomaista.)

    Tietenkään Youtube/Google ei halua tehdä tätä. Täysin ymmärrettävää. Sehän vähentäisi heidän voittojaan ja sitä kautta osakkeenomistajien arvoa. Google tekee voittoa muiden tuottamalla sisällöllä. Kapitalisti nauraa koko matkan pankkiin. En voi ymmärtää miten kukaan voi pitää tätä oikeudenmukaisena tai jopa tavoiteltavana asiain tilana.

  33. ”Tietenkään Youtube/Google ei halua tehdä tätä. Täysin ymmärrettävää. Sehän vähentäisi heidän voittojaan ja sitä kautta osakkeenomistajien arvoa. Google tekee voittoa muiden tuottamalla sisällöllä. Kapitalisti nauraa koko matkan pankkiin. En voi ymmärtää miten kukaan voi pitää tätä oikeudenmukaisena tai jopa tavoiteltavana asiain tilana.”

    Kuten kaikki muukin liiketoiminta. Kaikki liiketoiminta maailmassa perustuu jonkun toisen aikaisemmin keksimille asioille.

    Googlessa ja Youtubessa on kuluttajan kannalta iso hyöty. Molemmat palvelut auttavat kuluttajaa, sekä tarjoavat kuluttajalle hyötyä kun taas näiden palvelujen vastustajilla on täysin päinvastainen tarkoitus kuluttajan kannalta.

    Tottakai perinteisen median edustajia harmittaa kun uusi sukupolvi kuluttaa entistä enemmän aikaa sisältöä youtubeen kuin perinteisen television parissa. Oma vanha perinteinen rahantekokone ja suojatyöpaikka alkaa yskiä ja ei enää takaakaan työtä eläkeikään asti, koska kuluttajien huomio ei enää tulevaisuudessa suuntaudukkaan vanhan median tuotteisiin.

  34. @Hannu Oskala
    On tuo sinun käsityksesi valvontamahdollisuuksista hyvin epärealistinen, vaikka täydellä varmuudella onkin vaikea sanoa olisiko sitä mahdollista toteuttaa joissain määrin.

    Youtubeen tulee satoja tuhansia videoita päivittäin, ja käsittääkseni suurin osa saa tuon sata katselukertaa. Tuhat katselukertaakin on melko helposti saavutettavissa jos on aktiivinen uploadaaja.

    Vaikka kaikki sisältö rikkoisi tekijänoikeuksia, olisi mielestäni mahdoton kenenkään henkilön pystyä sitä sellaiseksi tunnistamaan muutaman sekunnin katselun jälkeen. Lisävaikeutta tuo se että siellä ei todellakaan kaikki materiaali ole laitonta.

    Toki muutaman maailmanlaajuisen hittibiisin pystyy tunnistamaan ja niiden immateriaalioikeuden haltijoita ja oikeuksien lisensointeja voi tietyn määrän opetella ulkoa. Youtube-tilien omistajia pitäisi lisäksi opetella aika valtavat läjät ulkoa, koska Youtube on tehnyt nykyään jo paljon sopimuksia oikeudenhaltijoiden kanssa.

    Ei se ihan noin helppo nakki ole kuin kommentissasi annat ymmärtää. Olen kyllä osittain samaa mieltä eli laittomat Lady Gagan ja parin muun artistin tuotannot sieltä saisi poimittua. Ei auttaisi kuitenkaan lainkaan niitä pieniä tahoja, joilla oikeasti ei ole resursseja itse pitää huolta teijäoikeuksistaan.

  35. @spif:

    En oletakaan että tuo ehdottamani ”valvonta” olisi sellaisenaan mahdollinen tai toimiva. Pääpointtini on se, että on Googlen taloudellisissa intresseissä olla kehittämättä tai ideoimatta yhtään mitään tekijänoikeuksien valvontaa.

    Google tekee voittoa ja paljon. Sen perustajat lentävät omilla (isoilla) suihkareillaan.

    Mielestäni tilanne ei ole kestävä eikä oikeudenmukainen. Perinteisesti ay-liike on pitänyt ”köyhän työläisen” puolta isompia voimia vastaan. Saa nähdä miten nyt käy.

  36. ”Google tekee voittoa ja paljon. Sen perustajat lentävät omilla (isoilla) suihkareillaan.”

    Suihkukoneista en tiedä, mutta sen tiedän, että Google kuluttaa miljardinsa kuluttajille ilmaisten palveluiden ja sovellusten kehittämiseen. Eli aika hyvin Google on sisäistänyt sen, että rahan tekeminen on vain 50% liiketoiminnasta. Rahan kuluttaminen on se toinen 50%. Näin on legendaarinen Henry Ford aikoinaan sanonut ja tämä herra kehitti maailman ensimmäisen sarjatuotanto auton.

    – Ilmainen Hakukone (Google)
    – Ilmainen Verkkosähköposti ja tallennustila (GMail)
    – Ilmainen verkkoselain (Crome)
    – Ilmainen Karttasovellus (Google Maps)
    – Ilmainen Virtuaalimaapallo (Google Earth)
    – Ilmainen kanava julkaista videoita (Google Video ja Youtube)
    – Ilmainen GPS Navigointi (Google Maps Navigation)

    Lisäksi on tulossa ilmaista käyttöjärjestelmää, ilmainen verkkopuhelin ohjelmisto. Google kädet savessa tekee ilmaista ja kuluttajaa hyödyttävää.

    Henry Ford sanoi aikanaan, että sellainen liiketoiminta, joka vain tuottaa rahaa ei ole mistään kotoisin. Google onkin päinvastainen yritys, jonka tuotteita useimmat meistä käyttävät, mutta eivät maksa käytöstä senttiäkään eikä Google meiltä maksua pyydä.

    ”Mielestäni tilanne ei ole kestävä eikä oikeudenmukainen. Perinteisesti ay-liike on pitänyt “köyhän työläisen” puolta isompia voimia vastaan. Saa nähdä miten nyt käy.”

    Hienoa, että otit esille tasa-arvoisuuden ja köyhän ihmisen asian. Tässä Google onkin erityisen hyvin kunnostautunut, koska Googlen tuotteita voi köyhä ihminen käyttää hyödykseen niin paljon kuin haluaa. Mikään asia maailmassa ei ole yhtä tasa-arvoinen ja varallisuudesta riippumaton asia kuin Googlen kaltaisen firman ilmaiset palvelut. Jos köyhä ei mistään muualta voi saada itselleen sähköpostia hän voi aina käyttää kirjaston konetta ja luoda gmail tunnuksen. Tiedetään, että monilla kodittomilla ihmisillä on esimerkiksi käytössään gmail sähköposti. Sama pätee muihinkin Google palveluihin.

    Toisin on ahnaiden TO-Mafian tuotteiden kanssa. He yrittävät viedä työttömältä viimeisen pennin ja tehdä työttömästä ja varattomasta ihmisestä rikollista ja estää heitä hyötymästä ohjelmistoista ja verkkopalveluista.

  37. Nimimerkki jarkkoph on kova poika heittelemään konservativismin leimoja, sekä viittauksia tutkimuksiin ja henryfordeihin, mutta nämä ovat aika huvittavia väittämiä:

    ”On tärkeämpää kuin koskaan, että konservatiivien ei anneta muodostua tulpaksi tuhoamaan Suomen mahdollisuudet menestyä tulevaisuuden digitaalisessa bisneksessä.”

    – ”Digitaalinen bisnes” – Näyttöjä kaivataan edelleen. Muualtakin, kuin välineiden ja välittäjien osalta. Jos puhutaan sisällöstä, esim. digimuotoisesta viihteestä, niin Suomihan on kunnostautunut tulemalla todella jälkijunassa mm. tiedostopohjaisessa musiikkimyynnissä, vaikka kaikenlaisen digiosaamisen pitäisi olla meillä huippuluokkaa. Bisnes kun vaan ei synny tyhjästä, ja jos tekijänäkökulma tyystin sivuutetaan…there’s no business, sorry. Ja noilla argumentoinneilla jarkkoph:n on aika turha puhua siitä mikä mahdolliseti on ”Suomen etu”. Se on hieman ”digitaalista bisnestä” laajempi kysymys.

    ”Tottakai perinteisen median edustajia harmittaa kun uusi sukupolvi kuluttaa entistä enemmän aikaa sisältöä youtubeen kuin perinteisen television parissa. Oma vanha perinteinen rahantekokone ja suojatyöpaikka alkaa yskiä ja ei enää takaakaan työtä eläkeikään asti, koska kuluttajien huomio ei enää tulevaisuudessa suuntaudukkaan vanhan median tuotteisiin.”

    – Etten sanoisi: LOL. Ensinnäkin: onko originaalista, omaehtoisesta YouTube-sisällöstä muka haastajaksi ”perinteisen median” tuotteille? Eipä oikein siltä näytä, kun valtaosa YouTube-tarjonnasta kuitenkin on sen perinteisen median tuottamaa. Sieltähän löytyy niin musat, videot, uutiset, mainokset, kummelit, idolsit, velipuolikuut jne., jne. Toiseksi: on aika hupaisaa puhua tässä yhteydessä rahantekokoneesta ja suojatyöpaikasta. Kuulostaa yksinkertaisesti vaan asiaan perehtymättömältä.

    ”Toisin on ahnaiden TO-Mafian tuotteiden kanssa. He yrittävät viedä työttömältä viimeisen pennin ja tehdä työttömästä ja varattomasta ihmisestä rikollista ja estää heitä hyötymästä ohjelmistoista ja verkkopalveluista.”

    – Hellouu…? Olisiko pienen todellisuudentarkistuksen aika? Olisihan tietysti mehevä lööppi esimerkiksi ”U2 varasti työttömyyspäivärahani”, mutta ei taida seiskajournalisminkaan paukut ihan vielä riittää moiseen…

  38. ”Jos puhutaan sisällöstä, esim. digimuotoisesta viihteestä, niin Suomihan on kunnostautunut tulemalla todella jälkijunassa mm. tiedostopohjaisessa musiikkimyynnissä, vaikka kaikenlaisen digiosaamisen pitäisi olla meillä huippuluokkaa. Bisnes kun vaan ei synny tyhjästä”

    Miksi siis ei voisi jakaa ilmaiseksi, kun kerta sisältö on tyhjää?!

  39. Päivitysilmoitus: Piraattipuolueen blogi » Miten turvata teosten tuotanto – vastaus Niko Laasoselle

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*