Piraattipuolueen logiikka, osa 2

Tietokirjailija Petteri Järvinen esittää näkemyksiään Piraattipuolueen logiikasta (tai sen puutteesta) 26.8. ilmestyneessä blogikirjoituksessaan. Tässä kaksiosaisessa kirjoituksessa annetaan vastaukset muutamiin esitettyihin kritiikkeihin.

”Piraatit vetoavat mielellään kulttuuriin ja sen levittämisen autuuteen. Valtaosa p2p-verkkojen kamasta on kuitenkin amerikkalaisia uutuuselokuvia ja hittilevyjä, jotka vuotavat nettiin jo ennen virallista julkaisua. Ei kuulosta kovin ”kulttuurilta”. Tuotantoyhtiöt eivät ole kulttuurilaitoksia vaan liikeyrityksiä.”

Tämä pitää osittain paikkansa. Suurin osa ihmisistä katsoo uutuuselokuvia ja kuuntelee hittilevyjä, eikä tiedostonjakaminen mitenkään käännä tätä asetelmaa päälaelleen. Tiedostonjakaminen kuitenkin mahdollistaa muuten vaikeasti saatavilla olevan kulttuurin saatavuuden huomattavan paranemisen. YouTube on lempiesimerkkini tästä. Sieltä löytyy paljon harvinaista ja sivistävää materiaalia, jota ei olisi saatavilla mistään laillisesti, tai ainakin se olisi hyvin vaikeaa. Entä missä muualla kuin YouTubessa Slovakian kamariorkesterin versio Pachelbelin kaanonista D-duurissa olisi voinut saada lähes viisi miljoonaa kuuntelukertaa? Entä Bachin preludi sellosarjasta no. 1 Mstislav Rostropovitšin soittamana kolme ja puoli miljoonaa kuuntelukertaa? Korkeintaan silloin, jos ne olisi valittu jonkin Hollywood-elokuvan taustamusiikiksi.

Huomauttaisin myös, että on melko vanhakantaista haukkua populaarikulttuuria siksi että se on suosittua. Osalla kulttuurista on itsenäistä taiteellista arvoa, suuri osa taas lähinnä toistaa vanhoja ideoita hieman uudella tavalla. Populaarikulttuuri on arvokasta kulttuuria, sillä suuri määrä ihmisistä vaikuttuu siitä ja kokee sen itselleen läheiseksi.

”Tämä nakertaa uskottavuutta väitteeltä, jonka mukaan suoja-ajat ovat liian pitkiä. Niin kauan kuin kopioinnista valtaosa keskittyy päivän hitteihin ja julkistamattomiin teoksiin, suoja-ajan lyhentämisellä vaikkapa 70 vuodesta 10:een ei olisi vaikutusta piratismiin.”

Koko 1700-luvun ajan tekijänoikeuslait, sikäli kuin niitä oli, säätivät tyypillisesti suoja-ajaksi 14–28 vuotta julkaisuhetkestä. Seuraavan reilun sadan vuoden aikana tekijänoikeus piteni kattamaan tekijän koko eliniän ja vielä 50 vuotta tämän kuoleman jälkeenkin ja suoja-aikojen piteneminen vain jatkuu. Aluksi tekijänoikeus ja patentit olivat luonteeltaan melko lähellä toisiaan. Kumpienkin tarkoitus oli edistää luovuutta ja kekseliäisyyttä antamalla rajoitetuksi ajaksi yksinoikeus, jonka jälkeen luovuuden ja kekseliäisyyden tuotteet tulivat vapaasti kaikkien käytettäviksi.

Nykyinen suoja-ajan pituus tarkoittaa sitä, että vuonna 2009 luotu teos saattaa olla tekijänoikeuden alainen vielä hyvinkin vuonna 2149. Nykyään kestää ikuisuuden, ennen kuin teokset tulevat kaikkien hyödynnettäviksi. Kaikkein ilmeisimmin tämän absurdius käy selville tietokoneohjelmien osalta. Yksikään tietokoneohjelma ei ole vielä vapautunut tekijänoikeudesta, eikä yksikään tietokoneohjelma tule koskaan vapautumaan tekijänoikeudesta niin, ettei se olisi ehtinyt vanhentua täysin hyödyntämiskelvottomaksi. Edistääkö tekijänoikeuden nykyinen suoja-aika luovuutta enemmän kuin 14–28 vuoden suoja-aika? Onko nykyisen pituisesta suoja-ajasta yhteiskunnallisia hyötyjä?

”Tekijänoikeudesta on tullut lähes kirosana, koska sen varjolla on toteutettu niin monia maalaisjärjen ja yleisen oikeustajun vastaisia asioita: taksien radiomaksut, digiboksien hyvitysmaksut, järjettömät suoja-ajat ja niin edelleen.”

Myös nämä ovat syitä siihen, että Piraattipuolue vaatii tekijänoikeusjärjestelmän perusteellista uudistamista.

”Nettikeskusteluista näkee, etteivät kaikki väittelijät ole kovin hyvin perillä asioista, vaan ovat saaneet tietonsa toisista nettikirjoituksista. Esimerkiksi 95 vuoden suoja-aika on amerikkalainen käytäntö, EU-alueella ajat ovat 50 (lähioikeudet) ja 70 vuotta (tekijänoikeudet). Näitä on tosin yritetty pidentää, mikä on kohtuutonta ja antaa vain polttoainetta piraateille.”

Tekijänoikeuksien osalta suoja-aika on EU-alueella tekijän elinikä ja 70 vuotta tämän kuoleman jälkeen. Valokuvien osalta lähioikeudet ovat 50 vuotta kuvan ottamisesta, musiikkiesitysten osalta EU:ssa ollaan pidentämässä suoja-aikaa 70 vuoteen (vaadittiin 95 vuotta, mutta EU-parlamentti ei tähän suostunut). Myös Yhdysvalloissa on tekijänoikeuden osalta käytössä suoja-aika elinikä + 70 vuotta ja musiikkiesitysten lähioikeuksien osalta tuo mainittu 95 vuotta.

”Yksi erityinen ongelma on siinä helppoudessa, jolla muiden tuottamaa materiaalia voi nykyään muokata ja yhdistellä. Lain mukaan tällaiseen toimintaan pitäisi kysyä aina tekijöiden lupa. Käytännössä YouTube pursuaa itse tehtyjä videoita, joihin on puhuttu tai tekstitetty uudet sanat, tai joissa teoskynnys on ylittynyt yhdistelemällä luovasti muita teoksia. Tekijät kokevat, että kyse on heidän omasta luovuudestaan ja tekijänoikeuden vanhat pykälät ovat liian rajoittavia. Tässä on helppo olla samaa mieltä.”

”Toinen ongelmakohta on siinä, että samoja bittejä saa nyt eri lähteistä erilaisilla ehdoilla. Kenen tahansa on vaikea nähdä, miksi piraattiverkosta ei saa imuroida samaa levyä, jonka on jo kerran ostanut, tai elokuvaa joka tuli eilisiltana televisiosta. Näiden kaikkien takana on erilaiset bisnesmallit ja tekijänoikeudelliset suojat, mutta ei ole ihmekään jos kuluttajan on vaikea nähdä eroja bittien välillä.”

Jos edellä mainittu YouTubessa tapahtuva teosten yhdisteleminen laillistettaisiin, olisi perin kummallista jättää tiedostonjakaminen laittomaksi. Toisen tekemän teoksen muokkaaminen puuttuu paljon olennaisemmalla tavalla tekijän määräysoikeuteen kuin pelkkä kopiointi. Tähän minulla ei ole tämän enempää kommentoitavaa. Halusin vain nostaa esille nämä mainiot kiteytykset.

”Piraattipuolue on syntynyt vastauksena tekijänoikeusjärjestöjen aktiiviselle edunvalvonnalle. Ja se on hyvä asia, piraattipuoluetta tarvitaan. Kuluttajilla ei ole muutakaan edunvalvojaa. Toiseen äärimmäisyyteen meneminen ei kuitenkaan hyödytä ketään. Molempien on oltava valmiita joustamaan kannoistaan.”

Itse näen Piraattipuolueen keskeiseksi tavoitteeksi herättää tekijänoikeusasioista monipuolista, realistista ja asiantuntevaa keskustelua. Uskon, että avoimen keskustelun myötä yhä useammat asettuvat sille kannalle, että nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä tarvitsee kokonaisremonttia.

”Nykyisessä tilanteessa on ongelmansa, eikä se ole täydellinen. Jotta piraattipuolue olisi uskottava ja saisi lainsäätäjät puolelleen, sen pitäisi pystyä esittämään vaihtoehto, joka tarjoaa enemmän ratkaisuja kuin uusia ongelmia. Tätä en ole vielä nähnyt.”

Eikös puolueen idea ole vähän se, että se ei hanki lainsäätäjiä puolelleen vaan pyrkii korvaamaan lainsäätäjät omilla edustajillaan. ;) Toki olisimme kiitollisia siitäkin, jos muissa puolueissa viriäisi uusia ajatuksia tekijänoikeusasioista. Olen tässä kirjoituksessa pyrkinyt selittämään Piraattipuolueen ratkaisuja tekijänoikeusjärjestelmän ongelmiin. Toivottavasti tämä kelpaa edes osittaiseksi vastaukseksi.

Mikä tässä kiistassa on todellinen villakoiran ydin? Se, että immateriaalisesta hyödykkeestä ei olla valmiita maksamaan, jos saman voi saada ilmaiseksi.

Sanoisin villakoiran ytimen olevan kuluttajan logiikassa. Kukaan ei ostaisi pussitettua ilmaa, koska ilmaa on saatavilla joka puolella, hengittämällä. Pussitettu ilma ei ole niukka hyödyke, joten sille ei löydy markkinoita. Vastaavasti musiikkia tuotetaan aivan valtavasti. Hyvin varovaisen arvion mukaan länsimaissa tuotetaan yli 1 000 laillisesti ilmaiseksi jaettavaa musiikkikappaletta päivässä. Kuka tahansa voi levittää musiikkia internetissä lähes nollakustannuksin, joten se ei ole enää kovin niukka hyödyke, siitä on valtava ylitarjonta. Olisi markkinatalouden logiikan vastaista maksaa pelkästä musiikista. Ihmiset tosin eivät (yllätys yllätys) toimi puhtaan markkinatalouden logiikan mukaisesti, vaan maksavat edelleen myös pelkästä musiikista (musiikin nettimyynti). Enemmän kuin musiikista, kuluttajat maksavat kuitenkin kokemuksista (hypisteltävät CD-levyt, joita voi keräillä sekä fanituotteet), palveluista (Spotify) ja elämyksistä (konsertit).

”Olemme valmiita maksamaan konserteista (kummallista muuten, ettei piraattipuolue vaadi ilmaista sisäänpääsyä – eihän siinäkään kukaan menetä mitään) ja elämyksistä, mutta se mikä tulee netistä, koetaan arvottomaksi. Bitit eivät ole elämyksellisiä.”

Konsertin järjestäminen yleensä maksaa, joten tunkeminen ilmaiseksi sisään aiheuttaisi todennäköisesti suoraa taloudellista menetystä kun liputon veisi paikan joltakulta maksuhalukkaalta. Toisaalta kaikki hyväksyvät sen, että osa jää konserttipaikan ulkopuolelle kuuntelemaan musiikkia ilmaiseksi. Kuluttaja voi siis valita, ostaako lipun vai jääkö ulkopuolelle kuuntelemaan. Ulkopuolella kuuntelemista ei yleensä mielletä artisteilta tai konsertin järjestäjiltä varastamiseksi.

0 vastausta artikkeliin ”Piraattipuolueen logiikka, osa 2

  1. ”Sanoisin villakoiran ytimen olevan kuluttajan logiikassa. Kukaan ei ostaisi pussitettua ilmaa, koska ilmaa on saatavilla joka puolella, hengittämällä. Pussitettu ilma ei ole niukka hyödyke, joten sille ei löydy markkinoita.”

    Päinvastoin, tietty Hollywood-elokuva tai uusi levy ON niukkuushyödyke, yksi niistä harvoista mitä vielä on jäljellä. Sitä ei saa mistään muualta kuin tekijänoikeuden haltijalta. Ja juuri tämä hiertää piraattien kengässä. Kun kaikkea muuta saa netistä lataamalla, näitäkin pitäisi saada.

    Ilmaesimerkkiä käyttäen: jos kerran ilmaa on joka puolella, miksi joku vaatii itselleen oikeutta hengittää juuri tiettyä kaupunki-, vuoristo- tai meri-ilmaa? Ilma on tosin huono vertailukohta, koska se on syntynyt itsestään. Viihdeteollisuuden tuotteet taas on erikseen valmistettu ja tekijä odottaa saavansa niistä vastiketta.

    ”Vastaavasti musiikkia tuotetaan aivan valtavasti. Hyvin varovaisen arvion mukaan länsimaissa tuotetaan yli 1 000 laillisesti ilmaiseksi jaettavaa musiikkikappaletta päivässä. Kuka tahansa voi levittää musiikkia internetissä lähes nollakustannuksin, joten se ei ole enää kovin niukka hyödyke, siitä on valtava ylitarjonta.”

    Aivan – laillista musiikkia on tarjolla rajattomasti ja kuka tahansa voi levittää omia teoksiaan vapaasti netissä, jos haluaa. Kenenkään ei siis tarvitse kärsiä kulttuurin puutteesta.

    Miksi juuri tiettyjen uutuusteosten pitäisi olla vapaasti saatavilla, jos tekijät itse eivät sitä halua? Tämähän on juuri sellaista sanelupolitiikkaa, jota piraattipuolue väittää vastustavansa.

    Jos Radioheadin ja Nine inch nailsin nettijakelu olivat menestyksiä, eikö se osoita että asiat ovat kunnossa jo nykyisellään? Mitä siis pitäisi muuttaa? Tekijät itse saavat päättää, miten haluavat hengentuotteitaan levittää. Nettijakelu on jo nyt yksi vaihtoehto.

    ”Konsertin järjestäminen yleensä maksaa”

    Niin maksaa levyn tuottaminenkin, elokuvasta puhumattakaan.

    Tuskin esim. Madonnan konserttipaikka oli ääriään myöten täynnä, kentän takareunalle olisi varmasti mahtunut tuhansia uusia ”kulttuurin” ystäviä. Puolue voisi ihan hyvin vaatia, että jos konserttipaikalla on tilaa, myös liputtomat pitää päästää nauttimaan kulttuurista. Hehän saattavat vaikka innostua ostamaan levyn konsertin jälkeen ja näin hyödyttävät artistia.

    ”Kuluttaja voi siis valita, ostaako lipun vai jääkö ulkopuolelle kuuntelemaan.”

    Kuluttaja voi myös valita, ostaako levyn vai lainaako sen esim. kirjastosta tai kaverilta.

    ”Nykyään kestää ikuisuuden, ennen kuin teokset tulevat kaikkien hyödynnettäviksi.”

    Jokainen voi hyödyntää (katselemalla ja kuuntelemalla) julkaistua teosta maksamalla siitä pyydetyn hinnan. Yksikään teos ei ole ilman tavoin elintärkeä, ilmankin voi olla jos rahat eivät riitä. Muita teoksia on tarjolla rajattomasti.

    Aika harva piraatti on itse kiinnostunut uusien teosten tekemisestä vanhojen pohjalta. Suoja-aikojen kohtuuttomasta pituudesta olen samaa mieltä, en vain näe niiden yhteyttä piratismiin.

  2. ”Päinvastoin, tietty Hollywood-elokuva tai uusi levy ON niukkuushyödyke, yksi niistä harvoista mitä vielä on jäljellä.”

    Älä määrittele taloustieteen terminologiaa uusiksi, kiitos.

    ”Miksi juuri tiettyjen uutuusteosten pitäisi olla vapaasti saatavilla, jos tekijät itse eivät sitä halua? Tämähän on juuri sellaista sanelupolitiikkaa, jota piraattipuolue väittää vastustavansa.”

    Koitas nyt jo ymmärtää, että sanelupolitiikkaa ei ole se, että ihmiset voivat tehdä keskenään yhteisymmärryksessä mitä lystäävät. Sanelupolitiikkaa on se, että ihmisiä kielletään tekemistä keskenään yhteisymmärryksessä juttuja tahi pakotetaan heitä jotain tekemään.

    Kerros nyt aikuisten oikeasti mihin Piraattipuolue on ketään tässä pakottamassa tai mitä heiltä ollaan kieltämässä, kun kerran väität sanelupolitiikaksi? (Varmuuden vuoksi lisää rautalankaa: yksinoikeuksien haltijoiden saneluvallan rajoittaminen ei ole asioiden kieltämistä heiltä; aina saa yrittää sanella, on vain eri asia ovatko muut velvoitettuja tottelemaan.)

    ”Jos Radioheadin ja Nine inch nailsin nettijakelu olivat menestyksiä, eikö se osoita että asiat ovat kunnossa jo nykyisellään? Mitä siis pitäisi muuttaa?”

    Estääkö näiden menestys kansainvälisen viihdeteollisuuden harjoittamaa kansalaisoikeuksien vastaista lobbausta ja tavallisten kansalaisten kiristystä ja ajojahtia näiden väitetysti tekemistä uhrittomista rikoksista? Jos ja kun ei, miten kehtaat väittää asioiden olevan kunnossa? Et siis anna lainkaan arvoa oikeusvaltiolle?

    ”Tuskin esim. Madonnan konserttipaikka oli ääriään myöten täynnä, kentän takareunalle olisi varmasti mahtunut tuhansia uusia “kulttuurin” ystäviä.”

    Mukavuustekijät (näkyvät lippujen arvossa), logistiikkakulut, järjestyksenpitokulut, saniteetti- ja siivouskulut jne nostavat marginaalikustannukset tässä reilusti positiiviseksi, eikä jo turvallisuusmääräysten takia tyypillisesti edes saada joka neliömetriä täyttää ihmisistä.

    Sitävastoin waretus ei vaaranna kenenkään mukavuutta, terveyttä tahi henkeä eikä aiheuta kuluja kuin vapaaehtoisesti siihen osallistuville. Oliko muita huonoja vertauksia? Tai tarkemmin ajatellen älä vastaa.

    ”Kuluttaja voi myös valita, ostaako levyn vai lainaako sen esim. kirjastosta tai kaverilta.”

    Joo, ja kuluttaja voi kopioida levyn itselleen näistä molemmista lähteistä laillisesti. Melkoista kaksinaismoralismia lain taholta kieltää sama asia verkoitse.

    ”Jokainen voi hyödyntää (katselemalla ja kuuntelemalla) julkaistua teosta maksamalla siitä pyydetyn hinnan.”

    Sivumennen vain monopolistin pyytämän hinnan ei tarvitse olla missään suhteessa tuotteen kustannuksiin tai arvoon (eikä näin monopolistin tulojen maksimoimiseksi käytännössä siis olekaan), joten pyydetty hinta ei ole reilu ainakaan samassa mielessä kuin vapailla markkinoilla hinnat ovat. Tämä ei ole hyväksi markkinoiden tehokkuudelle hyödyn tuottamisessa ja jakamisessa.

    No, onneksi laiton kilpailu pitää hintoja edes jossain määrin kurissa laillisen puutteessa.

    ”Yksikään teos ei ole ilman tavoin elintärkeä, ilmankin voi olla jos rahat eivät riitä.”

    Tämä lienee (useimmiten) totta, mutta aika irrelevanttia. Jos jonkun elämää voi havaittavasti parantaa käytännössä nollakustannuksin, pitää olla melko sosiopaatti jotta paitsi kieltäytyy näin tekemästä, haluaa myös kieltää muita näin tekemästä.

    Nykyisessä informaatioyhteiskunnassa sitäpaitsi yhteisen kulttuuriperinnön rooli entisestään korostuu ihmisiä ja yhteiskuntaa yhdistävänä voimana. Liika vieraantuminen tästä ei ole nähdäkseni hyvä yksilön eikä yhteiskunnan kannalta.

  3. Kielsit vastaamasta, joten en vastaa. Sanon silti, että ”liika riippuvuus viihdeteollisuudesta ei ole nähdäkseni hyvä yksilön eikä yhteiskunnan kannalta”.

    Viihdeteollisuudessa ei ole monopolia – yksittäiset teokset on suojattu, mutta kuka tahansa voi tehdä kilpailevan teoksen ja hinnoitella sen mielensä mukaisesti. Tätä kutsutaan markkinataloudeksi.

  4. ”Kielsit vastaamasta, joten en vastaa. Sanon silti, että “liika riippuvuus viihdeteollisuudesta ei ole nähdäkseni hyvä yksilön eikä yhteiskunnan kannalta”.

    Ei kysymys ole pelkästään viihdetuotteista vaan tietokirjoista, joita köyhät monistavat ja levittävät toisilleen torrent parvissa. Ehkä köyhillä ei ole oikeutta sivistää itseään markkinatalouttahan se vain on. Suuryrityksillähän on ne parhaat lakimiehet ja lobbarit, jotka muuttavat puheillaan mustankin valkoiseksi. Verojakaan ei tarvitse maksella kun on tarpeeksi hyvät lakimiehet asialla, yksityispankkipalvelut käytettävissä, veroparatiisit ja kasvoton omistus. Hyvin on tilastojen mukaan rikkaiden asema tässä maassa ja muualla, silti lisää pitäisi vielä saada valtaa, rahaa ja etuoikeuksia. Veroja ei haluta maksaa säädätetään vain uusia lakeja, jotta voitaisiin valvoa tarkemmin köyhiä, jotka monistavat ja levittävät toisilleen kirjoja teknologialla, jossa ei ole juuri minkäänlaisia monistus ja levityskuluja.

  5. Nyt vedät kyllä tuon typeryksen leikkimisen vähän yli, Petteri hyvä. Kehotus olemaan vastaamatta koski täysin selvästi välittömästi kehotusta edeltävää retorista kysymystä oliko sinulla muita huonoja vertauksia, tarkoituksena indikoida että voisit vaikka olla sellaisia tekemättä vastaisuudessa. Muuta vasta-argumentaatiota en kehottanut olemaan antamatta.

    Koska tulkitset sanomaani näinkin tarkoitushakuisesti väärin, en voi kuin otaksua että sinulla ei ole viestin substanssiin juurikaan valideja vasta-argumentteja ja yrität näin luikerrella esittämästä moisia samalla esittäen, että olisi jotenkin minun syytäni, ettei niitä kuulu. Retoriikkasi menee suorastaan vastenmielisen epärehelliseksi.

    Liika riippuvuus viihdeteollisuudesta on toki huono juttu. Arvaapa ketkä sortuvat siihen kuitenkin koko ajan? Aivan, tekijänoikeuslobbarit, joiden mielestä ponnistukset pitää kiinni kansalaisoikeuksista ovat paha asia, koska niillä saattaa olla negatiivisia vaikutuksia osaan viihdeteollisuutta.

    Piraattiagendastahan nimenomaan seuraa kulttuurin viihdeteollisuusriippuvuuden väheneminen; uuden kulttuurin tuotanto olisi vapaampaa ja vähemmän keskitettyä.

    ”Viihdeteollisuudessa ei ole monopolia – yksittäiset teokset on suojattu, mutta kuka tahansa voi tehdä kilpailevan teoksen ja hinnoitella sen mielensä mukaisesti. Tätä kutsutaan markkinataloudeksi.”

    Onneksi olkoon, kykenit taas kontradiktoimaan itseäsi yhdessä virkkeessä.

    Yksinoikeus yksittäiseen teokseen on nimenomaan monopoli. Markkinoilla toki esiintyy kilpailua teosten välillä, mutta teokset eivät useinkaan ole todellisia substituutteja toisilleen muodollisesti (jos olisivat liian hyviä muodollisia substituutteja, sehän olisi tekijänoikeusrikkomus!) tahi funktionaalisesti (esim. kulttuurillinen funktio olla hajulla jostain sosiaalisissa piireissä suositusta puheen- tai vitsinaiheesta ei täyty jos katsoo uusimman hypeleffan sijaan puolalaista nukkeanimaatiota, oli se animaatio kuinka laadukasta tahansa).

    Asiaintilaa kutsutaan toki markkinataloudeksi. Vapaata markkinataloutta se ei kuitenkaan ole (toki täysin vapaan markkinatalouden ideaalista voi olla montaa mieltä; minäkin katson, että markkinatalouden vapautta tulee rajoittaa, mutta mieluummin suojataksemme tavallisia kansalaisia yritysten mielivallalta kuin suojataksemme yritysten mielivaltaa kansalaisilta…).

    Lisäksi jos lähdet perustelemaan jonkin asiantilan moraalista oikeutusta pelkästään sillä, että ”se on markkinataloutta”, niin sitten voitkin samantien puolustella orjakauppaa (oli markkinataloutta) ja ehdottaa että kiellettäisiin ilman hengittäminen ilmakehästä ja vaadittaisiin ostamaan ilma joltain keskenään kilpailevalta painepulloyritykseltä (olisi markkinataloutta). Jos taas et tarkoittanut, että asiaintilain markkinatalousluonne olisi sille moraalinen oikeutus, herää kysymys, miksi otit asian esiin? Oliko kyseessä jälleen epärehellinen retorinen kikkailu?

    Jos se ei ollut selvää, pyytäisin oikeasti vastaamaan sekä edelliseen että tähän viestiin, kunhan et käytä lisää 1) epävalideja vertauksia 2) epärehellistä retoriikkaa. Kiitos.

  6. “Piraatit vetoavat mielellään kulttuuriin ja sen levittämisen autuuteen. Valtaosa p2p-verkkojen kamasta on kuitenkin amerikkalaisia uutuuselokuvia ja hittilevyjä, jotka vuotavat nettiin jo ennen virallista julkaisua. Ei kuulosta kovin “kulttuurilta”. Tuotantoyhtiöt eivät ole kulttuurilaitoksia vaan liikeyrityksiä.”

    Valitettavasti suurimman osan silmään näkyy suurimmin nämä uusia teoksia paljon sisältävät palvelut. Ei ole sattumaa, miksi mediateollisuus jahtaa juuri The Pirate Bayta. Ei pelkästään se suuri koko, vaan myös se, että siellä liikkuu hyvin paljon nimen omaan uutta tuotantoa ja vieläpä julkisesti (ei siis vaadi käyttäjätunnuksia jne). Netti on kuitenkin täynnä myös muuhunkin keskittyviä vertaisverkkopalveluita. Näistä selkein on anime, joka nykyään näkyy vahvasti jo myös suurissa julkisissa palveluissa. Kotimaisissa palveluissa taas liikkuu Uuno-elokuvia, Muumeja ja niin edelleen.

  7. ”Päinvastoin, tietty Hollywood-elokuva tai uusi levy ON niukkuushyödyke, yksi niistä harvoista mitä vielä on jäljellä. Sitä ei saa mistään muualta kuin tekijänoikeuden haltijalta. Ja juuri tämä hiertää piraattien kengässä. Kun kaikkea muuta saa netistä lataamalla, näitäkin pitäisi saada.”

    Maksetaanko musiikista itse asiassa sen tietyn biisin saamiseksi vai fyyisen tuotteen kantamisesta lähelle asiakasta ja mahdollistamalla sen kuuntelu? Levy on niukkuushyödyke tavallaan, mutta musiikki ei. Eikä kenenkään musiikin tarpeen tyydyttäminen tiettyä levyä. Ainakin itselläni homma menee niin päin, että ensin syntyy tarve saada musiikkia ja sitten valitsen sen parhaan. Ei toisin päin, ellei kyse ole jostain fanittamastani bändistä, jonka musiikki tulee hankittua automaattisesti joka tapauksessa hyvien kokemusten perusteella.

    Paras musiikkikokemukseni sitä paitsi tältä vuodelta on Riikan vanhasta kaupungista, missä jokin amatööribändi oli soittamassa kevyehköä taustamusiikkia ruokaillessani grillattua lohta paikallisen oluen kanssa ja joku kalju parrakas äijä kiltti päällä tanssi jonkun mummon kanssa amatöörimäisesti jotain ihme tanssia. Joka tapauksessa yleisö nautti, ruoka ja olut maistui paremmalta ja kaikilla oli kivaa. Ei siihen mitään ”ammattimaista” jenkkiläistä tietokoneella tehtyä mikseriefektisotkua tarvita, vaan aitoa tavaraa.

  8. ”Jos Radioheadin ja Nine inch nailsin nettijakelu olivat menestyksiä, eikö se osoita että asiat ovat kunnossa jo nykyisellään?”

    Ei, niin kauan kuin esim. tiedostonjakajia jahdataan perusteettomasti, kuten kirjoitukseni 1. osassa osoitan.

    ”Miksi juuri tiettyjen uutuusteosten pitäisi olla vapaasti saatavilla, jos tekijät itse eivät sitä halua? Tämähän on juuri sellaista sanelupolitiikkaa, jota piraattipuolue väittää vastustavansa.”

    Tähän on vastaus 1. osassa.

    ”Yksikään teos ei ole ilman tavoin elintärkeä, ilmankin voi olla jos rahat eivät riitä.”

    Ota huomioon, että tekijänoikeussuoja koskee myös esim. tieteellisiä artikkeleita, joita mielestäni voisi yksittäisinäkin sanoa jo elintärkeiksi. Uskon, että tiedon mahdollisimman vapaa saatavuus ja levitettävyys takaavat parhaiten ihmiskunnan henkisen ja taloudellisen kehityksen. Uskotko sinä toisin? Koska tekijät/oikeudenhaltijat eivät itse ymmärrä tätä ja panttaavat teoksiaan, asiaintila on muutettava lainsäädännöllä.

    ”Päinvastoin, tietty Hollywood-elokuva tai uusi levy ON niukkuushyödyke, yksi niistä harvoista mitä vielä on jäljellä. Sitä ei saa mistään muualta kuin tekijänoikeuden haltijalta. Ja juuri tämä hiertää piraattien kengässä. Kun kaikkea muuta saa netistä lataamalla, näitäkin pitäisi saada.”

    Tietääkseni vaikkapa uusia vaatteita ei saa netistä lataamalla vaan pitää mennä vaatekauppaan, joita on rajoitettu määrä rajoitetuissa paikoissa, ja joihin toimittaa tavaraa rajoitettu määrä kuljetusyhtiöitä rajoitetusta määrästä tehtaita. Kyseessä on varsin niukka hyödyke. Musiikin osalta taas kaikki maailman miljardi tai jotain sinnepäin netinkäyttäjää voivat lähettää sitä nettiyhteytensä kuukausimaksun hinnalla niin paljon kaikille muille kuin kaistan nopeus antaa myöten.

    Mitään yhtä tiettyä musiikkikappaletta ei voida pitää korvaamattomana. Ihmiset eivät tarvitse tiettyjä teoksia vaan musiikkia ylipäätään. Näinollen musiikkia kokonaisuutena on saatavilla niin paljon niin helposti, että se ei ole enää samalla tavalla niukka hyödyke kuin aiemmin, saati verrattuna esim. materiaalisiin hyödykkeisiin. Pointti on se, että musiikin levittäminen ei vaadi juuri minkäänlaista investointia. Itse asiassa se ei vaadi mitään ylimääräistä investointia, koska ihmiset ostavat tietokoneen ja hankkivat nettiyhteyden muutenkin. Musiikin levitys verkossa ei vaadi pääomaa, työvoimaa, juuri minkäänlaista tietotaitoa eikä mitään muutakaan sellaista, mitä yleisesti voidaan pitää niukan hyödykkeen levittämisen edellytyksinä.

    Lisäksi maailmassa on myös valtavat määrät riittävän hyvän musiikin tekemiseen kykeneviä ihmisiä eikä musiikin äänittäminenkään vaadi kovin kummoisia investointeja nykytekniikalla. Jos laiton tiedostonjakaminen estettäisiin niin ihmiset siirtyisivät lailliseen tiedostonjakamiseen. Se voisi olla jopa positiivinen asia. Ainoa vaan, että laitonta tiedostonjakamista ei voi estää muuten kuin vakoilemalla kaikkea nettiliikennettä.

  9. Rauhala, yliaggressiivinen ja ylityylitelty (amerikkalainen?) tapasi argumentoida antaa sinusta valitettavasti kauhean ylimielisen vaikutelman. Se ei oikein edistä asiaa.

    Itse kirjoitus vaikuttaa aika pätevältä, vaikka lopun ilma- ja konserttivertaukset ehkä vähän ontuvatkin.

    Yritänpä selventää asioita vääntämällä kohtuullisen paksusta rautalangasta hypoteettisen tilanteen ja muutaman kysymyksen:

    Oletetaan, että laadukkaan teoksen (vaikkapa todella hyödyllisen tietokoneohjelman) X voi ladata laittomasti (tai ainakin tekijän toiveiden vastaisesti) ilmaiseksi. Ainoa laillinen tapa saada kopio teoksesta X on ladata se maksullisesti suoraan sen tekijältä. Oletetaan vielä, että kumpikin tapa hankkia X johtaa täsmälleen samaan loppukäyttökokemukseen, eli että ostokseen ei sisälly mitään tuotetukea, lisämateriaalia tai muuta ylimääräistä. Latausnopeus olkoon molemmissa tapauksissa sama, ja maksamisen ”vaiva” jätettäköön huomiotta. Tällainen tilanne lienee vielä kohtuullisen realistinen.

    Olenko ymmärtänyt oikein, että Piraattien ajattelutavan mukaan teoksen X tekijä ei nyt tarjoa mitään rahan arvoista? Siis ainoa todellinen (ei lainsäädännöllä keinotekoinen) asia, josta tuottaja pyytää rahaa, on pääsy latauspalvelimelle, vaikka käyttäjällä on jo pääsy ilmaiselle latauspalvelimelle.

    Minusta vaikuttaa aika selvältä, että jos tekijänoikeudet lakkautetaan (ainakin tavallisen tallaajan näkökulmasta sallimalla kopiointi omaan käyttöön), niin moni hyvä ja hyödyllinen X jää tuottamatta. Piraattien vaikein tehtävä onkin käsittääkseni siis osoittaa, että tekijänoikeuksien lakkauttaminen on tästä huolimatta hyvä veto.

  10. Minä Petterille: ”Retoriikkasi menee suorastaan vastenmielisen epärehelliseksi.”

    Petteri: ”Sitten et varmaan ihmettele, miksen tässä enää jatka keskustelua asiasta.”

    En kykene lukemaan tätä mitenkään muuten, kuin että Petteri myöntää käyttävänsä epärehellistä retoriikkaa, eikä halua jatkaa keskustelua, koska jäi kiinni siitä. Saa korjata, jos olen väärässä.

    Tosin nyt pitää kysyä (ihan rehellisesti ja vittuilematta), että Petteri, onko sinulla lukihäiriö tai jokin muu diagnosoitu ongelma kommunikaation ymmärtämisessä? Tuntuu uskomattomalta, että tarkoitit todellakin vastata tuolla tavalla. Tämä selittäisi, miksi et tunnu useinkaan ymmärtävän, mitä sinulle yritetään sanoa.

    ”Rauhala, yliaggressiivinen ja ylityylitelty (amerikkalainen?) tapasi argumentoida antaa sinusta valitettavasti kauhean ylimielisen vaikutelman. Se ei oikein edistä asiaa.”

    Joo, se johtuu siitä että halveksin epärehellisyyttä ja persistenttiä, oppimiskyvytöntä tai -halutonta typeryyttä, joista Petteri aiemmin perustellusti edustaa vähintään jotain osajoukkoa. (Tai sitten _todella_ patologista lukihäiriötä, kuten yllä mietin; ongelma on tosin niin räikeä, että olisi vaikea uskoa senkään riittävän yksinään selitykseksi, varsinkin kun Petteri samalla kuitenkin antaa ymmärtää, että kuvittelisi ymmärtävänsä mistä puhutaan – tämä kun kuitenkin olisi keskustelukumppaneiden harhaanjohtamista.)

    Tiedostan, että tämän halveksunnan näyttäminen ei edistä irrationaalisten ihmisten käännytystä, tosin tässä tapauksessa puhumme aika selkeästi kehityskelvottomalle yksilölle joten tässä tapauksessa tämä heikkouteni tuskin aiheuttaa juurikaan todellista haittaa.

  11. On harmi, että keskustelu menee täällä näin helposti henkilökohtaisiin loukkauksiin. Esitetyt asiat ja argumentit ovat mielenkiintoista luettavaa.

  12. Tuossa osui silmään, kun jossain vertailtiin musiikkia ja tietokoneohjelmia.

    Otetaanpa esimerkki eräältä maailman suurimmalta ohjelmistofirmalta: Microsoft.

    Heidän ”kiistelty” (hyvä/huono) tuote Visual Studio -kehitysympäristö on maksullinen ohjelma. Kaikille. Opiskelijat saavat alennusta tottakai. Tämän alennuksen idea on, että opiskelijat tottuvat käyttämään ko. ohjelmaa, joten sitten työpaikallekin on sama ohjelma saatava (ja rahaa toki kilisee Microsoftin kassaan). Ympäristö on myös lienee Microsoftin tuotteista heti käyttöjärjestelmien ja Office-paketin jälkeen se waretetuin tuote.

    Yhdessä tuon waretuksen ja ilmaiseksi levitettävien kilpailun myötä, Visual Studion asema oli 2000-l puolivälin alkuvaiheilla erittäin heiluva. Mitä teki Microsoft? Julkaisi _ilmaiset_ Express -versiot, jotka nyt käytännössä ovat lähes vastaavia varsinaisen Visual Studion kanssa. Tämän seurauksena Visual Studio on esim. C# ja .NET kehitystyössä noussut defactoksi, vaikka niitäkin voisi kehittää aivan hyvin ilmaisilla työkaluilla. Ovelaa. Ja taas firmat maksavat Microsoftille, koska kehittäjät ovat tottuneet Visual Studioon.

    Sama kilpailu on menossa esim. 3d -ohjelmistoissa. On jopa epäilty, että osa niitä tekevistä firmoista vuotaa tahallaan softia wareverkkoihin. Koska kun joku oppii yhden näistä ohjelmisto, kynnys opetella toinen on suuri ja siten rahaa tuottavassa firmassa helposti taivuttaan taitavan kaverin mieltymyksiin ja ostetaan se 3d-softa. Monet ammattiohjelmistot annetaan polkuhintaan AMK:lle ja Yliopistoille käyttöön. Firmojen hyvän tahdon eleenä? Ehei, vaan opiskelijoiden koukuttamisena omaan tuotteeseen.

    No, mitä tekemistä tällä on musiikkibisneksen kanssa?

    Artistin näkökulma:

    Artistin leipätyö on musiikin luonti ja sen esittäminen konsertteissa ja keikoilla. Levyillä pyritään houkuttelemaan ihmisiä keikoille. Artistin näkökulmasta on erittäin hyödyllistä, että oma levy saavuttaa kaikki siitä kiinnostuneet, jolloin on todennäköisempää saada keikoille paljon väkeä. Artistit pitkälti kilpailevat keskenään suosiosta (aivain kuin em. ohjelmistojen tekijät ammattilaisista, jotka ohjelmistoja käyttävät).

    Radiohead ja Nine Inch Nails näkivät saman näyn kuin em. ohjelmistofirmat: jaamme musiikkimme ilmaiseksi, saavuttamme suuremman fanijoukon, suurempi suosio takaa suuremmat keikkatulot ja tulevaisuuden. He siis kilpailivat muita yhtyeitä vastaan jakamalla levyään ilmaiseksi.

    Levy-yhtiön näkökulma:

    Maksaa artistille, että hän antaa musiikkinsa käyttöön. Levy-yhtiö paketoi teoksen, rakentaa myyntiketjun, myy teoksen, tienaa myynnistä rahaa. Jos kaikki jakaisivat musiikkinsa netissä ilmaiseksi, levy-yhtiöt kuolisivat.

    Jäljelle jäisivät enää äänitysstudiot, joiden olisi kilpailtava yhtyeistä, jotka haluaisivat omiin markkinointiinsa (levyjakeluun) uutta sisältöä. Seurauksena (uskoakseni) levytetyn musiikin määrä räjähtäisi ja kulttuuri ”rikastuisi”.

    Yhteenveto:

    Lienee siis selvää, että näiden levy-yhtiöiden on tapeltava viimeiseen asti oikeuksistaan. Itse artisteille levy-yhtiön ainoa tehtävä on nostaa heidät tunnetuksi.

    Käytännössä jo nyt useat eri internet-foorumit tarjoavat artisteille ilmaisia mainoskanavia (esim. last.fm related artists, usa:n ulkopuolelta jo suljettu pandora jne.) . Menneisyydessä levy-yhtiöt olivat ainoa mainoskanava.

    On oikeastaan vain ajan kysymys, että netti lyö tässä asiassa läpi ja levy-yhtiöiden aika alkaa olemaan ohi. Enää puuttuu artistien herääminen ja riippumattomien (halpojen) äänitysstudioiden puute. Nykyteknologia alentaa jatkuvasti ääniteteknologian hintaa ja siten äänitteiden hintaa. Levittäminenkään kun ei enää maksa kuin internet-kaistan verran.

    Ehkä nämä asiat ovat vähän kaukaa haettuja, mutta minun mielestäni mainitsemieni ohjelmistojen kohdalla nähdyt tapahtumat ovat eittämättä suuri osa tulevaisuutta monen eri teollisuuden ja kulttuurin alan parissa. Ainakin kaikkien niiden, joissa hyödyke voidaan biteiksi muuttaa…

    En ottanut tässä tarkoituksella kantaa esim. musiikkivideoihin ja mainonnan tuomiin hyötyihin artistin kannalta. Käytännössä kuitenkin tänäpäivänä mainostetaan vain artisteja, jotka ovat jo tunnettuja. Vastaavasti musiikkivideoiden (ja radiosoiton) ideologia on aivan sama kuin levymyynninkin: nostaa artistin suosiota ja tuoda keikkojen kautta artistille lisää rahaa ja levymyynnin kautta levy-yhtiölle.

  13. ”Jos Radioheadin ja Nine inch nailsin nettijakelu olivat menestyksiä, eikö se osoita että asiat ovat kunnossa jo nykyisellään? Mitä siis pitäisi muuttaa? Tekijät itse saavat päättää, miten haluavat hengentuotteitaan levittää. Nettijakelu on jo nyt yksi vaihtoehto.”

    Kuinka monta noista tänään tehdyistä 1000 biisistä osaat sanoa nimeltä? Itse en ainakaan yhtäkään. Entä viime viikolla tai kuukausi sitten tehdyistä? Itse osaan sanoa yhden, koska kaverini teki sen. Muuten en yhtään. Onko tekijällä oikeasti muita mahdollisuuksia tienata teoksillaan, kuin päästä levy-yhtiön markkinointiluupin sisälle? Sillä on kuitenkin niin vahva ote markkinoista, että mitenkään muuten ei tahdo kuuluviin päästä.

    En väitä tietäväni täydellistä vastausta tähän kysymykseen, joten siksi se on rehellisesti kysymysmuodossa esitetty.

    Sen kuitenkin tiedän, että musiikin hinnoittelu perustuu suurimpien lähes täysin markkinoita hallitsevien neljän yhtiön, kartelliin. Se on sovittu, että uuden levyn hinta on 20 jotakin valuuttaa, jotta hintakilpailua ei synny. Mitä taas tulee siihen, että joku näiden yhtiöiden ulkopuolinen hinnoittelee levynsä kympin hintaiseksi, niin siitä levystä aika harva saa koskaan tietää. Ja kyllä – tietoisesti tässä hypetän levy-yhtiön merkitystä markkinoijana. Mutta ei se toiminta mihinkään aitoon kilpailuun perustu.

    Lisäksi musiikin tekijällä on aika heikko neuvotteluasema levy-yhtiöön nähden, koska uusia tekijöitä on loputtomasti olemassa. Jos ei kelpaa niin ei sitten, aina löytyy joku muu jolle kelpaa. Ehkä lakien muuttuminen heikentäisi näiden suurien levy-yhtiöiden valtaa markkinoista, ja tekijöillä olisi tasaisemmat ja enemmän työmääräänsä verrannolliset mahdollisuudet pärjätä myös kaupallisessa mielessä.

  14. Ossi, viitannet minuun puhuessasi henkilökohtaisista loukkauksista, joten reagoin liioiteltuun syytökseesi. Olen lähinnä keskittynyt kommentoimaan Petterin argumentaation useammallakin mittarilla ala-arvoista tasoa sekä tämäni taipumusta trollata. (”Typeryksen leikkiminen” menee tähän kategoriaan; siinähän ei sanota kohdetta typerykseksi vaan ainoastaan sellaisen teeskentelijäksi, ts. arvostellaan tätä otaksutusta trollaamisesta. Toki arvioni saattoi tarkemmin ajatellen olla ylioptimistinen, ja Petteri aivan vakavissaan…)

    Ja kyllä, teen sitä (jopa tarpeettoman) tylysti, mutta totuus voi joskus sattua. Olen valmis pyytämään tylyyttäni anteeksi, mikäli Petterillä todellakin on jokin kognitiivinen kommunikaatiohäiriö, kuten viime viestissä epäilin. Tällöin tämän kyllä tulisi tehdä se selväksi, jotta keskusteluun kanssaan voisi asennoitua paremmin.

    Lopuksi myönnettäköön, että viime viestissä Petterin toteaminen kehityskelvottomaksi yksilöksi jo sitten kävi henkilöön, joskaan ei todellakaan mitenkään ”helposti”, kuten väität. Pelkästään tästä keskustelusta saa tosin aiheesta vaillinnaisen kuvan, joten väärinkäsitys on ymmärrettävä. Ehkäpä minun olisi ollut syytä alunperinkin lisäperustella lausuntoa huomauttaen Petterillä olleen _täsmälleen_ samat asiat sekaisin jo toukokuussa viimeksi keskustellessamme. Tuolloin väännettiin myös monet rautalangat, mutta samat triviaalin virheelliset argumentit löytyvät arsenaalista yhä.

    (Viittaukset näihin Petterin blogissa käytyihin keskusteluihin löytyvät omasta blogistani osoitteesta http://rauhala.org/blog/index.php?/archives/58-Petteri-vs.-Paha-Setae.html , jotta voitte halutessanne muodostaa omat mielipiteenne asiasta. Ja joo, tylyksi meni silloinkin, mutta pelkälle ihmiselle taistelu jota itse jumalatkin käyvät turhaan on aika turhauttavaa.)

    No, se metasta toivottavasti,ainakin tähän hätään. Niin, ja sikäli kun joku haluaa vetää herneitä nenään siitä, että sanon asiat niinkuin ne ovati, mainittakoon, etten ole esim. Piraattipuolueen hallituksessa, ja kirjoitan tässä yksityishenkilönä ;]

  15. Odotan vieläkin argumentteja sitä vastaan, että miksi teknisesti taitavan köyhän pitäisi lakata kehittämästä maksuttomia ohjelmistoja kuten torrent parvet ja p2p, joita vähävaraiset voivat hyödyntää kirjojen monistamiseen, levittämiseen ja jakamiseen kustannuksitta verkon välityksellä toisille köyhille? Miksi köyhän hakkerin pitäisi lakata murtamasta kirjojen kopiosuojauksia ja saattaa sivistystä ilmaiseksi toisten köyhien saataville? Vapaamarkkinatalous ei kykene takaamaan köyhien saataville kuin murto-osan siitä tiedosta, joka on kirjojen kansiin kirjoitettu. Vapaamarkkinatalous on epäonnistunut köyhien elämänlaadun parantamisessa, koska etuoikeutetut ovat luoneet pelisäännöt sellaisiksi, että leijonan osa kaikesta vauraudesta valuu heidän taskuihinsa.

    Köyhä harvoin sanelee rikkaalle miten tämän tulee elää ja hyödyntää teknistä osaamistaan. Rikkaiden toiminta muistuttaa päivä päivältä yhä enemmän kettua, korppikotkaa tai käärmettä. Köyhästä yritetään tehdä moraalitonta siitä syystä, että hän hyödyntää uusinta teknologiaa tavoilla joita rikas ei voi enää kontrolloida, valvoa tai jonka luomia hyötyjä rikas ei voi varallisuutena siirtää omiin taskuihinsa. Köyhä hyödyntää teknologiaa parantamaan köyhän elämänlaatua, sivistystä ja sekä antamaan köyhän saataville enemmän tietoa kuin koskaan aikaisemmin. Rikas ei voi enää ylläpitää monopolia tietoon ja tiedon levittämiseen ja monistamiseen.

    Voidaankin viimein puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Lopulta kysymys on vain siitä, että rikas, joka ei voi hallita köyhiä ei voi enää säilyttää etuoikeuksiaan tai etuoikeutettua elämäntyyliä. Maailma, jossa köyhä muuttuu sivistyneemmäksi, on maailma, jossa köyhän hallinta muuttuu kalliimmaksi. Omien saavutettujen etuoikeuksien puolustamisesta tulee entistä vaikeampaa. Verkko alkaa olla tässä maailmassa yksi niitä viimeisiä paikkoja, joissa köyhä voi tasapuolisesti toimia etujensa mukaisesti ja puolustaa asemiaan etuoikeutettujen valtaa vastaan.

    Kun katsoo asiaa historian näkökulmasta, ei siitä ole kuin muutama sukupolvi sitten, jolloin rikkaat aateliset kirjoittivat kirjoja toisilleen ilman rahallisia palkkioita pelkästään, kasvattaakseen mainettaan toisten aatelisten joukossa ja ehkä parantaakseen asemiaan aatelisten joukossa. On mielestäni ihmeellistä, että yksikään poliitikko ei ole keksinyt julkaista muistelmiaan torrent parvissa ilmaiseksi ja taata tällä tavalla uudelleen valintansa ja maksimaalinen lukija kanta ajatuksilleen, jopa maailmanlaajuisesti, mutta ehkä verkon todellista voimaa ei oikein ymmärretä muuta kuin teknisesti taitavien köyhien parissa.

    Mitä tulee rikkaisiin, veroja ei haluta maksaa, silti ongelmien sattuessa huudetaan apuun keskiluokan tai vähätuloisten varallisuudella kustannettuja instituutioita lisäämään köyhien valvontaa ja kontrollia. Hyvänä esimerkkinä LEX-NOKIA, jolla haluttiin saada rikkaiden käyttöön entistä enemmän köyhien valvontaoikeuksia. Kun paljastuikin, että rikkaat joutuvat maksamaan veroja hieman enemmän valvontamaksuina. Alkaakin jo näyttää siltä, että kukaan ei halua ottaa LEX-NOKIA valvontaa käyttöön, koska lisääntyneen kontrollin kustannuksia ei saatu keskituloista ja vähävaraisten kannettavaksi. Mielestäni on hurskasta, että halutaan samaan aikaan lisää kontrollia ja valvontaa köyhille, mutta oletetaan, että valvovien instanssien viulut maksatetaan jatkossa entistä suuremmilta osin köyhempien harteilla.

    Keskiverto verosuunnittelua, yksityispankkitoimintaa, lakimiespalveluita, veroparatiiseja ja kasvotonta omistusta käyttävän rikkaan toiminta on läheisessä moraalisessa tarkastelussa joka tapauksessa paljon tuomittavampaa kuin keskiverto köyhän, joka levittää kirjoja verkossa ilmaisilla monistus ja levitysteknologioilla. Köyhän kirjoista luomat kopiot eivät ole keneltäkään pois ja ne ehkä saattavat jopa sivistää ja lisätä niitä käyttävien köyhien sivistystasoa. Rikkaiden maksamatta jääneet verot taas ovat pois julkisilla varoilla kustannettujen instituutioiden rahoituksesta, jolloin entistä suurempi rahoitusvastuu siirtyy vähävaraisten vastuulle. Ehkä rikas pelkää etuoikeuksiensa katoamista maailmassa, jossa köyhä alkaa entistä selvemmin ymmärtää mihin mekanismeihin nämä etuoikeudet perustuvat?

  16. Ongelma tässä on yksinkertaistettuna se, että Järvinen ja tekijänoikeuksien puolustajat ja to-mafia väittää ja perustelee, että 1+1 = 3. Piraattiliitto ja tekijänoikeuksien vastustajat taas väittävät ja perustelee, että 1+1 = 2.

    Toistaiseksi piraattipuolue vs vastustajat ja Järvinen 1000-0. Järvisellä loppuivat yksinkertaisesti argumentit, jolloin hän käyttää tuttua tapaa sekoita asioita ja poistu hävinneenä.

  17. Piraattipuolueen argumentit ovat niin hyvällä tasolla, että edes Petteri Järvinen ei pystynyt niitä kumoamaan vaikka tekikin kaikkensa. Merkittävä voitto piraattipuolueelle. Argumentit ja keskustelutaito ova 9+ tasolla. Jos Järvinen ei pärjää keskusteluissa, eikä pysy mukana, eikä halua pysyä mukana on se merkittävä asia.

  18. Vaikka en ihan täysin allekirjoita jarkkoph:n juttua, niin näkökulma on aika vinkeä enkä ole tullut ajatelleeksi sitä itse aikaisemmin. Netissä tosiaan ihmisellä on sama ostovoima varallisuudesta riippumatta.

    Tämää saattaa myös selittää taannoisen tutkimuksen tuloksia…

  19. ”Vaikka en ihan täysin allekirjoita jarkkoph:n juttua, niin näkökulma on aika vinkeä enkä ole tullut ajatelleeksi sitä itse aikaisemmin. Netissä tosiaan ihmisellä on sama ostovoima varallisuudesta riippumatta.”

    Verkko on tasa-arvoisin asia mitä maailmassa on keksitty. Verkossa kirjoista pääsee nauttimaan oman aktiivisuuden ja ajan määräämissä rajoissa. Toistaiseksi ennen kuin etuoikeutetut keksivät mielikuvitus sopimuksen, jotka muuttavat verkon toimintaperiaatteen heidän kannaltaan etuoikeutetuksi. Esimerkiksi maksullista TV kanavanippua vastaavaksi palveluksi, jossa maksamalla pääsee nauttimaan yksinoikeusasemassa olevan yrityksen valitsemasta tarjonnasta.

    Tosin tähän voi mennä aikaa, sillä vielä ainakin toistaiseksi verkko infrastruktuurin ja ohjelmistojen parhaimmat asiantuntijat löytyvät köyhien ja vähemmän etuoikeutettujen ja yleensä nuorten tai nuortenaikuisten keskuudesta., siis useasti työttömien, pätkätyöläisten ja freelancereiden joukosta. Tästä syystä tällaisen sopimuksen luominen, voi osoittautua hyvin hankalaksi ellei mahdottomaksi valvoa ja noudattaa vaikka kykenisikin projisoimaan suurempaa valtaa jo vakiintuneisiin valtaa käyttäviin instansseihin.

    Ostovoima on enemmän tai vähemmän aina keinotekoinen sopimuksiin perustuva asia. Ostovoima ei koskaan yhdessäkään yhteiskunnassa jakaudu tasaisesti, koska toisilla ryhmittymillä on paremmat lähtökohdat saada itselleen enemmän ostovoimaa kuin toisilla. Toisilla ryhmillä on paremmat lähtökohdat muuttaa sääntöjä omalta kannaltaan edullisemmiksi kuin toisilla ryhmillä.

    Verkossa asiat ovat toisin. Verkossa saat haltuusi niin paljon kirjoja kuin miten paljon olet valmis tekemään yhteistyötä muiden verkossa olevien kanssa. Verkossa ainoastaan kyvykkyys ja yhteistyö ratkaisevat saatavilla olevan sisällön ja kirjojen määrän. Mitkään mielikuvitus tulonjakosopimukset, etuoikeudet, verosopimukset, yksinoikeudet, monopolit, keinotekoiset valmistus ja levitys kustannukset tai mielikuvitus yksinoikeudet eivät rajoita kuinka paljon kirjoja on köyhien saatavilla. Verkossa lopulta kyvykkyys ja yhteistyön määrä sanelevat kehityksen nopeuden eivät keinotekoiset yksinoikeudet tai etuoikeudet. Loppujen lopuksi kirjojen monistaminen ja jakaminen verkossa toisten köyhien kanssa ei-kaupallisesti on pyyteetöntä hyvyyttä yhteisen hyvän puolesta. Kaupallisten toimijoiden malli taas rajoittaa hyötyjien määrää vain niihin henkilöihin, jotka ovat päässeet tulonjakosopimusten ja etuoikeuksien paremmalle puolelle.

    Mitä pikaisimmin ymmärretään, että verkossa kirjat ovat tarjottava verkossa kaikille ilmaiseksi, mutta ostovoimaisille voidaan tarjota palvelumuotoisesti lisäsisältöä. Markkinat taas määräävät kulloisenkin palvelun todellisen arvon reaaliajassa ilman etu- tai yksinoikeuksia. Sitä nopeammin verkkomarkkinoiden epästabiiliosuus tasaantuu. Sitä nopeammin syntyy työvoimavaltaista uuden ajan palveluliiketoimintaa, jossa tulonjako myös pikkuhiljaa tasaantuu. Sitä odotellessa voi tulla vielä monia oikeusmurhan uhreja ja täydellisesti normaalista elämästä syrjäytettyjä teknisesti kyvykkäitä ja köyhiä nuoria aikuisia, joilta on poistettu omaisuudensuoja ja mahdollisuus lailliseen elannonhankkimiseen.

  20. Jos joku kaipaa esimerkkejä sillä mitä tarkoitan kuin peräänkuulutan maailmaa jossa ainoastaan kyvykkyys ja yhteistyönmäärä määräävät kehityksen nopeuden etuoikeuksien ja yksinoikeuksien sijaan:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu

    Jos muutamia vuosia sitten joku olisi sanonut Wikipedia kaltaisen projektin olevan mahdollinen hänelle olisi naurettu.

    Mitä enemmän köyhät uskaltautuvat ohittamaan etuoikeudet ja yksinoikeudet, sitä nopeammin Wikipedian kaltaiset projektit voivat kehittyä. Sitä nopeaamin siirrymme maailmaan, jossa yksinoikeudet eivät sanele kehityksen nopeutta ja suuntaa.

  21. Aika aggressiivista keskustelua täällä.
    Ja aika vähän tässä näkyy meidän niin sanottujen ”artistien” näkökulma, vaikka meidän rahojamme tässä iloisesti pyöritellään. Itse elätän itseni kirjoittamalla – mikä tarkoittaa että luomani teokset ovat toistaiseksi aika hyvin säilyneet piratismilta. Mutta kuten piraatit mieluusti kertovat, tekniikka kehittyy. Siksi olen päättänyt uhrata jonkin verran työ- ja vapaa-aikaani piraattipuolueen vastustamiseen.
    Piraattipuolue ajaa mielestäni monia hyviä asioita. Omalta kannaltani – tekijän näkökulmasta – kaksi asiaa tekevät puolueesta täysin mahdottoman kannattaa.

    Ensinnäkin tekijänoikeuden rajaaminen 5-10 vuoteen teoksen julkaisusta. Totta on, että monesti teoksesta saa parhaat, ja peräti ainoat, rahat tuona aikana. Mutta on myös väärin, että tuon ajan jälkeen hyödyn saisi joku muu. Sillä niin piraattipuolueen ehdottamassa systeemissä kävisi. Ajatus, että tekijänoikeudettomassa tilassa myös nämä välikädet katoaisivat jonnekin, on erittäin kummallinen. Luulisi jo Pirate Bayn kaupan (toteutui se tai ei) osoittaneen, että teosten ilmainen jakelu voi kannattaa bisneksenä – etenkin kun tekijälle ei tarvitse maksaa mitään. Vanhat ”välikädet” kuten kustantajat ja mediatalot voisivat myös kääriä hieman vanhemmilla teoksilla hyvät voitot.
    Toiseksi kuten Järvinenkin esittää, ”ei-kaupallinen kopiointi” on sumutustermi. Jos minkä tahansa teoksen voi asettaa nettiin kenen tahansa kopioitavaksi, tekijänoikeudesta on käytännössä luovuttu. Ja tämä on sosialisoinnin kaltainen pakkotoimi, jossa luovaa työtä tekevältä ihmiseltä viedään hänen toimeentulonsa.

    Täytyy myös muistaa, että nämä Radiohead-yms. kokeilut ovat tapahtuneet tämänhetkisessä markkinamallista. Kukaan ei tiedä mitä piraattien ehdottama vapaus merkitsisi.

    Toistaiseksi piraattipuolueen ehdottamat keinot tienata taiteellaan rahaa ilman tekijänoikeussuojaa ovat mielestäni erittäin epävarmoja. Monesti ne perustuvat joko siihen, että luovan työn tekijä tekisi jotain muuta kuin luovaa työtään (myisi t-paitoja, keikkailisi) tai edellyttäisivät uusien artisteilta rahaa kuppaavien välikäsien syntyjä (erilaiset lataamissivustot).
    Todistustaakka tässä asiassa on piraateilla. Jos heillä ei ole esittää keinoja, jotka pitäisivät tekijöiden tulot edes nykyisellään, en kyllä näe mitään syytä, miksi kukaan luovaa työtä tekevä kannattaisi heitä. Lainsäädännön muuttaminen niin, että se veisi tulot luovaa työtä tekevältä ihmisjoukolta kuulostaa myöskin sanoisinko erikoiselta ratkaisulta.

    Minua ottaa henkilökohtaisesti myös päähän se, että monesti näissä piraattikeskusteluissa tekijät leimataan kuluttajien riistäjiksi tai ”vapauden rajoittajiksi”. Kysymys on kuitenkin vain meidän tekijöiden toimeentulosta, joka ei hirveän iso ole. En ihan täysin ymmärtänyt jarkkophin argumentaatiota, mutta suurin osa tekijänoikeuksien alaista työtä tekevistä ihmisistä ei ole mitään megaluokan rikkaita, vaan – hyvässä lykyssä – tavallisen työntekijän palkoille pääseviä.
    Itse koen piraattipuolueen hyvin ahdistavana ilmiönä. Yhdeltä suunnalta luovan työn tekijää ahdistelevat isot mediatalot, jotka koettavat viedä tekijältä kaikki oikeudet tarjoamalla pikkurahaa tilalle ja toiselta suunnalta ahdistelevat piraatit, jotka ovat viemässä kaiken antamatta mitään tilalle.

    Ennustan tosin piraattipuolueelle lyhyttä elämää. Vaalimenestystä ei tule, vaikka voi puolue 1-2 kansanedustajaa saada läpi. Toivon meidän luovan työn tekijöiden havahtuvan ennen seuraavia vaaleja. Kun tarpeeksi moni suosittu artisti ilmoittaa vastuvansa piraatteja, se todennäköisesti murentaa kannatuksenne. Uusi poliittinen liike tarvitsee luovien ihmisten tukea noustakseen siivilleen. Nyt piraateilla ei ole siihen mahdollisuutta.

  22. Ainiin, ja on toki aika putkinäköistä kuvitella, etteikö Piraattipuolueella jo olisi luovia ihmisiä takanaan. Se olisi jopa melko loukkaavaa, ellet olisi niin selkeästi pihalla tahi trollaustarkoituksessa liikkeellä näin sanoessasi. Suosituimmat artistit toki usein hyötyvät nykyisestä repressiosta, joten näiden taholta lienee turha odottaa kauhean paljon tukea, mutta eipä luovuutta silti voida tälle sidosryhmälle monopolisoida.

    Ihan näin esimerkinomaisesti luovuudesta puheenollen: http://mjr.iki.fi/stories/ http://mjr.iki.fi/humor/ http://rauhala.org/blog/index.php?/archives/59-Pahan-Sedaen-synty.html (löytyisipä luovuutta lisääkin, mutta ihan näin mainitakseni ettei tässä mitään tahvoja luovuuden saralla olla).

  23. Piraattipuolue on 10 vuoden päästä Suomen suurin puolue. Luovan alan työntekijät ovat todella pieni ryhmä. Esimerkiksi nettipiraatteja on Suomessa noin 2 miljoonaa. Joista 500 000 – 1 miljoona tulee äänestämään Piraattipuoluetta tulevaisuudessa. Piraattipuolue ei tarvitse luovan alan työntekijöiden tukea yhtään. Miellyttämällä suurinta kannattaja ryhmää 2 miljoonaa nettipiraattia tulee Piraattipuolueesta Suomen suurin puolue 10 vuoden päästä. 2 miljoonaa nettipiraattia on suuri määrä, joiden tuella Piraattipuolue tulee laillistamaan koko puolue ohjelmansa tulevaisuudessa. Sanelemaan uudet säännöt tekijänoikeuksissa ja sille ei voi to-mafia, luovan alan työntekijät yhtään mitään.

  24. Luovan alan työntekijöiden puolesta sanon, että Piraattipuolueen pitää ruveta ajamaan meidän asiaamme eli paljon kovempia tekijänoikeuslakeja ja valvonta yhteiskuntaa, koska me saamme siitä lisää rahaa. Piraattipuolueen tulisi myös miettiä keinoja miten me luovan alan työntekijät saamme lisää rahaa. Tuemme puoluetta, jos puolue ajaa kaikkia edellä olevia asioita.

    Nuo ovat meidän ehtomme ja ottakaa tai jättäkää. Jos ei kelpaa Piraattipuolue ei tule saamaan koskaan meidän tukea!

  25. Piraattipuolueen ei tarvitse, eikä siinä ole mitään järkeä, että puolueen pitäisi etsiä, miettiä keinoja miten luovan alan työntekijät saavat lisää rahaa.

    ”Luovan alan työntekijöiden on itse etsittävä keinot pärjätä tulevaisuudessa. On myös hyvin huvittavaa miten luovan alan työntekijät ovat saaneet täällä olevia miettimään keinoja miten heidän tulisi ansaita lisää rahaa. Jokaisen on itse keksittävä keinot ansaita rahaa. Jos taitelijan elämä ei elätä on taitelijan alettava tekemään muita töitä, kuten jokainen muu yhteiskunnan jäsen. Jos minä en saa koulutusta vastaavaa työtä. Minulle on päivänselvää, että teen sitten muita töitä, vaikka ne eivät koulutustani vastaisi.”

    Piraattipuolue miellyttää suurinta kannattaja ryhmäänsä, kuten kaikki puolueet tekevät. Ei kukaan puolue yritä miellyttää pienintä kannattaja ryhmäänsä vaan suurinta.

  26. Jos Piraattipuolue alkaisi miellyttämään muita kuin suurinta kannattaja ryhmää eli nettipiraatteja niin puolue ei saisi yhtään kansanedustaja paikkaa. Puolue myös kuolisi pois kuten on käynyt jokaiselle puolueelle historiassa, jotka ovat hylänneet suurimman kannattaja ryhmänsä.

    En usko, että Piraattipuolueessa oltaisiin niin tyhmiä, että he hylkäisivät ja suututtaisivat suurimman kannattaja ryhmänsä nettipiraatit. Kaikkia ei voi miellyttää, eikä ole tarve. Suurinta ryhmää, joka tukee puoluetta on pakko miellyttää, mikäli aikoo pärjätä ja säilyä. Pieniä ryhmiä ei tarvitse miellyttää, koska silloin suurin kannattaja ryhmä suuttuu ja lopettaa tukemisen. Itsekin nettipiraattina tuen Piraattipuoluetta mutta tuki loppuu välittömästi, jos puolue hylkää suuriman kannattaja ryhmänsä. Nettipiraatien puolesta voin sanoa, että meille ei kelpaa kompromissit. Ei kaupallisen tiedostojen jakamisen laillistaminen on tärkeintä.

    Toki me nytkin kopioimme ja jaamme kultuuria niin paljon, kuin pystymme ilmaiseksi. Olemme lopettaneet ostamisen, koska boikotoimme to-mafiaa. Alamme ostamaan vasta sitten, kun to-mafia on kukistettu. Toki kukaan ei voi pakottaa meitä ostamaan, jos joku haluaa ilmaiseksi saada maksamatta mitään niin se on jokaisen oma valinta. Siihen ei kukaan muu pysty vaikuttamaan. Kaiken saa nyt ilmaiseksi netistä monella ihmisellä on niin paljon netistä ilmaiseksi ladattua musiikkiä, etteivät he pysty elämänsä aikana edes kuuntelemaan kaikkea.

    2 miljoonaa nettipiraattia ottaa kaiken ilmaiseksi, jo nyt netistä maksamatta mitään ja ne määrät ovat valtavat mitä he ottavat ilmaiseksi. Jos se määrä muutettaisiin rahaksi olisi se yli tuhat miljardi euroa, joka vuosi. Muualla maailmassa sadat miljoonat jopa miljardi ihmistä lataa ilmaiseksi netistä. Suurin osa kansasta on sitä mieltä siis, että ilmaiseksi on saatava netistä. Kun suurin osa kansasta haluaa jotain silloin myös hallitukset, valtiot ja puolueet joutuvat siihem myöntymään. Näin on muuten aina historiassa tapahtunut, eikä ole yhtään poikkeusta. Muutos on väistämätön.

  27. Luovan alan työntekijöille ei heru yhtään sympatiaa meiltä. Te olette syyllisiä siihen, että to-lait ovat niin sairaita nykyään. Voitte olla varmoja, myös siitä, että kosto tulee olemaan ankara ja kova. Me emme tule antamaan mitään armoa teille. Me otamme kaiken ilmaiseksi nyt, sekä tulevaisuudessa. Te ette voi sille asialle yhtään mitään. Sopeutukaa tai kuihtukaa pois! :)

    Vaikka kulttuuria ei tehtäisi tulevaisuudessa ne määrät mitä ilmaiseksi ihmiset ovat jo itselleen kopioineet kulttuuria ovat niin valtavat määrät, että se riittää seuraaviksi 10 000 vuodeksi.

  28. Filip on täysin oikeassa kaikessa. Se muutos mikä on menossa nyt on niin valtava ja niin monet ihmiset tukevat sitä, että se on väistämätöntä.

    Itsekin teen muusiikkia työkseni ja nettipiraatit ovat potentiaalisia maksavia asiakkaita. Ilmainen levitys P2P verkoissa on ilmaista mainosta. Ketään ihmistä ei tosiaan voi pakottaa ostamaan, jos he eivät halua ostaa. Asiakkaat maksavat tuotteista, joista he pitävät nyt ja tulevaisuudessa, vaikka kaiken saa nyt ja tulevaisuudessa ilmaiseksi netistä. Itse tuen Piraattipuoluetta täysin ja kohtelen nettipiraatteja potentiaalisina maksavina asiakkaina. He saavat kaiken ilmaiseksi jo nyt silti he maksavat, jos pitävät tuotteista. Itse hyödynnän P2P verkkoja ilmaisena mainoksena ja jaan musiikkiani ilmaiseksi netissä. Mitä useampi ihminen kuulee musiikkiani sitä suurempi määrä potentiaalisia ostajia.

    Mikäli, joskus kävisi niin, ettei musiikkini menisi kaupaksi, enkä tulisi toimeen olisi se merkki siitä, että musiikkini on niin huonoa, etteivät ihmiset halua siitä maksaa. Silloin alkaisin tekemään muita töitä. Luovan alan työntekijän ei ole tultava toimeen työllään, jos se työ on huonoa, että siitä ihmiset eivät halua maksaa mitään. On tehtävä muita töitä tullakseen toimeen siinä tapauksessa. Vanhat mallit eivät toimi kauaa enään. On tosiaankin sopeuduttava ja muututtava muuttuvassa maailmassa.

  29. Tekijänoikeuden rajaaminen 5 vuoteen teoksen julkaisusta, jonka jälkeen teos siirtyy kaikkien käytettävissä ilmaiseksi ja kukaan ei voi sillä rahastaa. On paras mahdollinen ratkaisu 5 vuotta on täydellinen ratkaisu, koska monien tutkimusten mukaan lyhyempi tai pidempi aika, kuin 5 vuotta aiheuttaa vahinkoa yhteiskunnallisesti.

    On melko varmaa, että Piraattipuolue tulee olemaan suurimpien puolueiden joukossa ellei suurin tulevaisuudessa. Piraattipuolue tulee yllättämään monet epäilijät ja kriitikot. Nuorempi sukupolvi haluaa muutosta ja sen he tulevat tekemään tavalla tai toisella.

  30. ”Hufvudstadsbladet: ”Piraattipuolueet tietoyhteiskunnan vihreä liike”

    ”Hufvudstadsbladet käsittelee tuoreessa pääkirjoituksessaan piraattiliikettä varsin asiallisella ja historiallisesti tiedostavalla tavalla. Lehti arvelee, että muutaman vuosikymmenen kuluttua piraatti-sana tullaan käsittämään aivan eri merkityksessä kuin nykyisin, sillä piraattipuolueita on perustettu jo kymmeneen Euroopan maahan, ja niillä on monia muita pienpuolueita paremmat mahdollisuudet menestykseen. Syy tähän on ilmeinen: informaatio tulee olemaan perustava elementti maailmassa, jossa elämme seuraavat 50 vuotta, ja koko piraattiliikkeen agenda on fokusoitunut informaatioon: tiedonvälityksen ja kulttuurin jakamisen vapauteen, yksityisen viestinnän ja muun yksityisyyden suojaan ja niin edelleen. Lehden mukaan piraattipuolueet identifioidaankin nykyään tietoyhteiskunnan vihreäksi liikkeeksi.

    Lehti pahoittelee sitä, että liike liputtaa piraatti-nimen ja piraattisymbolien alla, koska se luo harhaanjohtavia mielikuvia piraattien varsinaisesta poliittisesta agendasta. ’Informaatiopuolueet’ olisi kirjoittajan mukaan ollut osuvampi termi piraattipuolueille. Yhtä kaikki Hufvudstadsbladet ennustaa piraateille valoisaa poliittista tulevaisuutta yhtenä menestyksellisistä länsimaisista oppositioliikkeistä: ”Näin vierii läntisten oppositioliikkeiden historia eteenpäin: liberaalit puolueet halusivat saada aikaan muutoksen kaupankäyntiin; sosialistit halusivat hallita tehtaita; vihreät halusivat vaikuttaa siihen, miten luontoa hyödynnetään; ja nyt piraatit ovat ottaneet informaation huomionsa keskipisteeksi. Kaikkia näitä poliittisia liikkeitä on syytetty aluksi varastamisesta, olemassaolevan tuhoamisesta ja vahingonteosta. Tämän jälkeen niitä on kritisoitu poliittisen kokonaisnäkemyksen puuttumisesta. Lopulta muut puolueet ovat kaikessa hiljaisuudessa varastaneet niiden ideat.””

    http://www.hbl.fi/text/ledare/2009/8/31/d31383.php

  31. No, tämä oli sitten yritykseni keskustella täällä teidän saitillanne asiasta. Juttelin muutaman kannattajanne kanssa pari kuukautta sitten, ja minua kehotettiin tulemaan sanomaan sanottavani tänne, kun olette kuulemma avoimia. Ja sitten syytetään trolliksi ja irvaillaan. Eikä juuri osoiteta halukkuutta pohtia esittämiäni ongelmakohtia. Suututtaa sellainen.

    Oletteko te tosiaan puolueena aivan vakavissanne, ettette tarvitse taiteilijoiden tukea? Että voitte esiintyä kulttuuriväen vihollisena ja silti nauttia laajaa kannatusta? Teidän kannaltanne toivon ettei nimimerkki Filip ole aivan tosissaan…

    Sen verran voisin sanoa politiikan teosta, että kun poliittiset päätökset uhkaavat jonkin kansanryhmän toimeentuloa, silloin poliitikoilla on tapana esittää keinoja, joilla em. kansanryhmän toimeentulo turvataan. Niin tehdään mukavissa demokraattisissa valtioissa. Toisenlaisissa järjestelmissä voidaan tietenkin toimia ihan miten lystätään. Tällainen politiikan arki voi tulla yllätyksenä, jos ja kun saatte edustajia päättäviin elimiin. Ellette sitten suunnittele vallankaappausta.

    Oletan että pilailette, kun puhutte noista miljooniin nousevista kannattajamääristänne. Piraatit voivat olla houkutteleva vaihtoehto 18-25-vuotiaalle äänestäjälle, mutta saadaksenne sitä vanhempien äänestäjien tuen, teillä pitää sitten olla mielipiteitä muistakin kuin nettiasioista. Esimerkiksi tätä lasten päivähoito -asiaa kovasti netissä on tyrkytetty mietittäväksenne.

    Totta kai se on meidän luovan työn tekijöiden oma asia keksiä niitä toimeentulokeinoja, sitähän tässä joutuu koko ajan tekemään. Mutta anteeksi nyt kun vastustan ehdotuksianne – syy tähän on yksinkertaisesti se, että nykyisellä systeemillä saan ne rahat joilla tulen toimeen ja ehdottamanne järjestelmän toimivuudesta ei ole takeita.

    Piraattipuolueen yleinen kaikkien kulttuurituotteiden sosialisoimispyrkimys kuulostaa tietenkin hienolta – koko ihmiskunnan kulttuuriperintö ilmaiseksi kaikille! Mutta olen edelleen sitä mieltä, että kyllä teidän täytyy miettiä sitä, millä rahalla ja ajalla niitä kulttuurituotteita sitten tehdään, jos niitä pitäisi jakaa ilmaiseksi. Ovatko esimerkiksi kaikki tulevaisuuden elokuvat Star Wreckejä, joita tehdään amatöörivoimin noin seitsemän vuotta haalien rahoitusta sieltä täältä? Ovatko kaikki romaanit nykyisten omakustanneromaanien kaltaisia? Montako sellaista olette lukeneet viime vuosina?
    Vaikka Filip tuossa visioi, että tulisimme toimeen tähän astisella kulttuurilla, se kuulostaa kyllä hieman ankealta tulevaisuudenkuvalta. Että sitten vielä vuonna 2100 katselisimme samoja Lostin ja Galactican jaksoja? Tai siis lastenlastenlapsemme katselisivat.

    Olen pahoillani, jos annoin vaikutelman että pidän piraatteja ei-luovina ihmisinä. Sehän ei tietenkään pidä paikkaansa. Puhuin ihmisistä, jotka elävät tekemällä luovaa, taiteellista kulttuurityötä, jonka tulokset ovat tekijänoikeuksien alaista. Ja tarkoitan tässä elämisellä toimeentuloa, en henkistä hyvinvointia. Ymmärrän hyvin että puolueenne ohjelmaan ei kuulu meidän asiamme ajaminen, en sitä odottanutkaan. Lähinnä tässä koetin vähän tökkiä teitä testatakseni kuinka vihamielisesti suhtaudutte kulttuurin tuottajapuoleen. Hieman pelottavan vihamieliseltä tämä tuntuu, mutta ehkä tässä ei nyt vielä ole puolueen virallinen linja edustettuna?

    Jos haluatte lähestyä kulttuuripiirejä, te kyllä tarvitsisitte jonkun julkkistaiteilijan, joka eläisi taiteellaan ja olisi asiallanne. Nettikeskusteluissa tulee esille Muusikon kaltaisia nimimerkkejä, mutta kun he jäävät nimimerkeiksi, se ei ole yhtä vakuuttavaa.

    Mitähän Muusikko on tarkoittanut tällä:
    ”Tekijänoikeuden rajaaminen 5 vuoteen teoksen julkaisusta, jonka jälkeen teos siirtyy kaikkien käytettävissä ilmaiseksi ja kukaan ei voi sillä rahastaa. On paras mahdollinen ratkaisu 5 vuotta on täydellinen ratkaisu, koska monien tutkimusten mukaan lyhyempi tai pidempi aika, kuin 5 vuotta aiheuttaa vahinkoa yhteiskunnallisesti.”

    Sori, en nyt jaksa kaivaa piraattipuolueen ohjelmasta, mutta onko tarkoitus että 5-10 vuoden suoja-ajankaan jälkeen teosta ei saisi hyödyntää kaupallisesti? Minua kiinnostaa tietää tarkemmin mitä tämä tarkoittaisi. Se tietenkin näppärästi estäisi välikäsien muodostumisen, jos teoksesta ei saisi ilman tekijän lupaa tehdä myytäviä laitoksia tai maksullisia kopioita.
    Mutta saako teosta sen jälkeen levittää sivustoilla jolla on mainoksia? Jos ei, miten tämä estetään? Ilmeisesti jonkinlaisia lakeja ja rajoituksia nettiin on tulevaisuudessakin tehtävä, jos näin halutaan.

    Taidan vetää vähän pois tuota avoimuutenne puutteen arvostelua. Filip tuossa aika avoimesti sanoo sen, mitä muut epäilevät ja Piraattipuolue tuntuu koettavan feidata: että koko piraattien noste on nettipiratismin varassa. Ei kuitenkaan liene puolueen virallinen kanta?

    Edelleenkin voin jatkaa keskustelua.

  32. Sisättö; täällä aggraa on herättänyt epäilemättä myös Petterin tarjoamat huonot lähtökohdat keskustelulle, joskin luonnollisesti myös avoimilla kommenttipalstoilla kommenttien tekijät koostuvat usein eniten provosoiduista tahoista, mikä sitten näkyy tuloksessa.

    Tyypillinen piraatti tuskin vihaa kulttuuriväkeä, ellei sitten sitä osaa joka haluaa lytätä kansalaisoikeuksia (tämä osuus tosin voi olla isokin, joskin veikkaan että lähinnä siksi ettei kulttuuriväki massana _ymmärrä_, että heidän ensisijaiset halunsa väistämättä johtavat tähän) tai ehkäpä myös sitä osaa joka rupeaa heittelemään ensimmäisiä kiviä. (Itse vaivaudun vihaamaan varsin harvoja; esim. tässä keskustelussa ilmaistu närkästykseni kumpuaa ennemminkin mainitusta ja aiemmin perustellusta halveksunnasta – johon minulla ei vielä muiden kuin alkuperäisen kohteen suuntaan ole muuten tässä keskustelussa syytä, kunhan mainitsin esimerkinomaisesti ;)

    Epäilemättä puuhaa auttaisi, jos olisi nimekkäitä artisteja mukana, mutta ym. itsekeskeisen edun syistä sellaisia on myönnettävästi hankala saada (maailmallahan tosin ainakin tiedostonjakajien jahtaamista kyseenalaistavia artisteja on jo; tästä ei tietty seuraa lopun piraattipuolueagendan kannattaminen, mutta se on hyvä – ja myös kansalaisoikeudellisesti oleellisin – alku). Vähemmän mainstream-nimekkäitä taiteilijoita on helpompi saada mukaan, koska heillä ei ole samassa määrin oma lehmä ojassa. (Mainittakoon, että tiedän jäsenistöön kuuluvan ainakin erään Atorox-voittajan; en mainitse nimeä, koska en halua sysätä tässä lennosta mannekiiniksi.)

    Joka tapauksessa loppuviimeksi pointtina on kuitenkin se, että nykyisenlaajuinen tekijänoikeusjärjestelmä on kansalaisoikeudellisesti kestämätön, ja siten siitä _on_ luovuttava riippumatta siitä, että tästä voi joillekin yksilöille ja teollisuudenaloille olla haittaakin. Jos joku taiteilija tai firma ei keksi miten pärjätä muuttuvassa maailmassa ja joutuu hankkimaan muuta duunia, niin anteeksi vain, mutta se on pienempi paha kuin nykyinen trendi pervasiiviseen valvontaan, levyteollisuuden kiristyskirjeisiin tarjouksineen, joista ei voi kieltäytyä, kollektiivisiin rangaistuksiin ilman oikeudenkäyntiä (EU-parlamentti sentään vastusti tätä, mutta jäsenmaita sitovaa muotoilua ei olla ainakaan vielä saatu aikaiseksi ministerineuvoston vastustuksesta johtuen). Artistit, jotka haluavat pitää kiinni nykyjärjestelmästä eivät oikein ymmärrä tekniikan ja yhteiskunnan interaktion mahdollisuuksia (ei se nyt vain ole edes teoreettisestii mahdollista estää laajamittaista yksityistä kopiointia ilman sitä pervasiivista isoveliyhteiskuntaa, vaikka kuinka jotkut tuntuvat uskovan että kyllä ne insinöörit jotain keksivät) tai sitten, anteeksi vain, ovat vain helvetin itsekkäitä ollessaan valmiita uhraamaan melkein mitä vain omien yksinoikeuksiensa alttarille. (Artisteille annan toki helpommin anteeksi ymmärryksen puutteen kuin Petterille, joka sentään teeskentelee jonkin sortin asiantuntijaa.)

    Olisi tietysti kiva että jaksaisit lukea sen ohjelman kun meistä keskustelet, mutta agendaan kyllä kuuluu nimenomaan, että teos vapautuisi myös kaupalliseen käyttöön suoja-ajan päätyttyä – eli aivan kuten nykyäänkin… Epäkaupallisen kopioinninhan tulee (reiteroidakseni tiivistäen) olla lähtökohtaisesti vapaata koska se on uhriton, raskaasti sanktioitu rikos, jonka valvominen vaatii kansalaisoikeuksien lyttäämistä.

    Epäilemättä piraattipuolueen kannatuksesta suuri osa (en rupea veikkaamaan kuinka suuri) tulee suoraan nettipiratismin laillistamisvaateista eikä puolueen syvemmästä ideologiasta. Aktiivit tuskin jaksaisivat pelkästään tämän turvin kuitenkaan olla liikkeellä (jos olisimme vain kaikkimullehetinyt-jengiä niin miksi tuhlata aikaa ja rahaa maailman korjaamiseen kun voisi vain jatkaa warettamista keskenään).

    Tarkastellakseni hieman pidempään toiminutta Ruotsin sisarpuoluetta, kyllä se on saanut nostetta myös lisääntyneestä valvonnasta ja vaaliepäselvyyksistä, joten ratsastetaan myös ihan rehellisellä yhteiskunnan toiminnan epäoikeudenmukaiseksi kokemisella. Pirate Bay -tuomiot myös koettiin laajalti epäoikeudenmukaisiksi, mutta tässä on toki vaikea eritellä mikä osuus vastustuksesta tulee suoraan pelkästään waretusagendasta ja mikä taas syytösten, tutkinnan ja oikeudenkäynnin uutisoidusta laajamittaisesta korruptiosta ja rangaistusten yleisestä suhteellisuudentajuttomuudesta. Ja muistettakoon, että Ruotsin pääministerihän viime vaalien alla valehteli pokkana, ettei olisi tekemässä kokonaisesta sukupolvesta rikollisia (kontekstin ollessa ilmiselvä), joten ehkäpä Piratpartiet nähdään myös rehellisempänä vaihtoehtona vallanpitäjille… Näen, että meillä on mahdollisuudet seurata tässä naapurin jalanjäljissä, joskin työtä tietysti vaatii.

  33. ”Olenko ymmärtänyt oikein, että Piraattien ajattelutavan mukaan teoksen X tekijä ei nyt tarjoa mitään rahan arvoista? Siis ainoa todellinen (ei lainsäädännöllä keinotekoinen) asia, josta tuottaja pyytää rahaa, on pääsy latauspalvelimelle, vaikka käyttäjällä on jo pääsy ilmaiselle latauspalvelimelle.”

    Näin juuri. Teoksen myyjä tarjoaa latauspalvelun (palvelimen, jolta tiedosto ladataan). Koska teoksen voi saada toiselta yhtä hyvältä palvelimelta ilmaiseksi, ei ole järkevää maksaa pelkästä latauspalvelusta.

    ”Minusta vaikuttaa aika selvältä, että jos tekijänoikeudet lakkautetaan (ainakin tavallisen tallaajan näkökulmasta sallimalla kopiointi omaan käyttöön), niin moni hyvä ja hyödyllinen X jää tuottamatta. Piraattien vaikein tehtävä onkin käsittääkseni siis osoittaa, että tekijänoikeuksien lakkauttaminen on tästä huolimatta hyvä veto.”

    Pitäisikö pitäytyä nykytilanteessa, jossa on luotu keinotekoisesti monopoli kullekin tekijälle/tekijänoikeuden haltijalle, ja tätä monopolia ylläpidetään kriminalisoimalla huomattavan ihmismäärän päivittäiset kulttuurin kulutustottumukset ja lobbaamalla lakeja, jotka romuttaisivat (ovat jo osittain romuttaneet) viestintäsalaisuuden? Piraattipuolueen ratkaisu näihin ongelmiin on epäkaupallisen kopioinnin laillistaminen. Jos jollakulla on mielessään jokin muu ratkaisu näihin ongelmiin, olen kiinnostunut kuulemaan sen.

    Väitteesi, että paljon hyvää ja hyödyllistä jäisi Piraattipuolueen mallissa tuottamatta, on pelkkä subjektiivinen ”musta tuntuu” -näkemys. Minusta vaikuttaa aika selvältä, ettei mitään hyvää ja hyödyllistä jää tuottamatta Piraattipuolueen mallissa. Näkemystäni tukee esimerkiksi se tosiseikka, että musiikki-, elokuva- ja peliyhtiöillä menee ihan mukavasti valtoimenaan rehottavasta tiedostonjakamisesta huolimatta.

    Suosittelen tutustumaan seuraaviin Piraattipuolueen artikkeleihin:
    http://www.piraattipuolue.fi/kulttuuri/artikkelit/171-tiedostonjakamisen-vaikutuksista-kaupalliseen-kulttuurintuotantoon
    http://www.piraattipuolue.fi/kulttuuri/artikkelit/259-tutkittua-asiaa-tiedostonjakamisesta

    ”Luulisi jo Pirate Bayn kaupan (toteutui se tai ei) osoittaneen, että teosten ilmainen jakelu voi kannattaa bisneksenä – etenkin kun tekijälle ei tarvitse maksaa mitään.”

    Pirate Bay jakelee ainoastaan torrent-tiedostoja, ei teoksia. Pirate Bay on palveluntarjoaja, jonka ei arkilogiikan mukaan pitäisi olla vastuussa siitä, mitä tiedostoja sen käyttäjät jakavat keskenään.

  34. Kysymys: miksi tekijän pitäisi voida ansaita pelkästään myymällä teoksesta kopioita, vaikka kopioiminen on mahdollista ilmaiseksikin?

    Tekijät ovat luovia ihmisiä, mutta ei kukaan yksittäinen tekijä ole ainutlaatuinen. Teoksia tehdään aina. Musiikkia sävellettäisiin, vaikka säveltäminen olisi kiellettyä kuolemanrangaistuksen uhalla. Se, ovatko tehdyt teokset ”laadukkaita” vai ”heikkolaatuisia” on subjektiivinen kysymys, eikä tätä asiaa pitäisi sotkea tekijänoikeusjärjestelmää koskevaan debattiin.

    Toivon toki, että teosten tekeminen voisi olla monelle elinkeino, mutta ehkä siinä pitää tulevaisuudessa olla enemmän kekseliäisyyttä mukana liiketoimintamallien suhteen. Siis saman verran kekseliäisyyttä kuin esimerkiksi yksityisyrittäjyydessä nykyään. En pitäisi tällaista kehitystä kuitenkaan huonona asiana.

  35. Sivuutitte täysin meidän luvan alan työntekijöiden kysymykset. Antakaa vastaus!

    Luovan alan työntekijöiden puolesta sanon, että Piraattipuolueen pitää ruveta ajamaan meidän asiaamme eli paljon kovempia tekijänoikeuslakeja ja valvonta yhteiskuntaa, koska me saamme siitä lisää rahaa. Piraattipuolueen tulisi myös miettiä keinoja miten me luovan alan työntekijät saamme lisää rahaa. Tuemme puoluetta, jos puolue ajaa kaikkia edellä olevia asioita.

    Nuo ovat meidän ehtomme ja ottakaa tai jättäkää. Jos ei kelpaa Piraattipuolue ei tule saamaan koskaan meidän tukea!

    Miten on kyllä vai ei?

  36. Mikko Rauhala ymmärsi asian aivan oikein ”Tyypillinen piraatti tuskin vihaa kulttuuriväkeä, ellei sitten sitä osaa joka haluaa lytätä kansalaisoikeuksia (tämä osuus tosin voi olla isokin, joskin veikkaan että lähinnä siksi ettei kulttuuriväki massana _ymmärrä_, että heidän ensisijaiset halunsa väistämättä johtavat tähän) tai ehkäpä myös sitä osaa joka rupeaa heittelemään ensimmäisiä kiviä.”

    Eli tosiaan vihaksi pistää juuri tämä kultturiväki, joka haluaa lytätä kansalaisoikeuksia ja lobbaa/tukee kovempia tekijänoikeuslakeja. Muuten pidämme kulttuurintekijöistä, jotka eivät lyttää kansalaisoikeuksia. Ostamme myös ja tuemme rahallisesti kulttuurintekijöitä, jotka eivät lyttää kansalaisoikeuksia. Vaikka saamme nauttia heidän tuotoksistaan ilmaiseksi netistä. Muusikolta hyvä kirjoitus ja oikea asenne. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan Piraattipuolueen tukijoista yli 90% harrastaa nettipiratismia. Eli nettipiraatit ovat suurin tukijaryhmä puolueelle. Koko Piraattipuolueen ohjelma on nettipiraattien sydäntä lähellä. On useita tärkeitä asioita, jotka vaativat korjausta ja piraattipuolue on ainoa vaihtoehto ja se muutos mitä maailma tarvitsee.

  37. ”Pirate Bay jakelee ainoastaan torrent-tiedostoja, ei teoksia. Pirate Bay on palveluntarjoaja, jonka ei arkilogiikan mukaan pitäisi olla vastuussa siitä, mitä tiedostoja sen käyttäjät jakavat keskenään.”

    Koko Pirate Bay oikeudenkäynti on aloitettu periaatteella helppo haastaa palvelun ylläpidon oikeuteen. Torrent tiedostoja voi etsiä ja levittää myös Google.com palvelulla, mutta yrityksen jolla on omaisuutta kolmenkymmenenmiljardin dollarin edestä, sekä satoja miljoonia käyttäjiä maailmanlaajuisesti ei ole järkevää. Sen tajuaa tyhmempikin lobbaus koneisto, että sellaisen palvelun jota sadat miljoonat ihmiset maailmalla käyttävät ja kokevat hyödylliseksi lakkauttamisen yrittäminen oikeustoimilla olisi poliittinen itsemurha ja vain sinetöisi piraattipuolueen lopullisen voiton ja arvostuksen oikeudenmukaisuuden, liberaalin, avoimuuden ja tasa-arvon kannattajana suhteessa informaation monistamiseen ja levittämiseen ilmaista jakelukanavaa pitkin.

    Loppujen lopuksi jokaisen etuoikeutetun ryhmän yksinoikeudet ja vaikutusvalta vapaassa ja oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa perustuu vain ja ainoastaan muilta ihmisiltä saadun arvostuksen määrään. Jos kansalaiset kokevat, että etuoikeuksien antaminen, jollekin ryhmälle edistää heidän elämäänsä yleensä he ovat näitä etuoikeuksia valmiita myöntämään ja kohottamaan yksilöitä joukostaan korkeammalle kuin muut. Totalitaarisissa yhteiskunnissa etuoikeutetut ja yksinoikeuksista nauttivat eivät tarvitse arvostusta ja voivat perustaa yksinoikeutensa pelkoon siitä mitä käy jos vastustaa heidän asemansa takaavaa järjestystä vastaan. Ne jotka herättävät enemmän arvostusta kansalaisissa yleensä nousevat sosiaalisen nokkimisjärjestyksen tikapuita pitkin ja ne jotka vähemmän tipahtavat hieman asemassaan, koska sosiaalinen nokkimisjärjestys ei koskaan ole eikä koskaan tule olemaan mikään kiveen hakattu suuri ja pysyvä totuus.

  38. Tiedoksi (ja anteeksipyynnön julkistamiseksi) että lähetin Sisätölle spostia seuraavasti:

    Siltä varalta että pipun blogin kommenttiosaston ”tämä oli sitten yritykseni keskustella” oli imperfektissä tarkoituksella, mainittakoon että siellä kuitenkin on vastailtu sinulle vielä muutamaan otteeseen ja peräti pääasiassa, kuten itsekin lopulta sinne vaikutit tulevan, rakentavassa hengessä (no, Ari trollaa siellä vielä vähän, mutta se ei suuntaa sitä erityisesti kellekään). Olisi sinänsä mukavaa, jos jaksaisit käydä vielä kommentoimassa näihin, mutta ei toki väkisin.

    (Pahoittelen myös omaa trollaussyytöstäni, kun kerran pahoittelet antamaasi kuvaa meistä epäluovina. Tarkoituksellinen vittuilu taholtasi tuntui siinä vaiheessa todennäköisemmältä, mutta ehkäpä olin ylivirittynyt sellaisen havainnointiin.)

  39. No, en minä oikeastaan malta lopettaa tätä keskustelua. Provosoitumattomuus on kuitenkin hankalaa, kun kyse on itselleni hyvin tärkeästä asiasta, taloudellisesta toimeentulostani joskus tulevaisuudessa.

    Rauhala ja Filip: En oikein tunnista itseäni – enkä oikeastaan ketään muutakaan tuntemaani tekijänoikeuksien alaista työtä tekevää – tuosta demonisoidusta ”kultturiväestä, joka haluaa lytätä kansalaisoikeuksia ja lobbaa/tukee kovempia tekijänoikeuslakeja.” Mutta jos pidätte hyvänä strategiana demonisoida ja uhkailla ostolakoilla taiteilijoita, jotka pitävät oikeuksistaan kiinni, se on teidän strategianne sitten se.

    Itse asiassa henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tekijänoikeuden suoja-aikaa voisi laskea tuohon 5-10-vuoteen – mutta tekijän kuolemasta, ei teoksen valmistumisesta. Voisi myös harkita erikokoisia suoja-aikoja eri teoksille ja tekijänoikeuksien rekisteröimisjärjestelmää Yhdysvaltain tapaan.
    Elämää hankaloittavat ja tietosuojaa vaarantavat valvontamekanismit eivät myöskään ole suosikkilistallani. Luulisi että niille voisi kehittää järkevämpiä korvikkeita.

    Luulen ongelma on tässä pikemminkin hallintokoneistoissa, jotka haluavat kontrolloida kansalaisia ja suuryrityksissä, joilla on isoja tekijänoikeuksiin liittyviä taloudellisia intressejä. Itse tekijöiden ja taiteilijoiden ampuminen tykillä tässä – mitä kyllä vaatimus tekijänoikeuden käytännössä täydestä romuttamisestakin on – ei minusta tunnu kuitenkaan oikealta kohteelta. Jos valvontamekanismit ovat teistä vääriä, miksi ette keskitä voimianne niiden muuttamiseen? En ole ainoa, joka on ihmtellyt, miksi piraatit haluavat mennä toiseen ääripäähän, eli paluuseen tekijänoikeudettomaan aikaan (okei, nimellisesti ei ehkä ihan täysin, mutta käytännössä kyllä). Tai siis helppo selitys tähän on tietenkin tuo kaikki-mulle-heti-ilmaiseksi -juttu, mutta jos en nyt kuitenkaan sanonut sitä.

    Yksi ratkaisu koko soppaan voisi olla myös kasettimaksun tapainen internet-vero, joka perittäisiin jokaiselta laajakaistan käyttäjältä. Tulot jaettaisiin sitten taiteen tekijöille hieman nykyisen kirjastokorvausapurahajärjestelmän tapaan. Osa tuloista voitaisiin säätiöidä taiteilijoiden eläke- tai sairauseläkemaksuihin.
    Tiedä sitten riittäisikö se pitämään täydellisessä vapaan lataamisen maailmassa elokuva- musiikki- ja tv-teollisuutta hengissä. (Ja se joka sanoo, että näiden joutaisikin mennä, miettii ensin kuinka paljon näiden ulkopuolella olevien tahojen tuottamaa kulttuuria tulee kuluttaneeksi vuoden mittaan ja haluaisiko kaiken kuluttamansa uuden kulttuurin koostuvan sellaisesta.)

    Ahti A: ”Pirate Bay jakelee ainoastaan torrent-tiedostoja, ei teoksia. Pirate Bay on palveluntarjoaja, jonka ei arkilogiikan mukaan pitäisi olla vastuussa siitä, mitä tiedostoja sen käyttäjät jakavat keskenään.”

    Tämä on kyllä nähdäkseni hiustenhalkomista. Jos ihmiset menevät Pirate Bayn sivuille hakemaan teoksia (jos se on reitti niiden luo), se tekee paikan kiinnostavaksi nettivierailun kohteeksi. Ja sitä paitsi: Jos ehdottamanne ”ei-kaupallisen kopioinnin” salliminen ja tekijänoikeuksien suoja-ajan lasku 5-10 vuoteen toteutuu, Pirate Bayn kaltaiset tahot voivat alkaa jaella itse teoksia. He voivat järjestellä niitä näppärästi hakutoimintojen alle ja myydä mainoksia sivuilleen. Tai jos pitävät sitä kannattavana, laittaa myös koko homman maksulliseksi ainakin 5-10 vuotta vanhemman aineiston osalta.
    Ja kun tulevaisuudessa entistä vähemmän käytetään konkreettisia dvd- tai cd-levyjä suoraan netistä ladattavien tiedostojen sijasta, ihmettelenpä mistä löytyvät ne eettiset piraatit, jotka teoksen ladattuaan vielä marssivat kauppaan ostamaankin sen saman paketin. Tai vaihtoehtoisesti etsivät netistä artistin lahjoitusnapin. Voipi tietysti olla että Pirate Bayn kaltaiset palveluntarjoajat voivat – pikku provikkaa vastaan – laittaa tuotteen viereen artistin lahjoitusnapin. Mutta jotenkin tämä alkaa yhtäkkiä muistuttaa nykyistä systeemiä välikäsineen…
    Pahaa pelkään, että bisnestyhjiöillä on taipumus täyttyä. Mutta ehkä tämä valitukseni on turhaa, jos piraattipuoluetta ei kiinnosta vaikka heidän mallinsa johtaisi tilanteeseen, jossa kaikki muut paitsi alkuperäinen tekijä voivat hyötyä taloudellisesti teoksesta. Sellainen taitaa ärsyttää vain meitä tekijöitä.

  40. Sisättö: ”En oikein tunnista itseäni – enkä oikeastaan ketään muutakaan tuntemaani tekijänoikeuksien alaista työtä tekevää – tuosta demonisoidusta “kultturiväestä, joka haluaa lytätä kansalaisoikeuksia ja lobbaa/tukee kovempia tekijänoikeuslakeja.” Mutta jos pidätte hyvänä strategiana demonisoida ja uhkailla ostolakoilla taiteilijoita, jotka pitävät oikeuksistaan kiinni, se on teidän strategianne sitten se.”

    No, kuten sanoin (ja jätit tässä huomiotta), suurin osa teistä ei aktiivisen lyttäämishalun sijaan varmaankaan saavutetuista etuoikeuksista hampaat irvessä kiinni pitäessänne vain ymmärrä että tähän teidän vaatimuksenne automaattisesti johtavat.

    Et ottanut juurikaan kantaa kansalaisoikeusnäkökohtiin, paitsi implikoiden etteivät nämä asiat olisi mielestäsi väistämättömästi linkitettyjä (perustelematta kantaasi sen kummemmin, toisin kuin me monissa kirjoituksissa täällä, ja perustelen nyt alla vielä vähän uudestaan). Toivoisin kuitenkin, että vaivautuisit ajattelemaan asiaa syvällisemminkin, vaikka se voisikin johtaa epämieluisiin johtopäätöksiin.

    ”Elämää hankaloittavat ja tietosuojaa vaarantavat valvontamekanismit eivät myöskään ole suosikkilistallani. Luulisi että niille voisi kehittää järkevämpiä korvikkeita.”

    Tätä ovat kuule monet yrittäneet, ja tietotekniikan ja -liikenteen ammattilaisena ja tietojenkäsittelytieteen maisterina en voi kuin vakuuttaa sinulle, ettei voi, edes teoriassa. On ymmärrettävää, että toivot tätä, mutta toivosi ei pohjaa todelliseen maailmaan ja informaatioon. Kopioinnin estäminen on täysin mahdotonta, sen hankaloittaminen vaikuttaa ainoastaan siihen, kuinka nopeasti ensimmäiset laadukkaat kopiot ilmestyvät verkkoon, ja valvonta, no, vaatii juurikin pervasiivista valvontaa.

    Olet tervetullut osoittamaan sanomani vääräksi, mutta puhtaan toiveajattelun voisit jättää narikkaan kun puhutaan perustavanlaatuisista kansalaisoikeusongelmista.

    ”Jos valvontamekanismit ovat teistä vääriä, miksi ette keskitä voimianne niiden muuttamiseen?”

    Tämäkinhän on korkealla agendalla, mutta niin kauan kuin epäkaupallinen kopiointi on lailla kiellettyä, tekijänoikeuslobbareilla on erinomainen vipuvarsi vaatia lisää valvontaa, ja teosyksinoikeuksia kannattavien poliitikkojen on vaikea tästä johdonmukaisesti kieltäytyäkään (sikäli kuin poliitikot nyt ovat johdonmukaisia). Jos lakia laajamittaisesti rikotaan, niin tilanne ei ole kestävä; on saatava väki edes jotenkuten ruotuun tai muutettava lakia, ja jos fanaattisesti haluaa pitää kiinni nykyisistä yksinoikeuksista, _on valvontaa kiristettävä_.

    Entäs jos kuitenkin pysyttäisiin nykytilanteessa? Sehän on silleesti mukava, että teokset ovat jo käytännössä vapaasti kopioitavissa, mutta lisäksi mediateollisuus kiristää ja lyö satunnaisesti valittuja ihmisiä pilaten näiden elämiä ja lietsoen vastakkainasettelua ura-artistien ja muiden välille. Hauskasti tilanteet, joissa suurin osa kansasta on lainrikkojia, ovat lähinnä totalitarististen hallintojen suosimia; voidaan poimia joukosta poliittisin perustein polttouhreja ”oikeuden” alttarille (tässä tapauksessa tätä voi harrastaa hallinnon lisäksi peräti yksityinen teollisuudenala). Vielä tästä ei toki tietääkseni ole merkkejä, mutta haluammeko todellakin ylläpitää tilannetta, jossa epämieluisten henkilöiden kimppuun voi käydä käyttäen verukkeena lakia, jota ”kaikki” rikkovat ja jonka rikkomisesta voi olla ankaratkin seuraamukset? Varsinkin kun tässä tapauksessa tätä voi ruveta harrastamaan hallinnon lisäksi yksityinen teollisuudenala? Ei kuulosta minun korvaani oikeusvaltion piirteeltä. Ks. lisäksi esim. http://www.piraattipuolue.fi/kansalaisoikeudet/artikkelit/92-mita-ehdotat-vaihtoehdoksi

    Aiemmin mainitun vastakkainasettelun kärjistymisestä on iloa varsin harvoille, vaikka mediateollisuuden ison rahan propaganda saa monet asioita tuntemattomat artistit puolelleen. Tuoreimpana esimerkkinä tämä äänitemonopolien pituuden kasvattamisprojekti, josta tutkittiin, että siitä olisi lähinnä hyötyä levyteollisuudelle ja artistien pienelle vähemmistölle, ja uusille artisteille pääsääntöisesti haittaa koska kakkua jakaisivat käytännössä ikuisesti wanhat parrat. Silti pidentämisellä oli vahvaa kannatusta artistien puolelta, ja tutkimus jätettiin toki myös päätösprosessissa huomiotta, koska sen tulos oli väärä.

    Teollisuuden lietsomasta vastakkainasettelusta lisää esim. blogauksessani http://rauhala.org/blog/index.php?/archives/31-EU-copyright-regime-drops-pretense-of-democracy.html : ”But I do hope the artists of the world to be savvy enough not to go down with that ship, to retain respect for your profession, because that respect, not copyrights, is what ultimately pays your bills.”

    Lainaan vielä loppuun oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen uudehkoa tutkimusta: ”Lainsäädännön kannalta tilanne on pulmallinen, mutta nykyistä toimivamman ratkaisun kehittäminen on haasteellista. Ehdottamatta parempaa ratkaisua tilalle voi kuitenkin sanoa, että oikeusjärjestelmän uskottavuuden näkökulmasta on ongelmallista, että rikos, jonka lailla säädetty maksimirangaistus on kaksi vuotta ehdotonta vankeutta, on nuorten parissa yleisempi kuin luvaton poissaolo koulusta.”

    Onneksi toimivampia ratkaisuja kuitenkin löytyy; ei liene vain poliittisesti korrektia mainita, että tekijänoikeuksien höllentäminen on väistämätöntä kaikissa näissä…

  41. Vesa SIsättö on täällä keskustelemassa vain sen takia, että hän halua lisää rahaa. Hän haluaa lobata vaikuttaa, että kasettimaksujen kaltaisia ei toimivia systeemejä laajennettaisiin. Tulee mieleen Teosto tyyli jossa kaikki pitäisi olla kasettimaksun alaisia. Kasettimaksun, jota vuosittain aina korotetaan.

    Vesa S. haluaa säilyttää itsekkäästi edut ja laajentaa niitä myös kasettimaksujen tyylisiin etuihin. Mikä, johtaa väistämättömästi to-mafian valvontayhteiskuntaa. Niin kauan, kun luovan alan työntekijöiden enemmistö tukee to-mafiaa, kuten Rauhala totesi. Niin kauan tilanne pahenee. Henkilö, joka tukee nykyistä systeemiä ja vaatii kasettimaksun laajentamista tai kaltaista systeemiä on to-mafian puolella. Vesa S. ajaa omia ahneita etujaan saadakseen lisää rahaa tai säilyttääkseen nykyiset etunsa. Se tulee mieleen, jokaisesta kirjoituksesta. En näe syytä jatkaa keskustelua henkilön kanssa, joka on joko to-mafian työntekijä tai to-mafiaa tukeva. Ajanhaaskausta siksi lopetan keskustelut tähän.

    To-mafia lupaa luovan alan työntekijöille lisää rahaa, jos he saavat uusia kovempia to-lakeja. Luonnollisesti kaikki luovan alan työntekijät suostuvat diiliin, vaikka se raha mitä he saavat lisää onkin vain 1-5%. Piiri pieni pyörii ja pyörii. Muutosta ei tapahdu.

  42. Ah, en kommentoinut tätä nettiverokysymystä; kyllähän moiset olisivat selvästi askel parempaan suuntaan, mutta kohdistamisen ollessa varsin epämääräistä melko sama juttu olisi vaan rahoittaa taiteentekemistä budjetista… mitä tietysti nytkin tehdään ainakin jossain määrin (varsinkin pienellä kielialueella ehkä perusteltua), mutta primääriseksi rahoitukseksi on ehkä vähän kehno keino, enkä usko tarpeelliseksi enkä tehokkaaksi.

    Sitten herää kysymys, että ketkä kaikki pääsevät osille. Muusikkojen lisäksi itsestäänselvästi leffantekijät lobbaisivat itselleen siivun, mutta asia ei ole näin yksinkertainen. Kaikki nykyään ilmaiseksi sisältöä tuottavat tietysti haluaisivat osille, koska muutkin kerran saavat fyffeä täsmälleen samasta asiasta. Erityisesti tottahan toki yhteiskunnallisesti todella hyödyllisten vapaiden ohjelmistojen kehittäjät ansaitsisivat tekijänoikeuskorvaukset myös, ja lopuksi blogaajat ja sen sellaiset tuottavat paljon hyödyllistä informaatiota nettiin.

    Paljonko lopulta jäisi jaettavaksi mistään poliittisesti mahdollisista maksuista ainakaan millään menetelmällä joka ei kohtelisi kategorioita mielivaltaisen epätasa-arvoisesti? Samalla ihmisten into tukea tuotantoa suoraan vähenisi, ”kun niille jo kerran maksetaan” (vielä vahvemmassa muodossa kuin nykyinen kasettimaksu, joka jo sekin aiheuttaa tätä), ja rahojen jako olisi yksi jatkuva poliittinen kädenvääntö perusteiden oikeudenmukaisuuden ollessa jatkuvan kiistan alla.

    In short, en usko että tämä toimisi, _mutta_ olisi se silti parempi kuin nykyjärjestelmä, koska yksittäisiä kansalaisia ei jahdattaisi nykytapaan.

  43. ”Ja kun tulevaisuudessa entistä vähemmän käytetään konkreettisia dvd- tai cd-levyjä suoraan netistä ladattavien tiedostojen sijasta, ihmettelenpä mistä löytyvät ne eettiset piraatit, jotka teoksen ladattuaan vielä marssivat kauppaan ostamaankin sen saman paketin. Tai vaihtoehtoisesti etsivät netistä artistin lahjoitusnapin.”

    Itse ainakin pitäisin kovasti siitä, jos netissä olisi jossain lista kaikkien artistien, sanoittajien ja säveltäjien tilinumeroista. Mieluiten maksan muutamalle lempiyhtyeelleni tilille suoraan vähän isompia summia kuin heittelen hiluja sen mukaan mitä levy-yhtiö viitsii artistille levyn hinnasta antaa. Kaikille kuuntelemilleni artisteille minulla ei tietenkään ole varaa maksaa mitään, edes niitä hiluja. Haluan silti kuunnella heidän musiikkiaan ja luulisi heidän olevan iloisia siitä. Nyt kun tällaista sopivaa maksukanavaa ei ole niin en maksa sitten mistään.

    ”Mutta ehkä tämä valitukseni on turhaa, jos piraattipuoluetta ei kiinnosta vaikka heidän mallinsa johtaisi tilanteeseen, jossa kaikki muut paitsi alkuperäinen tekijä voivat hyötyä taloudellisesti teoksesta. Sellainen taitaa ärsyttää vain meitä tekijöitä.”

    Piraattipuolueen malli ei mitenkään estä tai kiellä tekijää ansaitsemalla teoksellaan. Mikään ei estä tekijää myymästä teostaan senkin jälkeen kun myös muut saavat myydä sitä. Mikään ei estä keksimästä innovatiivisia ansaitsemistapoja. Väitteesi, että Piraattipuolueen mallissa ”kaikki muut paitsi alkuperäinen tekijä voivat hyötyä taloudellisesti teoksesta” on siis virheellinen. Oikeammin olisi sanoa, että Piraattipuolueen mallissa ”kaikki voivat hyötyä taloudellisesti kaikista teoksista” (5-10 vuoden suoja-ajan jälkeen). Voit esimerkiksi itse alkaa myydä jonkun muun teosta, siinä missä hän voi alkaa myydä sinun teostasi. Tässä mielessä tilanne olisi tasa-arvoinen kaikkien osalta.

    Ja miten niin teitä tekijöitä? Olenhan minäkin tekijä, esimerkiksi blogikirjoitukseni tässä blogissa ovat teoksia. Kuten Tietoa blogista -sivulla lukee: ”Blogin vakiokirjoittajien tekstit ovat täysin vapaita käyttää ja tekijänoikeudesta vapaita.” Voit siis itse noukkia tästä blogista blogikirjoitukseni ja ryhtyä myymään niitä maksamatta minulle mitään. Tämä on minulle täysin OK, vaikka olen käyttänyt tuntikausia vapaa-aikaani niiden kirjoittamiseen. Minulla ei ole intressiä ansaita rahaa blogikirjoituksillani, mutta jos sinulla on intressi ansaita rahaa minun blogikirjoituksillani, siitä vaan.

    Mikäli kirjoittaisin kirjan tai tekisin musiikkia tai elokuvia, ammattimaisestikin, minulle olisi _itsestään selvä asia_, että levittäisin itse teostani netissä ilmaiseksi ja antaisin kaikkien edelleen levittää sitä ilmaiseksi. Tällöin en kuitenkaan heti antaisi ihmisten kaupallisesti hyödyntää teoksia, koska minulla olisi intressi ansaita rahaa niillä. Sen sijaan 5-10 vuoden kuluttua antaisin teokseni myös kaupallisesti hyödynnettäväksi, sillä kyllähän minun siihen mennessä pitäisi olla saanut aikaiseksi jo uusi teos jota myydä se 5-10 vuotta yksinoikeuden turvin.

  44. Juu-u, tilinumerot olisivat todella kätevä olla saatavissa, tai joku nettimaksupalvelulinkki. Hyvät nettisarjakuvathan pärjäävät jo tällä. (Joo, olen pistänyt rahaa sellaisiin, ja myös musiikkiin esim. Magnatunessa ja Harvey Dangerille suoraan.)

    Levy-yhtiöiden orjathan tuskin tällaista saisivatkaan tehdä, muuten yhtiö voisi suutahtaa kun annetaan ymmärtää ihan vääriä asioita siitä kenelle kuuluu maksaa.

  45. Valitettavasti vain Suomessa rahankeräyslaki on käsittääkseni äkkiä esteenä tuon kaltaisille järjestelyille.

  46. En ole lakimies, mutta luulisin asian olevan tällaisissa tapauksissa helpohkosti järjesteltävissä niin, että suoritus olisi palkkio/ostos eikä vastikkeeton keräys (jota rahankeräyslaki koskee). Tällöin toki siitä menisi vastaavat verot toisin kuin lahjoituksesta, mutta verojen kiertämisestä ei kai ollut varsinaisesti puhekaan.

    Jos valtiovalta muutoin panisi hanttiin, niin myy nettisivuilla ostajalle digitaalisesti signeerattuja numeroituja kappaleita jostain jutuistaan. Hinnan voisi antaa ostajan valita, ja liittää sen signeeraukseen mukaan ”statussymboliksi” (tai sitten vain tarjota eri tiedostoja eri hintaan, tahi jopa vain myydä kohtuullisen halvasta yksiköstä mielivaltaisen kokoisia settejä). Homman voisi hoitaa joko täysautomaattisesti (jolloin tarvii jonkun maksupalvelun avuksi) tai tilisiirtoja käsin seuraamalla.

    Jos tämä tulkittaisiin laittomaksi, aika moni bittienmyyntipalvelu saisi pistää lapun luukulle…

  47. Se kyllä kiinnostaisi milloin lahjoitus tulkitaan rahankeräämiseksi?

    Ja mikä ero on käytännössä vastikkeettomalla rahankeräyksellä ja vastikkeellisella, jota ei ilmeisesti tulkita rahankeräykseksi?

    FinLex puhuu epäselvästi, jostain ”yleisöön vetoamisesta”, mutta onko esim. bittien monistus verkossa ja vapaaehtoisen lahjoitusnappulan lisääminen kotisivuilleen yleisöön vetoamista?

    Tässä asiassa laki ei kyllä ole enää tätä päivää. Omasta mielestäni sen pitäisi olla niin, että omilla sivuillaan saa pitää lahjoitusnappulaa mikäli se toimii siten, että sivujen pääasiallinen käyttötarkoitus on levittää omaa sisältöä ja eikä pelkkä rahankerääminen johonkin tarkoitukseen.

    Ymmärrän kyllä rahankeräyslain sinällään sen tarkoitus on suojata ihmisiä valtavalta joukolta epämääräisten kerjääjien aiheuttamalta kiusalta. Sitä en ymmärrä, että miksi jollain sivulla oleva lahjoitusnappula olisi rahan keräämistä. Varsinkin kun tällä sivulla ei ole kenenkään pakko vierailla ellei halua. Mielestäni suurin ero on se, että voiko keräyspyynnön kohteeksi joutunut itse valitsemaan törmääkö kerjäämiseen vai ei.

    Aina voi tietysti muuttaa sisältö sivunsa verkkokaupaksi, jossa asiakas saa itse valita maksamansa hinnan 0 ja taivaan väliltä. Kaupan pitäminen edellyttää vähintään toiminimeä ja jonkinlaista kirjanpidon pitämistä mikäli liikkuvat rahasummat ylittävät tietyn määrän. En tosin ole ottanut selvää paljonko saa vuodessa tienata epävirallisesta myynnistä muistelisin, että se oli joku 1000-2000€. Varmaan verovirasto osaa neuvoa kysyttäessä missä vaiheessa pitää tilitellä alv:ta ja tilinpäätöstietoja verottajalle.

  48. Vastikkeellinen vetoaminen = kaupankäynti tai mikseipä arpajaiset, mutta niihinkin tarvitsee luvan. Vapaaehtoisen lahjoitusnappulan lisääminen kotisivuille on mitä todennäköisimmin yleisöön vetoamista, ainakin jos sen yhteydessä on vielä teksti tyyliin ”voit lahjoittaa rahaa tästä”.

  49. Effiähän syytettiin luvattomasta rahankeräyksestä eli siitä, että se WWW-sivuillaan ilmoittaa tilinumeron (ja ainakin nykyään myös Paypal-linkin) johon saa lahjoittaa. Sekä käräjät että hovioikeus tulkitsivat kuitenkin jutun Effin eduksi, koska oli epäselvää, mitä yleisöön vetoaminen tarkoittaa. Saan kuitenkin hovioikeuden tuomiosta http://www.effi.org/hovioikeus-2008-12-10.html sellaisen kuvan, että juttu olisi ratkaistu nykyistä vanhemman lain mukaan (koska se oli voimassa sivun kirjoitushetkellä).

    Nykyinen laki yrittää määritellä ”yleisöön vetoamisen” suullisesti, kirjallisesti tai muulla tavoin ilmaistuna pyyntönä tai kehotuksena antaa rahaa keräykseen. En _usko_, että tämän tuomion valossa pelkkä ilmoitus tilinumerosta (esim. ujuttaen muiden yhteystietojen lomaan) yhäkään kävisi vetoamisesta, kunhan ei siinä pyydä rahaa, mutta oikeudellinen tilanne toki yhä näyttäisi olevan epävarma.

    Artistien tilinumeroiden kokoaminen yksittäiseen paikkaan voitaisiinkin sitten jo varmasti helpommin tulkita rahankeräystarkoitukselliseksi, ellei maksaja saa selvää vastiketta (jollaisen tarjoamista tuossa ylempänä kaavailin). Tämä toki osoittaakin rahankeräyslain vanhanaikaisuuden hyvin; se tekee laillisesti epävarmoiksi ihan oikeita ja nykymaailmassa relevantteja bisnesmalleja.

    Pitäisikin ehkä pyytää joltain relevanteilta viranomaisilta (keiltä?) lausuntoa, että jos sivustolla selvästi todetaan pyydetyn rahan olevan vastineeksi tämän aiemmasta työstä ja tulevan työn fasilitoimiseksi, ja rahasta maksetaan verot tämän mukaan (mikä lienee tärkeä detalji), tulkittaisiinko se silti rahankeräyslain mukaiseksi rahankeräykseksi. Jos kyllä, niin sitten tosiaan pitää vain myydä jotain itselleen käytännössä ilmaista (ne mainitut signeeratut tiedostot).

    Tietty hassuun tilanteeseen päästäisiin esim. siitä, jos laittaa tilinumeron ja kehotuksen pistää viestikenttään nimi jolle signeerataan ja sähköpostiosoite, ja sisään alkaisikin tulla kommentittomia siirtoja ilman reklamaatioita. Verottaja voisi varmaan ainakin ura-artistin kohdalla kiinnostua siitä, jos näistä ei maksaisi veroa kohdellen niitä spontaaneina lahjoituksina (jollaisten vastaanotto on laillista ja verotonta johonkin rajaan asti jota en nyt muista), vaikka ne sellaisiksi teknisesti ottaen voisi tulkita. Mutta toisaalta, jos tällaiset panot haluttaisiin tulkita ansiotuloksi, silloin sellaisten pyyntö ei myöskään loogisesti ajatellen olisi rahankeräystä – kunhan siitä maksaisi myös verot.

    (Ahto, tarkoittanet että arpajaisiin tarvitsee luvan, muttei kaupankäyntiin? Kaupankäyntiä varten toki kannattanee olla jokin firma, vähintään byrokraattisesti suht. kevyt toiminimi, pystyssä.)

  50. (Hmm, sivuhuomiona verotuksellisesti varmaan kannattaisikin ennemmin myydä asioita kuin yrittää puhua panoja ansiotuloiksi, mutta en tunne verotusta kovin tarkkaan joten en ole varma; anyone? Tietysti kysymys kuuluu yhä että voiko myydä asioita jotka maksajalla jo on, ts. jälkikäteinen vapaaehtoinen maksu.)

  51. Tässä tuli tietysti kokonaan unohdettua palvelunmyyntimahdollisuus, tyhmä minä; aina voi tietysti myydä palvelua jossa on tarjolla omaa tuotantoa, ehkäpä myös maksun suuruuden mukaan jaoteltuna (häviöllinen vs. häviötön pakkaus, oheistaidetta, mitä vaan).

    Haitta tästä tosin on se, että palvelu on vaikeampi nähdä ”kannatustuotteeksi” kuin sinänsä mielestäni päheä ajatus signeeratusta teoskappaleesta ;) Esim. Sluggy Freelance -nettisarjakuva tosin lanseerasi ns. innovatiivisesti oman ”tilauksensa” (jolla pääsee ekstramateriaaliin) nimellä Defenders of the Nifty. Tämä luo tilauksesta selvän assosiaation sarjakuvan jatkuvuuden tukemiseen (ja se sillä aikanaan pelastettiinkin).

  52. En nyt vieläkään lopettanut, mutta saattaa olla että tässä on kohta sanottavat sanottu. Tarkoitukseni oli tulla tänne kertomaan, miltä piraattipuolueen agenda tuntuu tekijänoikeuden alaista työtä tekevän mielestä eikä enää kauheasti ole lisättävää.

    Rauhalan kommentit olivat hyviä, saivat minut pohtimaan näitä kansalaisoikeusnäkökohtia, joista toki olen ollut tietoinen. Nyt on kuitenkin niin, etten ole ihan valmis purematta nielemään esimerkiksi tätä iskulausetta:
    ”Voimme valita oikeusvaltion säilyttämisen tai tiedostonjakamisen kitkemisen yhden liike-elämän haaran voittojen vuoksi. Molempia ei voi saada.” (Rauhalan ystävällisesti laittaman linkin takana.)
    Pakko se on tietenkin myöntää, että tekijänoikeuksien valvonta netissä tuottaa kummallisia oikeusjuttuja. Ja teoriassa avaa mahdollisuuksia mielivaltaan. Mutta jos minä olen syyllistynyt toiveajatteluun, näkisin että piraattipuolue syyllistyy paranoian lietsomiseen. Vapaus ja valvonta kuuluvat molemmat yhteiskuntaan. Valvonta sinänsä ei ole totalitarismia. Hyväksymme mieluusti monenlaisia valvonnan muotoja, kuten nopeusrajoitusten valvonnan ja puhalluskokeet rattijuoppojen etsimiseksi.
    Niksi on, että valvojia tulee valvoa. Sitä varten on muun muassa riippumaton media (jota netti varsinkin on pullollaan).
    Mutta joo, en ihan täysin Rauhalan vakuutteluista huolimatta usko, että tätä valvonta-asiaa ei voisi järjestää jotenkin muuten kuin totalitarismiin siirtymällä. Ei se ole pelkästään tekninen, vaan myös juridinen kysymys. En ole asiantuntija kummassakaan, joten valitettavasti – itseni kannalta ennen kaikkea – jätän asian tähän. Jotenkin tuo vaihtoehdoton retoriikka vaan saa epäilemään. Mutta siis tätä asiaa tulen jatkossakin kiinnostuksella seuraamaan.

    Toistan vielä että minä täällä en ainakaan koe olevani puolustamassa ”yhden teollisuushaaran liikevoittoja” vaan yhden ihmisryhmän toimeentuloa, vaikka se tuntuu Filipin mielestä olevan mahdotonta. Meitä on kuitenkin tässäkin maassa kymmeniä tuhansia luovan työn tekijöitä, joiden kuukausitulot ovat tavallisen palkansaajan luokkaa ja niitä te piraatit olette nyt kyseenalaistamassa. Olette käymässä ihan tavallisten ihmisten elannon kimppuun, ette pelkästään uhmaa isoja ylikansallisia konglomeraatteja.

    Vaikka en ole tekniikan asiantuntija, voin suoraan sanoa tietäväni, miten tällä alalla ansaitaan. Siksi tuntuu hyvin ärsyttävältä, että jokin poliittinen ryhmä väittää tietävänsä sen minua paremmin. Koettakaapa hetkeksi asettua minun asemaani: miltä teistä – vaikkapa tietotekniikan asiantuntijoina – tuntuisi, jos minä humanistinplanttu tulisin kertomaan, miten teidän työnne on tehtävä, että siitä voisi jotain maksaa?

    Ahto A. tuntuu tietävän jotenkin paremmin. Voi hyvä tavaton tätä:
    ”Piraattipuolueen malli ei mitenkään estä tai kiellä tekijää ansaitsemalla teoksellaan. Mikään ei estä tekijää myymästä teostaan senkin jälkeen kun myös muut saavat myydä sitä. Mikään ei estä keksimästä innovatiivisia ansaitsemistapoja. Väitteesi, että Piraattipuolueen mallissa “kaikki muut paitsi alkuperäinen tekijä voivat hyötyä taloudellisesti teoksesta” on siis virheellinen. Oikeammin olisi sanoa, että Piraattipuolueen mallissa “kaikki voivat hyötyä taloudellisesti kaikista teoksista” (5-10 vuoden suoja-ajan jälkeen). Voit esimerkiksi itse alkaa myydä jonkun muun teosta, siinä missä hän voi alkaa myydä sinun teostasi. Tässä mielessä tilanne olisi tasa-arvoinen kaikkien osalta.”

    Tässä ensinnäkin edellytetään siis (jälleen) sitä, että ryhdyn kirjailijasta kirjakauppiaaksi – jos kerran rahaa pitäisi tehdä muiden teoksia myymällä.
    Toiseksi – niin mikä estää minua myymästä omaa teostani senkin jälkeen, vaikkapa print-on-demand -pohjalta netissä, kun pokkarikustantamo on ottanut siitä painoksen ja levittänyt jokaiseen markettiin. Tässä taas oletetaan että nykyiset välikädet katoaisivat jonnekin, jos tekijänoikeuksista luovuttaisiin. Päinvastoin – kuten jo aiemmin sanoin – ne alkaisivat tehdä bisnestä, jossa tekijälle ei makseta mitään ja niillä olisi ylivoimaiset levitys- markkinointi- ja tuontatokoneistot. Kilpaile siinä sitten. Jotain lohtupennosia voisi tietenkin saada eettisiltä kuluttajilta, jotka jaksaisivat selvittää, saanko mitään korvauksia marketissa myydystä kirjasta ja kun selviäisi, että ei, tilaisivat netistä rupuisen omakustanneversioni. Toivottavasti en syyllisty toiveajatteluun taas tässä.

    Kiitän keskustelusta! Siihen nähden että tulin tänne tarkoituksella tökkimään – mutta vain koska koin että minulla oli teille asiaa – sain joitakin asiallisia vastauksia.
    Näen edelleenkin että teillä on meissä luovan työn tekijöissä paha ongelma, ihan puolueenne imagon kannalta. Varsinkin näin netissä argumenttinne lipsahtavat varsin usein sellaisiksi, että niitä on helppo leimata kulttuurivihamielisiksi.

  53. Aiheeseen liittyen http://www.avoinelama.fi/

    Käsittelee Elämää avoimessa maailmassa ja mm. aiheita:

    Kirjan kirjoittaminen ja levittäminen open source ehdoin
    Hakkerin bisnestoimintamallit
    Kuolemaa Deadlineille
    Monimuotoisuus
    Tee sitä mitä haluat
    Anna ohjelmat ilmaiseksi, myy palveluita
    Älä ole liian ahne
    Maksetaan työnteosta (ei etuoikeudesta)

    Kirja on hyvä katsaus Open Source – yhteisölliseen tuotekehitykseen, jossa jostakin asiasta kiinnostuneet erialojen ammattilaiset ja aktiiviset harrastajat kokoontuvat yhteen, jopa maailmanlaajuisesti ratkaisemaan jonkun teknisen ongelman. Eli yhteisöllinen tapa kehittää uutta ja ratkaista ongelmia. Open Source kehityksen tulokset ovat vapaasti kaikkien osallistujien ja sivullisten hyödynnettävissä. Sivustolla oleva kirja on myös tehty open source pohjalta ja siinä oleva tieto on kenen tahansa luettavissa ilmaiseksi kirjan saa myös kopioida ja muokata tekstiä ja julkaista sen toisenlaisessa muodossa, mutta alkuperäiselle kirjoittajalle voi jättää 5-10€ tippiä.

    Suljetusta maailmasta hyötyvät eivät luonnollisestikaan halua avoimen elämän asioiden toteutuvan laajemmassa mitassa, mutta me piraattipuolueessa emme luovuta. Avoimessa maailmassa ei ole pakkotahtista työskentelyä jokainen saa osallistua oman kiinnostuksensa mukaisiin avoimiin projekteihin tai perustaa omansa vapaasti, kiinnostuksen ja osaamisen määräämissä rajoissa. Avoimessa maailmassa ei tarvita esimiesten mielistelyä tai kyynärpää taktiikkaa pärjätäkseen myös laiskuus ja luovuus saavat olla kunniassa. Avoimessa maailmassa kaikki pääsevät vapaasti käsiksi kaikkeen kehityksen kannalta relevanttiin tietoon, joka maksimoi osallistumismahdollisuudet. Periaatteessa jokainen, jolla on jotain projektin kannalta kiinnostavaa osaamista ja verkko yhteys voi jollakin tavalla osallistua open source – ongelmanratkontaan.

  54. Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että perinteinen työkulttuuri tulee kuolemaan ja korvaantumaan open source työkulttuurilla. Ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että perinteinen suljettu työkulttuuri ei edusta ihmisläheistä tapaa tehdä työtä ja osallistua yhteiskunnan toimintaan vaan laiminlyö ihmisen keskeisimpiä tarpeita. Open source kehitys on aitoa yhteisöllisyyttä, osallistuminen ei pakota ketään kenenkään toisen määräysvallan alaiseksi, jokaisen asema yhteisössä perustuu puhtaasti yhteistyön määrään ja luottamukseen.

    Open source työkulttuurissa kiveen hakattuja keinotekoisia esimies ja alainen tyyppisiä hierarkioita ei tarvita, jossa jostain yksilöstä tehdään keinotekoisesti esimies, joka saa käyttää valtaa ja päättää kuka saa osallistua ja kuka ei. Open source yhteisö itsessään palkitsee luonnollisella tavalla paljon yhteistyötä tekevät ja luottamusta herättävät henkilöt ilman keinotekoisia kiveen hakattuja hierarkioita.

    Suljettu perinteinen työkulttuuri edustaa keinotekoista yhteisöllisyyttä. Yhteisöön kuuluvat revitään juuriltaan, siirretään ja pakotetaan alistumaan toisen määräysvaltaan oman ajankäytön, liikkumisen ja monien muiden asioiden osalta. Perinteisessä työkulttuurissa ihmiseltä viedään määräysvalta oman elämäntilanteensa suhteen.

    Perinteinen tapa tehdä työtä onkin keinotekoinen yhteisö, joka ei hajoa ja synny luonnollisesti ihmisten omista tarpeista lähtien halujen, kiinnostusten ja tarpeiden mukaan vaan kvartaalitalouden syklien mukaisesti ihminen revitään ulos yhteisöstä ja pakkosiirretään toiseen yhteisöön tai jätetään yhteisöjen ulkopuolelle. Aina kulloisenkin kvartaalin suunnan mukaan, jotta järjestelmää pyörittävät voivat maksimoida oman taloudellisen hyötynsä.

    Perinteinen tapa tehdä työtä ei huomioi ihmisen tarvetta rakentaa ympärilleen pysyviä yhteisöjä, joissa tehdä yhteistyötä. Useimpien ihminen tarve rakentaa ympärilleen pysyviä yhteisöjä on ohjelmoitu syvälle ihmiseen pelkona yhteisön ulkopuolelle sulkemisesta ja ahdistumaan vakavasti jos yksilö pakotetaan kerta toisensa jälkeen yhteisön ulkopuolella vastoin tahtoaan. Oireet tästä ovat kaikkien nähtävillä syntyvyyden kääntymisenä negatiiviseksi, henkisten ongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien määrä on räjähtänyt käsiin. Voisikin sanoa, että tällainen yhteisöllisyys ei perustu ihmisen luonnollisiin tarpeisiin vaan yrittää tehdä ihmisestä jotain muuta kuin mitä ihminen todellisuudessa on. Yhteisö, joka ei perustu ihmisen luonnollisiin tarpeisiin ei voi olla terve eikä voi olla vakaalla pohjalla tulevaisuutensa suhteen.

    Perinteinen työkulttuuri käyttää pakkokeinoja ja uhkia pitääkseen nekin jäsenet yhteisössään, jotka ovat syystä tai toisesta menettäneet kiinnostuksensa tehdä työtä yhteisössä ja haluaisivat pois. Lopuksi voisi todeta, että perinteinen työkulttuuri on ongelma, ei sen ratkaisu.

  55. Mikko Rauhalalle: Sisäasiainministeriön arpajais- ja asehallintoyksiköltä voi kysellä rahankeräyslain tulkinnasta. Ja kyllä, tarkoitin toki että arpajaisiin tarvitsee luvan. Huomasin sekaannusmahdollisuuden, mutta en viitsinyt korjata kun yleisesti tiedetään ettei liiketoimintaan (yleensä) varsinaista lupaa tarvita, mutta tietynlaista byrokratiaa sekin edellyttää.

    Vesa Sisätölle:

    Kuten jo todettu, tiedostonjakamisen tehokas valvominen netissä tarkoittaisi _kaiken_ nettiliikenteen valvomista. Tämä mahdollisuus voitaneen jättää sivistysvaltion keinovalikoimasta pois saman tien? Tämän käsittäminen ei vaadi mitään suurta teknistä ymmärrystä. Luvattomasti kopioitavat teokset menevät siellä kaiken muun nettiliikenteen seassa.

    (Toki tiedustelupalvelut, esim. Ruotsin FRA, harrastavat jo viestien sisällönkin vakoilua, mikä onkin järkyttävä esimerkki nykyisestä trendistä, mutta eivät sentään tekijänoikeusrikkomusten selvittämiseksi.)

    ”Toistan vielä että minä täällä en ainakaan koe olevani puolustamassa “yhden teollisuushaaran liikevoittoja” vaan yhden ihmisryhmän toimeentuloa –”

    Jahdatessaan tiedostonjakajia ja lobatessaan nettiyhteyksien katkamista ja viestintäsalaisuuden romuttavaa lainsäädäntöä ja korruptoidessaan oikeuslaitosta tämä yksi teollisuushaara väittää puolustavansa myös sen yhden ihmisryhmän toimeentuloa. Valitettavasti ”teidät” (sana lainausmerkeissä, koska varsinkin internetin myötä tekijät ja kuluttajat eivät ole toisistaan eroteltavissa olevia ryhmiä vaan kummatkin ovat kumpaakin) on sotkettu jo tähän kuvioon sille ”väärälle” puolelle.

    On otettava huomioon, että tämän yhden ihmisryhmän toimeentuloa turvataan tällä hetkellä varsin poikkeuksellisella tavalla verrattuna kaikkiin muihin elinkeinoihin. Erityisesti tämä poikkeuksellinen tapa hyödyttää näitä levitysfirmoja, koska se turvaa heille tiettyjä teoksia (joiden levitysoikeudet heillä on) koskevan monopoliaseman markkinoilla. Koska pelissä näille firmoille ovat isot rahat, he pitäytyvät, ja ovat aina pitäytyneet, kulloisessakin liiketoimintamallissa ja vasta pakon edessä muuttaneet toimintatapojaan. Nyt pitää aikaansaada se pakko, sillä nämä firmat ovat jo onnistuneesti haitanneet ja yrittäneet haitata tekniikan kehitystä (esim. yrittivät kieltää videonauhurin ja onnistuivat hetkeksi kieltämään erään mp3-soittimen myynnin).

    Vastustuksesi Piraattipuolueen mallia kohtaan tuntuu kilpistyvän kaupallisen käytön suoja-ajan päättymisen jälkeiseen tilanteeseen eli siihen, kun on kulunut 5-10 vuotta teoksen julkaisusta. Tutkimusten mukaan sekä musiikin että kirjojen myynti laskee hyvin lähelle nollaa muutaman vuoden kuluessa julkaisusta. Näinkin lyhyt suoja-aika ei siis ylivoimaisesti suurimmassa osassa tapauksista veisi tekijöiltä tuloja ainakaan sellaisessa määrin, että se vaikuttaisi haluun tehdä teoksia. Tietysti on esimerkiksi musiikkia, jota soitetaan radiossa paljonkin kymmeniä vuosia, ja kirjoja, joista otetaan yhä uusia painoksia. Nämä ovat kuitenkin enemmän yksittäistapauksia, eikä niiden perusteella voi tehdä tekijänoikeusjärjestelmää kokonaisuutena koskevia ratkaisuja. Suurimmassa osassa tapauksista 5-10 vuoden suoja-aika tuntuisi riittävän erinomaisesti.

    Toivoisin ammattimaisilta tekijöiltä löytyvän sen verran avarakatseisuutta, että voitaisiin edes vakavasti harkita nykyisestä poikkeavaa tekijänoikeusjärjestelmää. En ole vaatimassa siirtymistä kertarysäyksellä täysin päinvastaiseen systeemiin. Esimerkiksi suoja-aikaa voitaisiin lyhentää pikku hiljaa ja katsoa kunkin lyhennyksen jälkeen mitä tapahtuu. On mahdotonta etukäteen ennustaa kaikkia Piraattipuolueen tekijänoikeusmallin vaikutuksia, sillä on pakko ensin kokeilla jotain edes vähän sinne päin olevaa mallia.

    ”Tässä ensinnäkin edellytetään siis (jälleen) sitä, että ryhdyn kirjailijasta kirjakauppiaaksi – jos kerran rahaa pitäisi tehdä muiden teoksia myymällä.”

    Ei pidä, mutta voit, jos et esimerkiksi koe muuten toimeentuloasi tyydyttäväksi. Tarkoitus oli osoittaa, että Piraattipuolueen malli luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

    ”Toiseksi – niin mikä estää minua myymästä omaa teostani senkin jälkeen, vaikkapa print-on-demand -pohjalta netissä, kun pokkarikustantamo on ottanut siitä painoksen ja levittänyt jokaiseen markettiin.”

    Sopimusvapaus ei ensinnäkään estä tekemästä sellaista sopimusta, että kustantamo sitoutuu maksamaan sinulle suoja-ajan päätyttyäkin tietyn proviikan. Kyllä, suoja-ajan päättymisen jälkeen mikä tahansa pokkarikustantamo voi ottaa teoksesta painoksen ja levittää sitä jokaiseen markettiin. Näin tapahtuu nytkin suoja-ajan päättyessä. Esimerkiksi 50 vuoden kuluttua jonkin musiikkiyhtyeen levyn julkaisusta kuka tahansa voi myydä levyllä olevia kappaleita maksamatta esittäjälle mitään. Näin tapahtuu myös tekijänoikeuden osalta 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Erimielisyys koskee siis suoja-ajan pituutta, ei suoja-ajan päättymistä ylipäänsä. Minusta 5-10 vuotta on riittävä suoja-ajan pituus ja olen tässä perustellut käsitystäni. Onko sinulla perusteluja sille, miksi tarvitaan juuri nykyisen pituista, äärimmäisen pitkää, suoja-aikaa?

  56. Tuo Flilipin linkki on mielenkiitoinen ja voipi olla osoitus uudesta trendistä. Tosiseikka on kuitenkin sekin, että sopimukset ovat erilaisia eri taiteenaloilla ja musabisneksessä ne ovat artistille nykyisellään usein erittäin huonoja. Sen sijaan meillä kirjoittajapuolella sopparit ovat paljon parempia ja kustantamot oikeasti tarpeellisia. Eli jos ja kun jotain asioille aletaan tehdä, pitäisi jokainen taiteenala miettiä erikseen.
    Täytyy myös sanoa että uutisessa tärkeämpää on ehkä se että nuo järjestöt olivat kannalla millä olivat, eivät Maccan kaltaiset miljardöörit.

    Ahto A: ”Kuten jo todettu, tiedostonjakamisen tehokas valvominen netissä tarkoittaisi _kaiken_ nettiliikenteen valvomista. Tämä mahdollisuus voitaneen jättää sivistysvaltion keinovalikoimasta pois saman tien? Tämän käsittäminen ei vaadi mitään suurta teknistä ymmärrystä. Luvattomasti kopioitavat teokset menevät siellä kaiken muun nettiliikenteen seassa.”
    Eipä se valvonta tuossa mittakaavassa lie mahdollistakaan. Mutta entä sitten tämä tehokkaaksi osoittautunut keino käydä Pirate Bayn kaltaisten sivustojen kimppuun? Tai jokin muu juridinen ratkaisu. Mutta joo, kyllä minä myönnän että tässä liikutaan ongelman ytimessä. En silti suostu hyväksymään esittämäänne vaihtoehdotonta ajattelua, joka mielestäni vaarantaa koko luovan työn tulevaisuuden. En ole siis (vieläkään) saanut piraateilta kunnon vastausta siihen, miten luovan työn mahdollisuus tulevaisuudessa säilytetään.

    Tämä on yleisen argumentaation kannalta pikkuseikka, mutta ”… varsinkin internetin myötä tekijät ja kuluttajat eivät ole toisistaan eroteltavissa olevia ryhmiä vaan kummatkin ovat kumpaakin)…” on kyllä tahallista käsitteiden hämärtämistä. Tuo pitää jollain triviaalilla teoreettisella tasolla toki paikkansa, mutta edelleenkin ne, jotka saavat taloudellisen korvauksen sisällöntuotannostaan eroavat mielestäni niistä, jotka eivät. En tarkoita laadullisesti (vaikka näinkin voi olla, suuntaan tai toiseen), vaan taloudellis-sosiologisesti, vai miten sen määrittelisi: toiset tuottavat elääkseen, toiset ehkä harrastuksekseen ja kolmannet vaan kuluttavat.

    Ahto A:”On otettava huomioon, että tämän yhden ihmisryhmän toimeentuloa turvataan tällä hetkellä varsin poikkeuksellisella tavalla verrattuna kaikkiin muihin elinkeinoihin.”
    Siihen on syynsä. Piraatit ovat kyllä tehokkaasti tässä kääntäneet käsitteiden merkityksiä ja mielikuvia ympäri. Minä koen että tekijänoikeudet suojelevat minua ilkeiden isojen firmojen riistolta. Eli juuri siltä mihin piraattimalli antaisi heille täyden mahdollisuuden: hyötyä työstäni taloudellisesti maksamatta siitä korvausta. Piraattipuheessa meistä on jotenkin tehty riistäjiä, onnittelen retorisesta kaappauksesta.
    Toinen syy on tietysti luovan työn houkuttelevuuden lisääminen. Luovan työn tekeminen on usein taloudellinen riski ja kova panos yksilöltä. Siihen on helpompi ryhtyä, jos on olemassa järjestelmä, joka takaa keksinnöstäsi tuloja myös tulevaisuudessa.
    Mielestäni piraattien ehdottamat mallit murentaisivat tätä motivaatiota ja tekisivät työstä raskaampaa: luovan työn lisäksi tekijän pitäisi hoitaa teosten jakelu ja kauppa, tai oheistuotemyynti. Välikädet ovat hyödyllisiä, mutta vain koska on sellainen asia kuin tekijänoikeus raamittamassa tekijän ja välikäsien suhteita.

    Ahto A: ”Vastustuksesi Piraattipuolueen mallia kohtaan tuntuu kilpistyvän kaupallisen käytön suoja-ajan päättymisen jälkeiseen tilanteeseen eli siihen, kun on kulunut 5-10 vuotta teoksen julkaisusta. Tutkimusten mukaan sekä musiikin että kirjojen myynti laskee hyvin lähelle nollaa muutaman vuoden kuluessa julkaisusta.”
    Kirjojen tapauksessa näin käykin, sillä nykyään painokset myydään aleeseen viimeistään kahden vuoden päästä julkaisusta. Mutta vähättelet kyllä uudispainosten määrää. Kirjailijan ura muuttuisi kyllä aika epämiellekkääksi, jos vanhoista teoksista pääsisi rikastumaan vain kustantaja.
    Musiikista en ole valmis uskomaan samaa ”nollamyyntiä”. Sarjakuvapuolella uusintapainokset ovat erittäin tavallisia ja sanomalehtistripit kiertävät uusintakierroksilla. Kvaak.fi-sivustolla visioitiin kuinka 5-10 vuoden rajaus merkitsisi myös sitä, että joku voisi alkaa julkaisemaan sarjakuvalehteä, jossa kaikki muut paitsi tekijä hyötyisivät sarjiksista taloudellisesti.

    Ehkä nyt kuitenkin isompi ongelma mallissanne on se, että ”epäkaupallisen kopioimisen” salliminen romuttaisi koko nykyisen tekijänoikeuden. Jos nyt tosiaan tarkoitatte sillä sitä että jos minä kirjoitan kirjan, sinä voit pistää sen nettiin kaikkien ”epäkaupallisesti kopioitavaksi”. Ketä kiinnostaa sen jälkeen enää koko bisnes?

    Ahto A: ”Sopimusvapaus ei ensinnäkään estä tekemästä sellaista sopimusta, että kustantamo sitoutuu maksamaan sinulle suoja-ajan päätyttyäkin tietyn proviikan.” Ja tämä sittenkö ei ole toiveajattelua?

    Ahto A: ”Onko sinulla perusteluja sille, miksi tarvitaan juuri nykyisen pituista, äärimmäisen pitkää, suoja-aikaa?”
    Enköhän ole jo esittänyt perusteluita edellä. Mutta kuten jo aiemmin mielestäni sanoin: Olen aivan valmis laskemaan tämän hetkisiä suoja-aikoja, jotka ovat toki äärimmäisen pitkiä, ja hyödyttävät parhaiten mediakonglomeraatteja, mutta kyllä pidän rajana tekijän elinaikaa + mielellään edes muutamaa vuotta. (Jotenkin tilanne, jossa tekijänoikeus raukeaa sillä sekunnilla kun tekijä vetää viimeisen henkosensa, tuntuu jotenkin, hmm, epäterveelliseltä tekijän kannalta.) Minun puolestani suoja-aikaa voitaisiin vaikka kertaheitolla pudottaa tuohon tekijän elämä + 5-10 vuotta. Mutta siitä alaspäin ei. Käytännössä politiikassa harrastetaan juuri asteittaisuutta ja kompromisseja, joten siinä suhteessa Ahto A olet oikeilla jäljillä.

    Olisko tää keskustelu nyt tässä? Tuntuu että jo toistin kaiken aiemmin kirjoittamani. Siinä tapauksessa kiitän!

  57. Vesa:
    En ole siis (vieläkään) saanut piraateilta kunnon vastausta siihen, miten luovan työn mahdollisuus tulevaisuudessa säilytetään.

    Jos jätetään kysymys kaupallisten tekijänoikeuksien pituuksien kestosta hetkeksi sikseen, ja puhutaan pelkästään epäkaupallisesta kopioinnista – millainen vastauksen tulisi olla, jotta se olisi sinusta tarpeeksi vakuuttava? Tämä on nyt siis täysin rehellinen kysymys, ei provosointi: olet jo varmasti lukenut ne artikkelimme tiedostonjakotutkimuksista ja kulttuurialan myyntiluvuista, joista näkyy että tiedostonjakamisen negatiivinen vaikutus myyntiin on hyvin kyseenalainen ja saattaa jopa olla positiivinen. Samaan aikaan verkkoon alkaa ilmestyä yhä enemmän Spotifyn kaltaisia palveluita joiden kautta ihmiset voivat ladata musiikkia halvalla ja laillisesti – ja nettilataaminen onkin jo nopeasti vaihtumassa näiden palveluiden hyödyntämiseen. Vähän jos etsii niin löytää verkosta kaikenlaisia tekijöitä jotka kertovat siitä, miten ilmaisjakelu on pelkästään hyödyttänyt heitä – mm. kokonaisia kustantamoita.

    Nyt siis näyttää siltä, että laiton ilmaislataaminen ei merkittävästi haittaa myyntiä, laillinen ilmaislataaminen ei merkittävästi haittaa myyntiä, ja lailliset ilmaislatauspalvelut ovat sitä paitsi tehokkaasti korvaamassa laitonta ilmaislataamista. Minä en rehellisesti sanottuna osaa enää edes kuvitella, mitä todistusaineistoa vielä tarvittaisiin sen osoittamiseen, ettei epäkaupallisen kopioinnin laillistaminen ole kaatamassa kaupallista kulttuurituotantoa mihinkään. Jos nyt saatavilla olevat todisteet eivät sinua vakuuta, mikä vakuuttaisi?

  58. ”Luovan työn tekeminen on usein taloudellinen riski ja kova panos yksilöltä.”

    Samaa voi sanoa mistä tahansa yksityisyrittämisestä, mutta ei siihen starttirahaa kummoisempaa tukea heru (maataloutta lukuunottamatta).

    ”Ehkä nyt kuitenkin isompi ongelma mallissanne on se, että “epäkaupallisen kopioimisen” salliminen romuttaisi koko nykyisen tekijänoikeuden. Jos nyt tosiaan tarkoitatte sillä sitä että jos minä kirjoitan kirjan, sinä voit pistää sen nettiin kaikkien “epäkaupallisesti kopioitavaksi”. Ketä kiinnostaa sen jälkeen enää koko bisnes?”

    Tässä tuntuu nyt olevan jonkinlainen ylitsepääsemätön eroavaisuus asenteissa. Minä pistäisin aivan itse kaikki teokseni nettiin ilmaiseksi ja antaisin luvan kopioida niitä maksutta niin paljon kuin huvittaa, vaikka olisin ammattikirjailija. Tämä on minulle itsestäänselvyys. Kun nyt en ole ammattikirjailija ja tämä saattaa sen vuoksi kuulostaa pelkältä tyhjältä puheelta niin tarjoanpa käytännön esimerkin läheltä: Kaj Sotalan uusin kirja on ymmärtääkseni saatavilla netissä (ihan kirjoittajan omasta halusta). En yksinkertaisesti vain näe mitään syytä, miksi en pistäisi teoksiani nettijakoon. Minusta olisi kiva, että ne saisivat paljon katselijoita/kuuntelijoita/lukijoita. Oikeasti ihmisten mielestä hyvillä teoksilla tulee aina saamaan rahaa.

    Musiikkia ja elokuvia on kopioitu kymmenen vuotta surutta netissä. Missä se tekijänoikeuden romahdus viipyy?

  59. “Ehkä nyt kuitenkin isompi ongelma mallissanne on se, että “epäkaupallisen kopioimisen” salliminen romuttaisi koko nykyisen tekijänoikeuden.”

    Lisäänpä vielä tähän, että _ei_. Tekijänoikeus on yhteisnimike monelle eri oikeudelle, joista esimerkiksi respektio- ja isyysoikeuksille tuo epäkaupallisen kopioinnin vapautus ei tekisi mitään.

  60. Kaj Sotalan uusin kirja on ymmärtääkseni saatavilla netissä (ihan kirjoittajan omasta halusta).

    Jep: http://www.xuenay.net/Kirjaprojekti/kehittyvaihmiskunta.pdf . (Pitää tökkiä kustantajaa siitä että lisää myös kirjan virallisille sivuille linkin.)

    Ilahduttavasti pari ihmistä ostikin jo teoksen, sanoen yhdeksi syyksi juuri sen, että se oli verkosta saatavissa. En oikeasti voi kuvitella, että tämän tekeminen tekisi mitään muuta kuin lisäisi myyntiä – toki tilanne saattaisi ehkä olla eri, jos nimeni olisi vaikka J.K. Rowling ja jokainen ihminen maan päällä tietäisi kirjojeni olemassaolosta ja sisällöstä jo valmiiksi. Mutta tämänlaisia kirjailijoita tulee aina olemaan varsin pieni määrä. Selkeälle, valtaisalle enemmistölle ensisijainen vihollinen on tuntemattomuus, ei se että tyypit jotka eivät olisi koskaan muuten kuulleetkaan koko teoksesta eivät osta sitä koska saavat sen ilmaiseksikin.

  61. Kaj Sotalalle: Kuten tuolla edellä jo kirjoitin, teidän esittämänne esimerkit ja myyntiluvut perustuvat tämänhetkiseen markkinamalliin, jossa kopiointi on periaatteessa lainvastaista. Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu, jos ”epäkaupallinen kopiointi” vapautetaan kokonaan + tekijänoikeus rajataa 5-10 vuoteen teoksen valmistumisesta.
    Voi olla että minua on mahdoton vakuuttaa, koska mitään minulle kelpaavia todisteita ei ole (vielä) esittää. Ehkä ei ole koskaan. Olen siis huolissani tulevaisuudesta, toimeentulostani. En mielelläni lähtisi leikittelemään sillä, minulla on vielä paljon asuntovelkaa. Erilaisiin lupaaviin tutkimustuloksiin on helpomopi uskoa, kun omat toimeentulo ei ole siitä kiinni.

    Kuten alkupään viesteissäni sanoin, huoleni kirja-alan tulevaisuudesta on toistaiseksi vielä onneksi ennenaikaista. Paperikirja on ainakin vielä niin ylivertainen tuote, että sähköisen version voi huoletta laittaa nettiin Kaj Sotalan tavoin. Voisin kuvitella itsekin tekeväni niin, ihan noista Kaj mainitsemista syistä. Mutta olisiko tilanne sama, jos kirjat olisivat etupäässä sähköisiä?
    Niin, ja on tässä tosiaan se, että tuotantonsa laittaminen nettiin on nyt tekijän itsensä päätettävissä. ”Sallitun epäkaupallisen kopioinnin” mallissa ei.

    Ahto A:lle huomauttaisin että olet tavallaan oikeassa. Monet taiteilijat ja luovan työn tekijät ovat käytännössä oikeastikin yrittäjiä. Ja kuten kaikki yrittäjät, hekin rupeavat herkästi ns. kitisemään, jos joku taho olennaisesti pyrkii uhkaamaan heidän toimintaedellytyksiään. Siihen kannattaa varautua.

    En toivota teille onnea matkaan, vaikka toki pidän aloittamaanne keskustelua tarpeellisena. Kansalaisoikeusista nettiaikana on pidettävä meteliä. Ja kuten edellä kerroin, voin jopa kannattaa tekijänoikeuksien suoja-ajan radikaalia lyhentämistä, kunhan se ei pääty tekijän elinaikana. Näitä asioita voivat ajaa muutkin puolueet joilla lisäksi on kanta moniin tärkeämpiinkin asioihin.

  62. ”Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu, jos “epäkaupallinen kopiointi” vapautetaan kokonaan + tekijänoikeus rajataa 5-10 vuoteen teoksen valmistumisesta.”

    Itse en usko, että kopiointi enää hirveästi yleistyy, paitsi sen vuoksi että pikku hiljaa vanhemmat ihmisetin omaksuvat sen, mikä kyllä tapahtuu lainsäädännöstä riippumatta. Uskooni on kaksi syytä: ensinnäkin kopiointi on jo (nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa) varsin yleistä eikä kaikilla koskaan tule riittämään kiinnostus tai tietotaito sen harrastamiseen. Toiseksi, ennen pitkää viihdeteollisuus kehittää parempia palveluja, joiden käyttäjiksi ihmiset siirtyvät ja tarve laittomalle kopioinnille vähenee.

    Vaikka ihmisten käytännön tarve laittomaan kopointiin vähenisi, tämä ei kuitenkaan ole peruste sille, että se pitäisi pitää laittomana. Kopioinnille tulee aina olemaan oma paikkansa ihmisten kulttuurin kuluttamisessa. Lisäksi kopiointia ei voi käytännössä erottaa muusta epäkaupallisesta käytöstä, kuten jälkiperäisten teosten tekemisestä (a.k.a. fanivideot YouTubessa), joten jos aiotaan jokin tietty epäkaupallinen käyttö sallia kokonaisuudessaan, pitää sallia muutkin epäkaupallisen käytön muodot.

    ”Ja kuten edellä kerroin, voin jopa kannattaa tekijänoikeuksien suoja-ajan radikaalia lyhentämistä, kunhan se ei pääty tekijän elinaikana.”

    Minusta tämä ei ole kovin radikaalia. Nuorena tehdyt teokset saattaisivat silti hyvinkin olla esim. 50-70 vuotta suojattuja, mikä minusta on käytännössä sama kuin se 120-140 vuotta, ihmiselämässä melkein ikuisuus.

    Kiitos hyvästä keskustelusta. Toivotan onnea valitsemallasi kirjallisella uralla.

  63. Keskustelun nopeasti lukeneena tulee kuva piraateista vanhan ajan sanelupoliitikkoina naapurivaltiosta – kaikki kuuluu kaikille, verotkin valtion maksettaviksi. Jos luovan työn tekijä menettää mahdollisuuden elättää itsensä työllään, niin siinäpä menee into ja luovuus. Herra Filipin ajatus to-mafiasta on – anteeksi vain – naurettava. Tekijöillä tulee olla oikeus teoksiinsa, jos he haluavat käyttöoikeuksia rajoittaa. En kai minäkään voi mennä autokauppaan hakemaan autoa, ajella sillä pari vuotta ja sitten palauttaa korvauksetta? (mukavahan se tietysti olisi…)

    Ahto A:n mukaan teoksia syntyy koko ajan lisää, ettei ihminen kaipaa tiettyjä teoksia vaan musiikkia. Mielenkiintoinen ajatus, mutta ainakaan minä en kaipaa yleistermillä ”musiikkia” vaan mielenkiintoisia, sykähdyttäviä teoksia, ja maksan mielelläni hyvistä teoksista korvauksen tekijöille. Yleismusiikkimakkara loppumattomana pötkönä on kammottava ajatus.

    Siitä olen kyllä samaa mieltä, että tekijänoikeuksien pidentäminen on turhaa. Tällä hetkellä voimassaoleva 50 v. julkaisusta on riittävä, ja tekijän kuolemasta vaikka 10 v. samoin olisi riittävä.

  64. Päivitysilmoitus: Piraattipuolueen blogi » IT-oikeuden yhdistyksen kokousraportti

  65. Työllistämme mielellämme sellaisia henkilöitä, jotka eivät vaadi työstään palkkaa tai muuta vastiketta eivätkä vaadi minkäänlaisia tekijänoikeuksien korvauksia.
    Etsimme henkilöitä, jotka ovat valmiit jakamaan meille kaiken korvauksetta – ILMAISEKSI.
    Emme vastaa missään olosuhteissa siitä, miten tulette itse toimeen. Mikäli olet etsimämme henkilö: Ilmoittautumiset piraattipuolueelle, jolla on yhteystietoni. KIITOS!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*