Piraattipuolueen logiikka, osa 2

Tietokirjailija Petteri Järvinen esittää näkemyksiään Piraattipuolueen logiikasta (tai sen puutteesta) 26.8. ilmestyneessä blogikirjoituksessaan. Tässä kaksiosaisessa kirjoituksessa annetaan vastaukset muutamiin esitettyihin kritiikkeihin.

”Piraatit vetoavat mielellään kulttuuriin ja sen levittämisen autuuteen. Valtaosa p2p-verkkojen kamasta on kuitenkin amerikkalaisia uutuuselokuvia ja hittilevyjä, jotka vuotavat nettiin jo ennen virallista julkaisua. Ei kuulosta kovin ”kulttuurilta”. Tuotantoyhtiöt eivät ole kulttuurilaitoksia vaan liikeyrityksiä.”

Tämä pitää osittain paikkansa. Suurin osa ihmisistä katsoo uutuuselokuvia ja kuuntelee hittilevyjä, eikä tiedostonjakaminen mitenkään käännä tätä asetelmaa päälaelleen. Tiedostonjakaminen kuitenkin mahdollistaa muuten vaikeasti saatavilla olevan kulttuurin saatavuuden huomattavan paranemisen. YouTube on lempiesimerkkini tästä. Sieltä löytyy paljon harvinaista ja sivistävää materiaalia, jota ei olisi saatavilla mistään laillisesti, tai ainakin se olisi hyvin vaikeaa. Entä missä muualla kuin YouTubessa Slovakian kamariorkesterin versio Pachelbelin kaanonista D-duurissa olisi voinut saada lähes viisi miljoonaa kuuntelukertaa? Entä Bachin preludi sellosarjasta no. 1 Mstislav Rostropovitšin soittamana kolme ja puoli miljoonaa kuuntelukertaa? Korkeintaan silloin, jos ne olisi valittu jonkin Hollywood-elokuvan taustamusiikiksi.

Huomauttaisin myös, että on melko vanhakantaista haukkua populaarikulttuuria siksi että se on suosittua. Osalla kulttuurista on itsenäistä taiteellista arvoa, suuri osa taas lähinnä toistaa vanhoja ideoita hieman uudella tavalla. Populaarikulttuuri on arvokasta kulttuuria, sillä suuri määrä ihmisistä vaikuttuu siitä ja kokee sen itselleen läheiseksi.

”Tämä nakertaa uskottavuutta väitteeltä, jonka mukaan suoja-ajat ovat liian pitkiä. Niin kauan kuin kopioinnista valtaosa keskittyy päivän hitteihin ja julkistamattomiin teoksiin, suoja-ajan lyhentämisellä vaikkapa 70 vuodesta 10:een ei olisi vaikutusta piratismiin.”

Koko 1700-luvun ajan tekijänoikeuslait, sikäli kuin niitä oli, säätivät tyypillisesti suoja-ajaksi 14–28 vuotta julkaisuhetkestä. Seuraavan reilun sadan vuoden aikana tekijänoikeus piteni kattamaan tekijän koko eliniän ja vielä 50 vuotta tämän kuoleman jälkeenkin ja suoja-aikojen piteneminen vain jatkuu. Aluksi tekijänoikeus ja patentit olivat luonteeltaan melko lähellä toisiaan. Kumpienkin tarkoitus oli edistää luovuutta ja kekseliäisyyttä antamalla rajoitetuksi ajaksi yksinoikeus, jonka jälkeen luovuuden ja kekseliäisyyden tuotteet tulivat vapaasti kaikkien käytettäviksi.

Nykyinen suoja-ajan pituus tarkoittaa sitä, että vuonna 2009 luotu teos saattaa olla tekijänoikeuden alainen vielä hyvinkin vuonna 2149. Nykyään kestää ikuisuuden, ennen kuin teokset tulevat kaikkien hyödynnettäviksi. Kaikkein ilmeisimmin tämän absurdius käy selville tietokoneohjelmien osalta. Yksikään tietokoneohjelma ei ole vielä vapautunut tekijänoikeudesta, eikä yksikään tietokoneohjelma tule koskaan vapautumaan tekijänoikeudesta niin, ettei se olisi ehtinyt vanhentua täysin hyödyntämiskelvottomaksi. Edistääkö tekijänoikeuden nykyinen suoja-aika luovuutta enemmän kuin 14–28 vuoden suoja-aika? Onko nykyisen pituisesta suoja-ajasta yhteiskunnallisia hyötyjä?

”Tekijänoikeudesta on tullut lähes kirosana, koska sen varjolla on toteutettu niin monia maalaisjärjen ja yleisen oikeustajun vastaisia asioita: taksien radiomaksut, digiboksien hyvitysmaksut, järjettömät suoja-ajat ja niin edelleen.”

Myös nämä ovat syitä siihen, että Piraattipuolue vaatii tekijänoikeusjärjestelmän perusteellista uudistamista.

”Nettikeskusteluista näkee, etteivät kaikki väittelijät ole kovin hyvin perillä asioista, vaan ovat saaneet tietonsa toisista nettikirjoituksista. Esimerkiksi 95 vuoden suoja-aika on amerikkalainen käytäntö, EU-alueella ajat ovat 50 (lähioikeudet) ja 70 vuotta (tekijänoikeudet). Näitä on tosin yritetty pidentää, mikä on kohtuutonta ja antaa vain polttoainetta piraateille.”

Tekijänoikeuksien osalta suoja-aika on EU-alueella tekijän elinikä ja 70 vuotta tämän kuoleman jälkeen. Valokuvien osalta lähioikeudet ovat 50 vuotta kuvan ottamisesta, musiikkiesitysten osalta EU:ssa ollaan pidentämässä suoja-aikaa 70 vuoteen (vaadittiin 95 vuotta, mutta EU-parlamentti ei tähän suostunut). Myös Yhdysvalloissa on tekijänoikeuden osalta käytössä suoja-aika elinikä + 70 vuotta ja musiikkiesitysten lähioikeuksien osalta tuo mainittu 95 vuotta.

”Yksi erityinen ongelma on siinä helppoudessa, jolla muiden tuottamaa materiaalia voi nykyään muokata ja yhdistellä. Lain mukaan tällaiseen toimintaan pitäisi kysyä aina tekijöiden lupa. Käytännössä YouTube pursuaa itse tehtyjä videoita, joihin on puhuttu tai tekstitetty uudet sanat, tai joissa teoskynnys on ylittynyt yhdistelemällä luovasti muita teoksia. Tekijät kokevat, että kyse on heidän omasta luovuudestaan ja tekijänoikeuden vanhat pykälät ovat liian rajoittavia. Tässä on helppo olla samaa mieltä.”

”Toinen ongelmakohta on siinä, että samoja bittejä saa nyt eri lähteistä erilaisilla ehdoilla. Kenen tahansa on vaikea nähdä, miksi piraattiverkosta ei saa imuroida samaa levyä, jonka on jo kerran ostanut, tai elokuvaa joka tuli eilisiltana televisiosta. Näiden kaikkien takana on erilaiset bisnesmallit ja tekijänoikeudelliset suojat, mutta ei ole ihmekään jos kuluttajan on vaikea nähdä eroja bittien välillä.”

Jos edellä mainittu YouTubessa tapahtuva teosten yhdisteleminen laillistettaisiin, olisi perin kummallista jättää tiedostonjakaminen laittomaksi. Toisen tekemän teoksen muokkaaminen puuttuu paljon olennaisemmalla tavalla tekijän määräysoikeuteen kuin pelkkä kopiointi. Tähän minulla ei ole tämän enempää kommentoitavaa. Halusin vain nostaa esille nämä mainiot kiteytykset.

”Piraattipuolue on syntynyt vastauksena tekijänoikeusjärjestöjen aktiiviselle edunvalvonnalle. Ja se on hyvä asia, piraattipuoluetta tarvitaan. Kuluttajilla ei ole muutakaan edunvalvojaa. Toiseen äärimmäisyyteen meneminen ei kuitenkaan hyödytä ketään. Molempien on oltava valmiita joustamaan kannoistaan.”

Itse näen Piraattipuolueen keskeiseksi tavoitteeksi herättää tekijänoikeusasioista monipuolista, realistista ja asiantuntevaa keskustelua. Uskon, että avoimen keskustelun myötä yhä useammat asettuvat sille kannalle, että nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä tarvitsee kokonaisremonttia.

”Nykyisessä tilanteessa on ongelmansa, eikä se ole täydellinen. Jotta piraattipuolue olisi uskottava ja saisi lainsäätäjät puolelleen, sen pitäisi pystyä esittämään vaihtoehto, joka tarjoaa enemmän ratkaisuja kuin uusia ongelmia. Tätä en ole vielä nähnyt.”

Eikös puolueen idea ole vähän se, että se ei hanki lainsäätäjiä puolelleen vaan pyrkii korvaamaan lainsäätäjät omilla edustajillaan. ;) Toki olisimme kiitollisia siitäkin, jos muissa puolueissa viriäisi uusia ajatuksia tekijänoikeusasioista. Olen tässä kirjoituksessa pyrkinyt selittämään Piraattipuolueen ratkaisuja tekijänoikeusjärjestelmän ongelmiin. Toivottavasti tämä kelpaa edes osittaiseksi vastaukseksi.

Mikä tässä kiistassa on todellinen villakoiran ydin? Se, että immateriaalisesta hyödykkeestä ei olla valmiita maksamaan, jos saman voi saada ilmaiseksi.

Sanoisin villakoiran ytimen olevan kuluttajan logiikassa. Kukaan ei ostaisi pussitettua ilmaa, koska ilmaa on saatavilla joka puolella, hengittämällä. Pussitettu ilma ei ole niukka hyödyke, joten sille ei löydy markkinoita. Vastaavasti musiikkia tuotetaan aivan valtavasti. Hyvin varovaisen arvion mukaan länsimaissa tuotetaan yli 1 000 laillisesti ilmaiseksi jaettavaa musiikkikappaletta päivässä. Kuka tahansa voi levittää musiikkia internetissä lähes nollakustannuksin, joten se ei ole enää kovin niukka hyödyke, siitä on valtava ylitarjonta. Olisi markkinatalouden logiikan vastaista maksaa pelkästä musiikista. Ihmiset tosin eivät (yllätys yllätys) toimi puhtaan markkinatalouden logiikan mukaisesti, vaan maksavat edelleen myös pelkästä musiikista (musiikin nettimyynti). Enemmän kuin musiikista, kuluttajat maksavat kuitenkin kokemuksista (hypisteltävät CD-levyt, joita voi keräillä sekä fanituotteet), palveluista (Spotify) ja elämyksistä (konsertit).

”Olemme valmiita maksamaan konserteista (kummallista muuten, ettei piraattipuolue vaadi ilmaista sisäänpääsyä – eihän siinäkään kukaan menetä mitään) ja elämyksistä, mutta se mikä tulee netistä, koetaan arvottomaksi. Bitit eivät ole elämyksellisiä.”

Konsertin järjestäminen yleensä maksaa, joten tunkeminen ilmaiseksi sisään aiheuttaisi todennäköisesti suoraa taloudellista menetystä kun liputon veisi paikan joltakulta maksuhalukkaalta. Toisaalta kaikki hyväksyvät sen, että osa jää konserttipaikan ulkopuolelle kuuntelemaan musiikkia ilmaiseksi. Kuluttaja voi siis valita, ostaako lipun vai jääkö ulkopuolelle kuuntelemaan. Ulkopuolella kuuntelemista ei yleensä mielletä artisteilta tai konsertin järjestäjiltä varastamiseksi.

Piraattipuolueen logiikka, osa 1

Tietokirjailija Petteri Järvinen esittää näkemyksiään Piraattipuolueen logiikasta (tai sen puutteesta) 26.8. ilmestyneessä blogikirjoituksessaan. Tässä kaksiosaisessa kirjoituksessa annetaan vastaukset muutamiin esitettyihin kritiikkeihin.

”Puolue ei ole valmis kompromisseihin, vaan ajaa ehdotonta linjaa. Me tiedämme, mikä on oikein. Me toimimme kuten haluamme. Turha kiristää valvontaa tai tiukentaa rangaistuksia, me vain siirrymme salattuihin yhteyksiin.”

Piraattipuolueen linja on kompromissi. Voisimme ajaa tekijänoikeussuojan poistamista kokonaan, kuten esimerkiksi jotkut amerikkalaiset taloustieteilijät, mutta emme kuitenkaan tee näin, koska arvioimme, että jonkinlaista tekijänoikeussuojaa tarvitaan edelleen. Haluamme, että tekijänoikeuksista käydään realistista keskustelua. Koska tiedämme, että tiedostonjakajat siirtyvät salattuihin yhteyksiin, mikäli heitä vainotaan riittävän paljon, haluamme sanoa sen ääneen.

Tiesitkö muuten, että Suomen perustuslain pykälistä huolimatta sähköisessä viestinnässä ei ole viestintäsalaisuutta, ellei erikseen salaa viestintäänsä? Esimerkiksi useiden maiden (kuten Ruotsin) sotilasviranomaiset ja tiedustelupalvelut saavat vakoilla nettilikkennettä mielin määrin, ja myös kykenevät siihen salaamattoman liikenteen osalta. Tekijänoikeudet eivät ole ainoa kohta Piraattipuolueen asialistalla, vaan myös yksityisyyden suojan ja sananvapauden kaventuminen sekä avoimuuden puute hallinnossa ovat meille erittäin tärkeitä, aivan tekijänoikeuksista riippumatta.

”Kannattajat eivät näe mitään ristiriitaa siinä, että heidän toimintansa on nykytilanteessa laitonta. Lailla ei ole merkitystä, koska tekniikka mahdollistaa aina sen kiertämisen. Niinpä levy-yhtiöiden on antauduttava.”

Kuten tunnettua, laki ei ole sama asia kuin moraali. Lain merkityksettömyys ei johdu siitä, että uusi tekniikka mahdollistaa sen kiertämisen, vaan siitä, ettei lain rikkomista koeta moraalisesti vääräksi. Levy-yhtiöiden ei tarvitse antautua, vaan ne voivat rohkeasti alkaa hyödyntää internetissä piilevää markkinointipotentiaalia.

”Piraattipuolue väittää olevansa tavallisen artistin puolella, mutta levy-yhtiöiden ylivaltaa vastaan. Logiikka on erikoinen: jos artisti nyt saa vaikka 10 % levymyynnistä, miten artistia auttaa se, että levyt kopioidaan netissä ilmaiseksi, eikä kukaan saa mitään?”

Väite siitä, että tiedostonjakamisella olisi merkityksellistä kielteistä vaikutusta musiikin myyntiin, on kiistanalainen. Piraattipuolueessa on käyty läpi 18 aihetta käsittelevää tutkimusta. Tutkimustulosten perusteella kielteisin kanta, jonka nettikopiointiin voi ottaa, on: ”Nettikopioinnilla saattaa olla kielteistä vaikutusta myyntiin.” Myönteisin mahdollinen kanta on: ”Nettikopioinnilla ei todennäköisesti ole havaittavaa vaikutusta myyntiä vähentävästi eikä lisäävästi. Saattaa jopa olla, että se lisää myyntiä.” Joka tapauksessa musiikki-, elokuva- ja pelibisneksellä menee melko mukavasti tiedostonjakamisesta huolimatta. Voi tietysti olla, että niillä menisi vielä mukavammin ilman sitä. Joka tapauksessa nämä alat eivät ole missään mielessä romahtamassa, vaikka ne ovat olleet hyvin nihkeitä omaksumaan uusia liiketoimintamalleja. Toistaiseksi ne tosin pärjäävät ihan hyvin vanhoillakin toimintamalleilla.

”On kummallista, että piraatit (joista valtaosa on nuoria ja täysin kokemattomia levybisneksessä) uskovat tietävänsä tekijöitä paremmin, mikä on näiden edun mukaista. Piraatit vaativat itselleen oikeutta päättää kaikkien puolesta. Eikö tämä ole juuri se, mitä piraattien pitäisi vastustaa?”

Kansalaiskeskustelua ei voida käydä, jos kaikkien pitäisi olla asiantuntijoita. Ei tarvitse olla huumeidenkäyttäjä osallistuakseen yhteiskunnalliseen keskusteluun huumausaineista. Piraattipuolue perustaa kantansa tutkimustuloksiin, arkikokemukseen ja tiedon vapautta korostavaan ideologiaan.

Nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä on sellainen, että tekijällä on oikeus päättää kaikkien muiden puolesta, miten teosta voi käyttää. Piraattipuolue haluaa muuttaa tilannetta enemmän siihen suuntaan, että kuka tahansa voisi itse päättää miten haluaa käyttää mitäkin teosta, eikä tekijällä (tai tekijänoikeuden haltijalla) olisi yhtä suurta oikeutta päättää kaikkien muiden puolesta kuin nykyään. Piraattipuolue haluaa siis jokaiselle ihmiselle nykyistä enemmän valtaa päättää teosten käytöstä.

”Toistaiseksi laki ja eduskunta katsoo, että nykyinen tilanne on oikeudenmukainen ja kohtuullinen, ja että piraatit ovat väärässä. Puolueen pitääkin pyrkiä vaikuttamaan päättäjiin perustelemalla kantansa eikä uhkailuilla ja näsäviisastelulla.”

Mielelläni kuulisin, mitä Järvinen tarkoittaa näillä uhkailuilla ja näsäviisastelulla. Verkkosivuiltamme löytyvät laatimamme kannanotot. Laadimme esimerkiksi kannanoton luvatonta verkkojakelua koskeneesta opetusministeriön raportista ja kävimme opetusministeriössä perustelemassa kantaamme valtiosihteeri (nyk. europarlamentaarikko) Carl Haglundille (RKP) ja tekijänoikeusneuvos Viveca Stillille. Ainoa ”uhkaus” mikä Piraattipuolueeseen liittyy, on uhka siitä, että äänestäjät saattavat siirtyä äänestämään Piraattipuoluetta, mikäli nykytilanne jatkuu.

”[Radioheadin nettijakelussa olleen levyn, jonka hinnan lataaja sai itse päättää] ”ostajista” yli 60 % ei maksanut mitään, loput maksoivat keskimäärin kuusi dollaria. Seuraavan vuoden alussa yhtye alkoi myydä cd:tä erikoispainoksena 80 dollarin hinnalla. Tästä voisi päätellä, ettei kokeilu ollut kovin tuottoisa. Mutta piraattipuolue kai tietää paremmin?”

Toisaalta esimerkiksi Nine Inch Nailsin ilmaisjakelussa ollut levy Ghosts oli myös vuoden myydyin levy Amazonissa.

”Eivät kai piraatit ehdota, että musiikkia saisi levittää, mutta muita teoslajeja ei? Tällöinhän valvonnan ongelma pysyisi samana.”

Emme tietenkään. Sanottakoon, että esimerkiksi vuosina 2008 kuuden suurimman amerikkalaisen elokuvayhtiön Yhdysvaltain ulkopuoliset vuosituotot nousivat 9,9 miljardiin, kasvua oli 400 miljoonaa dollaria verrattuna edellisvuoteen. Samalla kuitenkin elokuvien nettilataaminen kukoisti. Jos nettilataaminen olisi kovin vanhingollista myynnille, miten tällainen olisi selitettävissä?

”Nettikopiointi on varastamista siltä osin kuin kopioija olisi ollut valmis ostamaan teoksen. Tekijältä ei varasteta fyysisiä tavaroita (eiväthän levyt edes ole hänen omaisuuttaan, vain sisältö on) vaan hänelle kuuluvia tuloja. Jos joku olisi ollut valmis maksamaan 20 euroa ensi-iltaelokuvasta, mutta latasi sen ilmaiseksi netistä, tekijöiltä on varastettu 20 euroa.”

On täysin mieletöntä väittää, että ostopäätöksen tekemättä jättäminen tai ostopäätöksen muuttaminen olisivat verrattavissa varastamiseen. Olet kaupassa. Olet valmis maksamaan leipähyllyssä olevasta leivästä viisi euroa. Huomaatkin vieressä toisen leivän, joka maksaa neljä euroa. Ostat halvemman. Varastitko nyt kalliimman leivän valmistajalta? Entä kaupalta? Entä jos päätätkin, että tänään olisi mukavampi leipoa ja poistut kaupasta kotiin leipomaan? Varastitko nyt leipäyhtiöiltä? Entä kaupalta? Entä jos menet Pelastusarmeijan leipäjonoon saamaan ilmaista  leipää? Keneltä nyt varastit? Entä jos olet koululainen ja syöt terveyssyistä koulussa ilmaisen lounaan sen sijaan, että menisit läheiseen McDonald’siin hampurilaiselle, vaikka sinulla olisi rahaa käydä mäkkärissä?

Kaikissa näissä tapauksissa joltakulta jää saamatta rahaa. On silti päivänselvää, ettei niissä ole kyse varastamisesta. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että kuluttaja käyttää hänelle mieluisinta palvelua. Mieluisuuteen vaikuttavat hinta, palvelun saatavuus ja laatu sekä monet henkilökohtaiset mieltymykset.

”En ole koskaan ymmärtänyt termiä ”ei-kaupallinen kopiointi”. Elokuvia ja dvd-levyjä valmistetaan sen vuoksi, että ihmiset ostavat ne ja katsovat/kuuntelevat niitä. Ei teoksilla ole erikseen mitään ”kaupallista” käyttöä.”

Kaupallista käyttöä on teoksen myyminen ja esittäminen sellaisen liiketoiminnan osana, jonka tarkoituksena tai olennaisena osana on teosten esittäminen tai myyminen. Epäkaupallista käyttöä on teoksen sellainen käyttö, jossa ei liiku rahaa. On tietysti monenlaisia hankalia rajatapauksia, mutta tämä on perusjako. Kaupallisessa käytössä joku ansaitsee rahaa toisen teoksella (mikäli tekijä ei myy teosta itse). Epäkaupallisessa käytössä kukaan ei ansaitse rahaa teoksen käytöstä.

Vaalikampanjakokoontuminen Loviisassa

Piraattipuolueen kunnallisvaaliehdokas Mikael Böök kutsuu kaikki seudun piraattihenkiset  Loviisan ravintola Sakuraan (Kuningattarenkatu 7) 2.9. kello 18 alkaen. Mukaan voi tulla  niin vaalikampanjassa auttaakseen kuin ehdokkaaksi asettuakseenkin. Kyseessä on puolueen ensimmäinen vaalikampanja, joten toivoisimme jokaisen tulevan Loviisan alueella asuvan ja asioista yhtään kiinnostuneen tulevan paikalle. Myös puheenjohtaja Pasi Palmulehto on osallistumassa kokoukseen. Jos asut alueella muttet pääse paikalle, ota silti Böökiin yhteyttä, etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi (kirjoita ’böök’ muodossa ’book’).

Mikael Böök, 61, jonka kotipaikka on Isnäs (Pernaja), haluaa kyseenalaistaa tavallisimpia  käsityksiä piratismista. Hän kannattaa siirtymistä vapaisiin ja avoimiin  tietokoneohjelmiin julkisella sektorilla ja kunnissa. Böök kutsuu itseään  netroseksuaaliksi. ”Se tarkoittaa, että rakastan internetiä”, hän sanoo, ”mutta pidän  myös E.F.Schumacherin lauseesta: Pieni on kaunista”.”

Och samma på svenska:

Piratpartiets kommunalvalskandidat Mikael Böök bjuder in alla regionens piratsinnade till  restaurang Sakura i Lovisa (Drottninggatan 7) 2.9. från 18 framåt. Alla intresserade är  välkomna – för att planera valkampanjen eller även att själv ställa upp som kandidat. Detta är Piratpartiets första valkampanj, så vi hoppas att alla som bara är alls intresserade och bor vid den kommande Lovisaregionen skulla komma med.  Piratpartiets ordförande Pasi Palmulehto kommer också till mötet. Om du bor i regionen men kan inte komma, kontakta ändå Böök, förnamn.efternamn@piraattipuolue.fi (skriv ’böök’ som ’book’).

Mikael Böök, 61, bosatt i Isnäs (Pernå), vill ifrågasätta de vanligaste uppfattningarna  om piratism. Han arbetar för en övergång till fri och öppen mjukvara i offentliga sektorn  och kommunerna. Böök kallar sig netrosexuell. ”Det betyder att jag älskar internet”,  säger han, ”fast jag gillar också E.F.Schumachers devis: Litet är vackert”.”

Pirate Bay -sensuuri haittaa Piraattiradion saatavuutta

Johtuen siitä, että The Pirate Bay -sivuston verkkoyhteyksistä huolehtiva yhtiö pakotettiin oikeuden päätöksellä katkaisemaan yhteydet The Pirate Bay -sivustolle, Piraattipuolueen nettiradion, Piraattiradion, lähetysten torrent-versiot eivät ole tällä hetkellä saatavilla. Suoraan Piraattipuolueen verkkosivuilta ladattavat versiot toimivat normaalisti. Pahoittelemme oikeudenhaltijoiden idioottimaisuutta ja tuomioistuinlaitoksen typeryyttä. Odotamme torrent-tiedostojen toimivan normaalisti taas parin päivän kuluttua.

Päivitys: The Pirate Bayn ylläpitäjien blogipalvelu Baywords on myös lakannut toimimasta, emmekä usko tämän olevan sattumaa. Pahoittelemme siis, että Ruotsin oikeuslaitoksen harjoittaman sensuurin vuoksi ette pääse toistaiseksi lukemaan Piraattipuolueen varapuheenjohtaja Harri Kivistön blogia.

Päivitys 25.8.: The Pirate Bay on jälleen täysin toiminnassa, samoin myös Baywords ja muut samassa yhteydessä toimimasta lakanneet sivustot.

Pirkanmaan Piraatit tapasivat keskiviikkona 19.8.

Pirkanmaan Piraatit pitivät varsin onnistuneen lähitapaamisen panimo Plevnassa keskiviikkona 19.8. kello 18 alkaen.

Tapaamisessa juhlistettiin aiemmin päivällä tiedoksi tullutta virallista puoluestatusta yhdentoista piraatin voimin. Valitettavasti tieto puolueen rekisteröimisestä puoluerekisteriin tuli varsin myöhään, joten juhlat saattoivat jäädä joiltain kiinnostuneilta väliin. Tämä siitä huolimatta, että mahdollisimman monelle pyrittiin asiasta tiedottamaan IRC:n ja puhelimenkin välityksellä.

Leppoisan vapaamuotoisen hauskanpidon lisäksi keskustelimme ajankohtaisten uutisten ohella Pirkanmaan vaalipiirin tulevaisuudesta ja kartoitimme osallistujilta kiinnostusta ryhtyä vaalipiiriyhdistyksen hallituksen jäseniksi. Kiinnostusta löytyikin ja lähinnä rahastonhoitajan titteli jäisi näillä näkymin täyttämättä. Hallitus kuitenkin valitaan demokraattisen äänestyksen kautta ja kaikkien kiinnostuneiden kannattaakin alkaa tekemään itseään tutuksi esimerkiksi foorumeillamme, IRC:ssa ja seuraavissa tapaamisissa.

Seuraava tapaaminen pidetään kuukauden sisällä ja toivoisimme vaalipiiriyhdistyksen perustamiskokouksen olevan jo lokakuussa, sillä sääntöjen hyväksyminen Patentti- ja rekisterihallituksessa kestänee jonkin aikaa.

Joten silmät ja korvat auki sekä tilaisuuden tullen mukaan joukkoon iloiseen!

Piraattipuolue merkitty puoluerekisteriin

Lehdistötiedote, julkaisuvapaa heti

Kansalaisoikeuksien turvaamiseen ja kulttuurin ja tiedon vapauden lisäämiseen keskittyvä Piraattipuolue on merkitty puoluerekisteriin. Puolue jätti puoluerekisterihakemuksen 1.6.2009 ja hakemus on nyt hyväksytty oikeusministeriössä. Tämä tekee Suomen Piraattipuolueesta kansainvälisesti tarkasteltuna kahdeksannen rekisteröidyn piraattipuolueen.

”Piraattipuolueen kannatus on vankalla pohjalla ja jäsenmäärämme kasvaa tasaista tahtia. Nyt on aika myöhäisten epäilijöidenkin herätä todellisuuteen, piraatit ovat tärkeä osa yhteiskuntaamme”, toteaa puolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehto.

Piraattipuolue on viime aikoina ottanut monella tapaa kantaa kansalaisoikeuksien puolesta. Se otti tuoreeltaan kantaa sormenjälkirekisteriä vastaan, pitäen mahdottomana ajatusta kaikkien kansalaisten kohtelemisesta rikollisina. Lisäksi puolue on kritisoinut kuvaohjelmien vanhentuneita tarkastuskäytäntöjä sekä kaikin tavoin epäonnistunutta verkkosensuurilakia. Piraattipuolue on myös ollut oikeusministeriön kanssa tiiviissä yhteystyössä yhdistyslain uudistamisen suhteen. Tavoitteena on yhdistysten sähköisen päätöksenteon salliva laki.

”Piraattipuolue on tehnyt laajamittaista selvitystyötä yhdistyslain uudistuksen parissa ja jo pienillä muutoksilla voidaan yhdistysten rahankäyttöä ja demokratiaa parantaa rutkasti. Etäosallistuminen on yrityskäytännöissä jo arkipäivää, yhdistyslaissa tätä mahdollisuutta ei aikoinaan ole osattu ottaa huomioon. Yhteiskunta kehittyy ja lakien tulee kehittyä sen mukana”, painottaa Palmulehto.

Piraattipuolue aikoo osallistua Loviisassa ja eräissä sen naapurikunnissa tulevan kuntaliitoksen vuoksi 25.10.2009 pidettäviin ylimääräisiin kunnallisvaaleihin. Puolueen ehdokkaaksi on lupautunut Loviisaan liitettävässä Pernajassa asuva yrittäjä, VTM Mikael Böök. Böök, 61, haluaa kyseenalaistaa tavallisimpia käsityksiä piratismista. Hän kannattaa siirtymistä vapaisiin ja avoimiin tietokoneohjelmistoihin julkisella sektorilla. Tietoyhteiskunta-asiat ovat pitkään olleet Böökin kiinnostuksenkohteena ja hänelle on myönnetty valtion tiedonjulkistamispalkinto vuonna 1996. Loviisan seudun piraatit ovat tervetulleita tapaamaan Böökiä ravintola Sakuraan 2.9. kello 18 keskustelemaan vaalikampanjan organisoimisesta.

Loviisan kunnallisvaalien jälkeen puolue pyrkii aktivoimaan ja laajentamaan paikallistoimintaansa sekä valmistautumaan hyvissä ajoin vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. Piraattipuolue toivoo kaikkien vähänkään piraattihenkisten lähtevän oma-aloitteisesti järjestämään toimintaa omalla seudullaan, mikäli siellä ei sellaista valmiiksi jo ole.

Piraattipuolueen tiedottaja Kaj Sotala ja puoluesihteeri Ahto Apajalahti aikovat valottaa piraattien tekijänoikeus- ja kansalaisoikeusnäkemyksiä työnimellä ”Piraattioikeus, kansalaisoikeus” kulkevalla teoksella. Pamfletti on tarkoitus julkaista WSOY:n Barrikadi-sarjassa. Kirjan alustavia lukuja tullaan lähiviikkoina laittamaan verkkoon kaikkien luettavaksi ja kommentoitavaksi.

Mietteitä Assembly-paneelista

Kuten aiemmin todettu, osallistuin Assembly Summer 2009 -tapahtumassa eri poliittisten nuorisojärjestöjen edustajien kanssa Effin järjestämään paneelikeskusteluun tietoyhteiskunnan polttavista aiheista. Paneelissa käsiteltiin laajasti tietoyhteiskuntakysymyksiä Lex Karpelasta ja Lex Nokiasta lapsipornosensuuriin ja eurooppalaisten rahaliikenteeseen ja lentomatkustamiseen liittyvien tietojen antamiseen Yhdysvalloille. EU-maat tekivät hiljattain uuden päätöksen rahaliikennetietojen luovuttamisen jatkamisesta.

Eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöt olivat valinneet edustajansa tapahtuman yleisöä ajatellen ja kaikki panelistit ilmoittivatkin pitävänsä tekijänoikeuslain muutosta vuodelta 2005 liian tiukkana. Itse nuorisojärjestöjen poliittisiin ohjelmiin tekijänoikeudet eivät ole kuitenkaan juuri ehtineet. Huhtikuun lopulla asian tarkistaessani vain Keskustanuorilla, Vihreillä nuorilla ja opiskelijoilla ja Vasemmistonuorilla oli tekijänoikeuksista jokin maininta keskeisissä poliittisissa ohjelmissaan. Keskustanuoret vaatii hyvitysmaksuista luopumista ja tekijänoikeusasioiden tasapuolista käsittelyä. Vihreät nuoret haluaisi luopua DRM-suojausten lainsuojasta. Vasemmistonuoret näkee tekijänoikeudet omistusoikeutena, mutta on sitä mieltä, että tiedon ja kulttuurin osalta omistusoikeutta tulisi rajoittaa. Tämä johtaisi tekijänoikeuslakien muuttamiseen huomattavasti kuluttajaystävällisempään suuntaan. Nuorisojärjestöjen kannat, sikäli kun niitä on, ovat kohtalaisen lupaavia. Huomion keskittämistä tekijänoikeuksiin ja tietoyhteiskunta-asioihin yleensä tarvitaan kuitenkin lisää.

Paneelikeskustelussa tuotiin esille sellainen mielipide, että muutoksen saamisessa tietoyhteiskuntapolitiikkaan pitää odotella kärsivällisesti sukupolvenvaihdosta. Odotteluun ei ole nyt varaa. Parissakymmenessä vuodessa ehditään hyväksyä valtava määrä viestintäsalaisuuden romuttavaa, yksityisyyden suojaa ja sananvapautta kaventavaa ja tekijänoikeuksia tiukentavaa lainsäädäntöä ja laajentaa nettisensuuria väitetystä lapsipornosta monille muille aloille. Silloin lakien peruminen voi olla äärimmäisen hankalaa. Esimerkkinä tästä on EU-tasolla valmisteilla oleva puitepäätös, joka pakottaisi kaikki EU:n jäsenmaat ottamaan käyttöön vastaavan lapsipornosensuurin kuin Suomessa. Vaikka poliitikkojen asenteet muuttuisivat niin, että Suomessa haluttaisiin kumota sensuurilaki, ei tämä enää onnistuisikaan, mikäli puitepäätös tulee ehdotetussa muodossa voimaan. (Aiheesta on luvassa lisätietoa lähipäivinä.)

Muutos asenteissa on saatava suurissa puolueissa läpi nyt, koko EU:ssa. Tähän vaaditaan aktiivisuutta kaikkien puolueiden kannattajilta. Vaaditaan myös Effin kaltaisia kansalaisjärjestöjä ja poliittista piraattiliikettä, jonka menestys rohkaisee tai pakottaa muut puolueet muutokseen.

Nyt kaivattaisiin nuorisojärjestöjen yhteistyötä tietoyhteiskuntakysymyksissä. Esimerkiksi oikeusministeriössä valmisteltavana oleva yhdistysten sähköisen päätöksenteon sallimista koskeva lakimuutos ansaitsee kaikkien nuorisojärjestöjen huomion. Yhdistyslaki täytyy päivittää nykyaikaan.

Viime kuukausina vellonut puoluerahoituskohu ei puraise Piraattipuoluetta. Tarkat tiedot rahankäytöstämme on saatavilla verkkosivuillamme ja listan kaikista vähintään 300 euroa kalenterivuoden aikana lahjoittaneista voi tilata meiltä. Puolueet ovat viime aikoina alkaneet julkaista vaalirahoitustietojaan, mutta haastan nyt kaikki nuorisojärjestöt tekemään samoin kaiken rahoituksensa osalta. Salailun aika on ohi!

Assembly-raportti

assembly1p

Assembly Summer 2009 -tapahtuma päättyi viime sunnuntaina ja onnistui piraattien kannalta mukavasti. Piraattinuoret ja Piraattipuolue olivat läsnä muutaman kymmenen hengen yhteisen konepaikkatilauksen voimin. Konepaikoillamme saattoi liittyä jäseneksi, napata mukaansa flyereitä tai haastaa piraatteja poliittisiin väittelyihin.

Piraattien osallistuminen Assemblyn lukuisiin kilpailuihin näkyi ja kuului. Jo ennen itse tapahtuman alkua piraatit ownasivat Kill All Audio and Lights -videokisan. Piraattiaktiivit osallistuivat myös lyhytelokuvakilpailussa toiseksi sijoittuneen There Will Be Balls Touching -teoksen tuotantoon. Onnittelut!

Allekirjoittanut osallistui eri poliittisten nuorisojärjestöjen edustajien kanssa Effin järjestämään paneelikeskusteluun tietoyhteiskunnan polttavista aiheista. Muut järjestöt olivat valinneet edustajansa tapahtuman yleisöä ajatellen, joten kovin valtavia mielipide-eroja ei syntynyt. Oli toki mukava huomata, että eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöissä on havaittavissa pieni muutoksen tuulenvire asenteissa tietoyhteiskunnan kehittämistä ja kansalaisoikeuksia sekä tekijänoikeuksia kohtaan.

Piraattinuoret järjesti Assemblyn aikana pari tapaamista, joihin osallistui 20-30 ihmistä kumpaankin. Assemblyssä jo perinteeksi muodostunut elefanttimarssi saavutti tällä kertaa huimat noin 250 osallistujaa ja lähti liikkeelle legendaarisen ”siikahan se siellä” -kylttimme ja Piraattinuorten varapuheenjohtaja Joonas Mäkisen johdattamana. Lisäksi hän osallistui grafiikkakilpailun juryn edustajana AssemblyTV:n lähetykseen ja antoi teekkareiden OUBS-kanavalle haastattelun, kuten myös allekirjoittanut.

Piraattinuorten konepaikat
Piraattinuorten konepaikat.

Paneelikeskustelu
Effin järjestämä paneelikeskustelu (allekirjoittanut oik.).

Abyss onnittelee

Leo Loikkanen (2. vas.) joukkoineen vastaanotti Jussi ”Abyss” Laakkoselta (oik.) onnittelut Kill All Audio and Lights -kisan voitosta.

Kiitokset kuvista: Charris ja Zele.

Assembly Summer 2009

Assembly on tietokonefestivaali ja demoparty, ja lajissaan yksi maailman suurimmista. Luonnollisesti Piraattipuolue ja Piraattinuoret ovat mukana 6.–9.8.2009 Helsingissä pidettävässä Assembly Summer 2009 -tapahtumassa.

Lisätietoa osoitteessa: https://www.piraattipuolue.fi/assembly

Piraattinuorten ryhmätilaukseen osallistuneet: Tapaaminen ja rannekkeiden jako Areenan pääovien edessä 6.9. klo 11.00, lippukassan vieressä. Jos tulet paikalle klo 12 jälkeen, soita: Insu (p. 040 831 0538), Zele (p. 0400 214 096) tai JoonasD6 (p. 040 700 519).

Assemblyn aikana piraatteja on paikalla seuraavissa tapaamisissa ja tapahtumissa:

  • pe 7.8. klo 19 Piraattien Assembly-tapaaminen pääovien ulkopuolella
  • la 8.8. klo 14 Effin järjestämä paneelikeskustelu tietoyhteiskunnan polttavista aiheista, Piraattipuolue mukana
  • su 9.8. klo 02 aamuyöllä Piraattien hilpeä yöllinen Assembly-tapaaminen pääovien ulkopuolella. Elefanttimarssilla Areenan ympäri?

Assemblyn jälkeen:

  • ke 12.8. Turku, klo 18, ravintola Kerttu, Läntinen pitkäkatu 35
  • su 16.8. Helsinki, klo 15 Hakaniemen Café Java, Siltasaarenkatu 11
  • ke 19.8. Tampere, klo 18, ravintola Plevna, Itäinenkatu 8
  • to 20.8. Helsinki, klo 12, Piraattinuoret Korkeasaareen, tapaaminen Kauppatorilla, Keisarinnankiven luona.
  • la 29.8. klo 19 (HUOMAA MUUTTUNUT AIKA!) alkaen saunomista, grillausta ja seurapelejä Helsingin Arabianrannassa (Roomankatu 5, sisäpiha).
  • su 30.8. klo 12 alkaen Piraattinuorten ylimääräinen kokous Helsingin Arabianrannassa (Roomankatu 5, sisäpiha)
  • la 12.9. Valvontayhteiskunnan vastainen kansainvälinen Freedom not fear -päivä, ohjelma tarkentuu myöhemmin

Pienlevy-yhtiöt ja Teosto

Vieraskirjoittajana Iiro Karlström, Target Media Records

Aloitin Teoston toiminnan tarkkailun verrattain nuorella iällä ja perusluonteestani johtuen, se oli alusta lähtien skeptinen. Silmäni aukenivat todella, kun aloitin oman levy-yhtiöni perustamisprosessin. Muutaman kyselykierroksen jälkeen verovirastossa, puhelimeeni alkoi tulla kummia puheluita Teostolta. He kertoivat tukevansa minua hankkeessani ja kertoivat miten he toisivat yritykselleni rahaa, kunhan vain ilmoittautuisin jäseneksi ja maksaisin vuosimaksua. Kerroin ettei minulla ole mitään aikomusta tuoda heille penniäkään, koska heidän toimensa sulkivat ainoan mahdollisen vapaan levityskanavan pienlevy-yhtiöille Suomessa, nettiradiot. Vastaukseni sain puhelimen tuuttausta. Myöhemmin etsiessäni yritykseni alaisille CD:eille monistusfirmaa, törmäsin seuraavaan Teoston iskuun. Yksikään firma ei ala Suomessa painamaan (ainakaan minulle) yli sadan kappaleen eriä, jos en ole Teoston jäsen.

1.4.2009 Teosto julkisti vuoden 2008 tulokset. Teosto keräsi ko. vuonna 39 miljoonaa euroa. Teosto kertoo myös, että 36 miljoonaa ko. rahasta menee laulujen esittäjille, tekijöille yms. Onko kukaan miettinyt mihin välistä vedetty 3 miljoonaa katoaa? Ei yhden pienen hallintoyksikön luulisi imevän noin paljoa rahaa. Montako ihmistä Teosto oikeastaan edes työllistää? Eikö tuo puuttuva 3 miljoonaa euroa lämmittäisi paljon enemmän artistien ja lauluntekijöiden taskuissa, kuin hallintoyksikön pyörittäjien taskuissa? Luultavasti useampi ihminen ostaisi levyjä, mikäli hän tietäisi sen menevän artisteille.

Jo vuosia ovat suuret, monikansalliset levy-yhtiöt, sekä niiden muodostama RIAA kertoneet uhkanäkymistä joissa kaiken musiikin ja musiikkiteollisuuden tuhoaa piratismi. Tänä päivänä, n. kymmenen vuotta Napsterin kultavuosien jälkeen, pienet levykaupat ja indie levy-yhtiöt pitävät puolensa, sekä kaikki suuret levy-yhtiöt ovat pystyssä. Miten tämä on mahdollista? Uhkana olleet piratismin muodot, eivät hävinneet, ne kasvoivat. Tänä päivänä lähes jokaiselta tietokoneelta löytyy KaZaa, utorrent, DC++, BitComet tai jokin muu vastaava vertaisverkko. Minun näkemykseni mukaan tämä on oikeasti, sitä paljon puhuttua vapaata markkinataloutta. Kuten joku sanoikin eräällä keskustelupalstalla ” Vapailla markkinoilla hinnan pitää määräytyä kysynnän mukaan eikä minkään Teoston sanelemana”. Ihmiset saavat ladata ilmaiseksi mitä haluavat ja mikäli he pitävät musiikista, toivon mukaan he ostavat audion, jossain muodossa.

Jos joku miettii tämän blogin mahdollista pointtia, voitte lopettaa. En hae tällä kirjoituksella mitään erityistä takaa, vaan halusin vain tuoda ilmi oman näkemykseni Teoston lukuisista epäkohdista. Vaikka kirjoitinkin tätä tekstiä pitkään, olen täysin varma, että olen unohtanut lukuisia epäkohtia. Olkoon se osoituksena niiden monilukuisuudesta. Teosto on yhä minun silmissäni se jokaisen tuntema ihminen koulusta. Se vastenmielisen oloinen, ylimielinen, lellitty lapsi. Se joka, kiusasi kaikkia näyttämättä ikinä mitään inhimillisyyden merkkiä. Minun silmissäni Teosto on vain loinen, joka tahtoo sinnitellä muiden meriittien tuotoilla. Jopa mafiaveljekset jäävät kakkoseksi Teoston rinnalla. Mafia ottaa suojelurahaa vastaan, mutta Teosto sortaa jopa omiaan.

PS. Ilmeisesti hallintoyksikön tienaamat 3 miljoonaa euroa, eivät ole tarpeeksi. Teosto nimittäin näyttää harkitsevan myös jonkin sortin laajakaistamaksua.

http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=35766

Iiro Karlström,
Target Media Records

Iiro Karlström on Target Media Records edustaja joka tuli tarjoamaan Piraattipuolueelle yhteistyötä nyt myös verkkokauppaamme ilmestyneen Against The Teosto -levyn tiimoilta. Ellei toisin erikseen mainita, vieraskirjoittajien kannat edustavat vain heidän omia henkilökohtaisia kantojaan, eikä heillä ole kytköksiä Piraattipuolueeseen.

Vieraskirjoituksia julkaistaan epäsäännöllisin väliajoin. Aiemmat vieraskirjoitukset ovat saatavilla arkistoista. Muita halukkaita vieraskirjoittajia pyydetään ottamaan yhteyttä.