Tekijänoikeussuojan lyhentämisestä ei uhkaa GPL:lle

Free Software Foundationin perustaja Richard Stallman otti sunnuntaina 26.7.2009 kantaa piraattipuolueiden tavoitteeseen saada myös ohjelmistot tietyn vuosimäärän kuluttua vapaaksi. Stallmanin mukaan haittaa koituisi erityisesti siitä, että suljetun koodin ohjelmien kehityksessä voisi hyödyntää vapautunutta koodia ilman GPL-lisenssin tarjoamien etujen periytymistä uuteen ohjelmistoon. Todellisuudessa haitat kohdistuvat niin harvoihin tapauksiin, ettei niiden pohjalta ole realistista harkita kirjattavaksi lakiin poikkeustapauksia.

Suomessa Piraattipuolue ajaa tekijänoikeussuojan rajoittamista 5–10 vuoteen – aikaan, joka ohjelmistomaailmassa on hyvin pitkä. Harvaa yli 10 vuotta vanhaa ohjelmistoa enää käytetään, ja vain 5 vuotta vanhan ohjelmakoodinkin kohdalla käyttö on suhteellisen vähäistä. Ohjelmisto, jota ylläpidetään aktiivisesti, päivittyy kuukausien ja vuosien varrella. Siitä julkaistaan uusia versioita ja tekijänoikeussuoja alkaa alusta jokaista uutta versiota kohden. Tällöin aiemmat julkaisut toki vanhenevat vähitellen vapaiksi, mutta harvempaa ohjelmistokehittäjää kiinnostavat vuosien takaiset versiot korjattujen ja paranneltujen sijaan.

— Richard Stallman on ollut aktiivisesti mukana piraattipuolueiden välisellä keskustelulistalla, ja hän on esittänyt hyviä näkökulmia. Kyse onkin pikemminkin yksityiskohtiin puuttumisesta, sillä Stallman tukee monia Piraattipuolueen tavoitteita, kertoo Piraattipuolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehto.

GPL on lisenssimuoto, jonka tarkoitus on rajoitusten sijaan tuoda lisää vapautta ohjelmistoalalle. Stallman ehdottaa kannanotossaan koodipankin perustamista, josta lähdekoodi julkaistaisiin tekijänoikeussuojan rauettua julkiseen jakoon. GPL mukailee monia Piraattipuolueen kantoja, ja Stallmanin idea on periaatteessa hyvä, mutta sen toteutus olisi kuitenkin valitettavan hankalaa. Tällaisen varaston ylläpito sekä maailman kaikkien julkaistujen ohjelmistojen valvonta ei ole realistinen tavoite.

Lähde:
Richard Stallmanin kannanotto

0 vastausta artikkeliin ”Tekijänoikeussuojan lyhentämisestä ei uhkaa GPL:lle

  1. Lainaus:

    Suomessa Piraattipuolue ajaa tekijänoikeussuojan rajoittamista 5–10 vuoteen – aikaan, joka ohjelmistomaailmassa on hyvin pitkä. Harvaa yli 10 vuotta vanhaa ohjelmistoa enää käytetään, ja vain 5 vuotta vanhan ohjelmakoodinkin kohdalla käyttö on suhteellisen vähäistä.

    Ja vastine:

    Emacs – koodaus aloitettu jo 70 luvulla.
    Vim – ensimmäinen versio julkaistu 1991.
    Linux kernel – myös 1991
    GCC – vuonna 87
    glibc – 80 luvulla aloitettu, tarkkaa vuotta en tiedä..

    Eli lähestulkoon kaikki työkalut joita lähes jokainen linux devaaja käyttää duunissaan on tavalla tai toisella piraattipuolueen mukaan vanhentunutta ? =)

    Oma kantani nopeasti ajatellen on se että GPL ja muut avoimeen lisenssointiin pohjautuvat tuotokset tulisi olla poikkeus sillä niiden tarkoitus on alusta lähtien ollut vapaan kulttuurin ja uudelleen käytön edistäminen. Eli about sama asia minkä takia olen mielenkiinnolla seurannut p.p’n toimintaan ja hakenut jäsenyyttä. Tälläisellä linjavedolla kuitenkin koko tuo työ kumotaan ja mahdollistetaan vapaan koodin kaupallinen ”hyväksikäyttö”.

  2. Ei tietenkään ole vanhentunutta, käyttäähän allekirjoittanut tekstin kirjoittaja itsekkin emacsia lukuunottamatta noita jokaista. Mutta kun tarkemmin lukee niin kysehän on nimenomaan niistä vanhoista versioista, ei siitä koska kehitys on aloitettu, uusilla versioilla on uudet suoja-ajat. Aika harvassa on tapaukset joissa jollekin yritykselle kelpaisi softiinsa mukaan yli kymmenen vuotta vanha GCC tai glibc. Toki noita tilanteita saattaa olla joskus, mutta ei lakeja voida kirjoittaa jokaista erityistilannetta huomioiden.

  3. Miten määritellään mikä päivitys lasketaan uudeksi versioksi ja mikä ei? Esim windows XP on ollut myynnissä kutakuinkin sellaisenaan vuodesta 2001. Tuleehan siihen tietoturvapäivityksiä vähän väliä, mutta eivät ne varsinaisesti ohjelmiston toimintaa muuta millään merkittävällä tavalla. Liekö sillä XP:lllä edes mitään virallista versionumerointia vai onko se vaan XP vaikka vähän paikkaillaan? Tuli nyt esimerkki tuolta vihulaisten puolelta kun en juuri muutakaan keksinyt. :P Kaippa GPL:n alaisesta ohjelmistostakin joku vastaava löytyisi. Tai voidaan ainakin olettaa että jossain vaiheessa tulevaisuudessa tulee löytymään.

    Ja mainittakoon vielä että en minä näistä asioista mitään tiedä. Luultavasti kyselen tyhmiä ja pahoitteluni siitä.

  4. Windows XP:n runkohan itsessään alkaa olla jo vanha, mutta lähes jokainen XP:tä käyttävä tietää että se on lähes käyttökelvoton ilman service packeja jotka taas selkeästi ovat aina uuden suojan alla. Ilman esimerkiksi sp1:stä se XP on hetkessä täynnä viruksia ja adwarea joka puskee käyttiksen omista reijistä lävitse.

    GPL softissa taas versiointi on yleensä paljon selkeämpää ja päivitysväli tiuhempaa.

  5. Periaatteessahan homma menisi niin, että XP:tä voisi ihan vapaasti käyttää ilman SP3:sta ja muita 5v sisään tulleita päivityksiä. Eli uusilla päivityksillä olisi uusi suoja, mutta muulla osalla käyttöjärjestelmää ei. Millä tällaista sitten valvot tai edes käyttäjänä pystyt seuraamaan ja ymmärtämään onkin todella, todella vaikeaa.

    Yksi kriteerihän voisi olla se, että päivityksen on tuotava uusia ominaisuuksia tai muutoin merkittävästi muutettava ohjelmaa. Tämäkin olisi kuitenkin käytännössä mahdotonta soveltaa.

    Ehkä suljetussa ohjelmassa voitaisiin tulkita niin, että tuotteen pitää olla selkeästi eri tuote. Esim. Vista ja XP ovat selvästi eri tuotteita sekä Vista ja Vista SP1 ovat selvästi eri tuotteita. Kuitenkin Vista ja Vista + tietoturvapäivitys eivät ole selkeästi eri tuotteita. Tämäkin voi muissa tapauksissa olla vaikeaa, ja valmistajat varmasti tekisivät tästä vielä vaikeampaa uuden lain ollessa voimassa.

    Miettimistä siis tosiaankin riittää.

    Itse ohjelmakoodin osalta (mistä nyt tässä blogauksessa oli kyse), on kuitenkin helppo tulkita mikä osa koodia on kirjoitettu milloinkin ja koodin kaupallisen käyttäjän voidaan olettaa ottavan vastuun kopioinnistaan ja siitä, että kopioitu koodi todella on lain mukaan vapaata. Kaupallisia toimijoita on myös selvästi vähemmän, kuin yksityisiä käyttäjiä, jolloin valvontakin saattaa olla jopa mahdollista.

  6. (Teksi kirjoitettu siltä näkökannalta, että lainsäädäntö muutoin pysyy nykyisellään, mutta suoja-aikaa lyhennetään.)

    Hommahan olisi niin yksinkertainen, että vain sellaista kaupallista koodia, joka oli saatavilla viisi vuotta sitten, saisi käyttää vapaasti. Oman logiikkani mukaan edes tietoturvapäivitystä ei saisi asentaa tai myydä, mikäli se olisi nuorempaa kuin viisi vuotta (jollei sitä sitten olisi julkaistu vapaana).

    Ongelmia tuottaisi XP:n kanssa esimerkiksi se, että käyttöjärjestelmä itse koittaa tuputtaa päivityksiä. Olisiko käyttäjän ja/tai myyjän vastuulla varmistaa, ettei käyttöjärjestelmä asenna osaksi itseään lisenssin suojaamaa materiaalia, vai voitaisiinko päivitysten tuputtaminen tulkita luvaksi ottaa päivitys käyttöön?

    Kaikissa ohjelmissa ei ole niin ”hienoja” mekanismeja piratismin tunnistamiseen kuin Windowsseissa on, joten päivitykset saatettaisiin jakaa kaikille käyttäjille, myös piraateille. Crackaaminenhän siten, että päivitykset toimivat olisi tietenkin huijaamista ja koodin varastamista, jollen väärin ymmärrä.

  7. GPl koodin uhraaminen public domainiin 5 vuoden kuluttua on tosi lyhyt aika esimerkiksi ohjelmistojen iässä katsottuna. Esim ohjelman elinkaareksi voidaan sanoa pätevän 5+5+5 vuoden sääntö, eli viisi vuotta suunnitellaan ja toteutetaan, viisi vuotta menee käytössä ja viisi vuotta ylläpidossa. Jos ajatellaan Linuxia, 15 vuotta on lyhyt aika, vasta nyt Linux lyömässä läpi, tähän asti tätä on kehitetty vapaaehtoisella panoksella, on täysin selvää että jos M$ tai joku muu $$ firma pääsee sulkemaan Linuxin keskeisimmät osat ja tekemään sillä rahaa, vapaa Linux tulee pikku hiljaa kuihtumaan.

    Ei hyvä, what is open must stay open. Ja meidän tulee suojata tätä GPL koodia.

  8. Tekijänoikeusajan umpeuduttuakin avointa koodia voisi toki edelleen hyödyntää avoimesti. Toki sitä voisi sitten hyödyntää myös suljetusti, mutta en varsinaisesti näe mikä tässä on se ongelma tai miten tämä muka köyhdyttäisi avoimen koodin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*