Tekijänoikeuslait uhkaavat vapauttamme verkossa

Elvis Presley Wikipedia-hakuna tuottaa runsaasti tekstiä ja muutamia yleiseen levitykseen hyväksyttyjä kuvia. Wikipediassa ei ole tekijänoikeusrajoitusten takia musiikkia eikä videomateriaalia. Yhteisenä pitämämme kulttuuriperintö ei olekaan yhteistä.

Yhä useammat lisäävät MySpace- ja YouTube-sivustoille omia musiikki- ja videotuotoksiaan kaikkien nautittaviksi, kunnes ne poistetaan suurten elokuva- ja levy-yhtiöiden vaatimuksesta. Teknologia luo uusia mahdollisuuksia, tekijänoikeuslait tukahduttavat ne.

Tästä ei pitäisi olla kyse. Tekijänoikeuslakien tarkoitus on kannustaa luovuutta, eikä rajoittaa sitä. Jo tämä riittää perusteluksi uudistustarpeelle. Nykyisellä järjestelmällä on kuitenkin vielä haitallisempiakin vaikutuksia. Tarkoituksenaan valvoa tekijänoikeuslakien noudattamista valtiot ovat alkaneet rajoittaa oikeuttamme viestintäsalaisuuteen.

Tiedoston lähettäminen toiselle on tiedostonjakamista. Ainoa tapa edes yrittää rajoittaa sitä on valvoa kaikkea tavallisten ihmisten keskinäistä viestintää. Tiedostonjakaminen on yleistynyt räjähdysmäisesti huolimatta Napsterin, Kazaan ja eräiden muiden vertaisverkkopalvelujen kaatamisesta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vaikka viranomaiset sulkisivat kaikki vertaisverkot ja muut vapaan tiedostonjaon kanavat, tiedostoja voitaisiin silti jakaa vaikkapa sähköpostin liitetiedostoina tai yksityisissä verkoissa. Jos näin kävisi, pitäisikö valtiovallan saada tarkkailla kaikkea sähköpostiliikennettä ja suojattuja verkkoja? Niin kauan kuin on mahdollista viestiä yksityisesti, on mahdollista jakaa tekijänoikeudella suojattuja tiedostoja. Jos tiedostonjakaminen halutaan pysäyttää, ihmisiltä täytyy viedä oikeus yksityiseen viestintään. Ei ole muuta vaihtoehtoa. Yhteiskunnan on valittava tiensä.

Maailma on tienhaarassa. Internet ja uusi viestintäteknologia ylipäänsä ovat niin tehokkaita, että yhteiskunta muuttuu joka tapauksessa. Muutoksen suuntaa ei kuitenkaan ole vielä päätetty.

Tekniikkaa hyväksikäyttämällä voidaan luoda pahimmat painajaisemmekin ylittävä isoveliyhteiskunta, jossa valtiot ja yritykset tarkkailevat jokaisen elämää yksityiskohtaisesti. Entisessä Itä-Saksassa valtio tarvitsi kymmeniätuhansia työntekijöitä vakoillakseen kansalaisia kirjoituskonein, lyijykynin ja kortistoin. Nykyään pari tietokonetta voi hoitaa yhdellä napinpainalluksella saman tehtävän miljoona kertaa nopeammin. Monet poliitikot haluaisivat painaa sitä nappia.

Toisaalta samaa tekniikkaa käyttämällä voidaan luoda yhteiskunta, joka kannustaa oma-aloitteisuutta, yhteistyötä ja monimuotoisuutta. Passiivisesta yksisuuntaisen median informaatiotulvan hukuttamasta kuluttajasta voisi tulla aktiivinen osallistuja tietoyhteiskunnassa, yhteisellä matkallamme tulevaisuuteen.

Internet on yhä lapsenkengissään, mutta jo nyt esille putkahtelee loistavia ilmiöitä kuin itsestään. Esimerkkeinä mainittakoon vapaa käyttöjärjestelmä Linux ja vapaa tietosanakirja Wikipedia. Samanlaista osallistavaa kulttuuria harjoitetaan MySpace- ja YouTube -sivustoilla, ja sen kasvusta on myös merkkinä The Pirate Bay, jonka ansiosta valtavasti kulttuuria on helposti saatavilla jokaiselle, jolla on yhteys verkkoon. Valitettavasti siinä missä tekniikka luo uusia mahdollisuuksia, lainsäädäntö tukahduttaa ne. Linuxin kehitystä haittaavat patentit, mainittuja verkkosivustoja tekijänoikeudet.

Suuri yleisö tiedostaa uudistustarpeet enenevässä määrin. Siksipä Piratpartiet, piraattipuolue, saavutti 7,1 %:n kannatuksen Ruotsin EU-vaaleissa ja lunasti piraattiliikkeelle ensimmäisen paikan Euroopan parlamentissa.

Piraattiliikkeen tavoite on tekijänoikeuslakien uudistaminen ja patenttijärjestelmän asteittainen hävittäminen. Vastustamme valvontayhteiskuntaa ja sensuuria niin verkossa kuin yleisemminkin. Haluamme muuttaa EU:n toimintaa demokraattisemmaksi ja avoimemmaksi. Tässä on koko ohjelmamme.

Aiomme pyhittää kaiken aikamme ja kaikki voimavaramme perustavanlaatuisten kansalaisoikeuksien puolustamiseen niin verkossa kuin muuallakin. Seitsemän prosenttia ruotsalaisista äänestäjistä oli kanssamme samaa mieltä siitä, että näiden perusasioiden turvaamiseksi on järkevää siirtää sivuun muut poliittiset erimielisyydet.

Seuraavien viiden vuoden kuluessa tehtävät poliittiset päätökset määrittelevät suurelta osin sen, millaista polkua kuljemme kohti tulevaisuuden tietoyhteiskuntaa. Nämä päätökset vaikuttavat miljoonien ihmisten elämään vuosien ajan. Annammeko pelkojemme johtaa meidät epätoivottavaan kontrolliyhteiskuntaan, vai olemmeko tarpeeksi rohkeita ja viisaita kokeillaksemme, miltä tulevaisuus näyttää vapaassa ja avoimessa yhteiskunnassa?

Tiedonvälityksen vallankumous on käynnissä tässä ja nyt. On aika päättää, millaisen tulevaisuuden haluamme.

Kirjoittaja Christian Engström on Ruotsin piraattipuoluetta edustava Euroopan parlamentin jäsen.

Julkaistu alun perin 7.7.2009 Financial Timesin verkkosivuilla.

Suomennettu yhteistyönä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*