Ei vain tekijänoikeuksia

Nyt kun Piraattipuolue on saanut kannattajakorttiurakan loppuun, on hyvä aika lähteä miettimään seurauksia. Puolueeksi rekisteröinti kertoo vaaleihin lähdöstä, minkä johdosta puolueen on ryhdyttävä etsimään ehdokkaita. Ehdokasasettelu nostaa esille monenmoisia aiheita, persoonia ja näkökulmia. Piraattipuolueen avoin aatemaailma pitää varmasti huolen siitä, että Perussuomalaisten ympärille noussut kohu oman porukan värikkyydestä jää kirkkaasti kakkoseksi. On hyväksyttävä ja opittava arvostamaan sitä, että puolueen parista löytyy hyvin monenlaisia ihmisiä. Ehdokasasettelussa näkisin, että tähän on myös voimakkaasti pyrittävä.

Kun puhuin tervetulopuheen isännöidessäni Piraattipuolueen perustuskokousta, totesin tarjoavani apuani siksi, että uskon itse ja yritykseni myötä omaavani jonkin asteen vihjeen tietoyhteiskunnan asioista. Vihjeellisyydellä tarkoitan perustietoa asioista, enkä missään nimessä halua implikoida olevani minkään asteen IT-guru. Pointti onkin, että ei tarvitse ollakseen guru ymmärtääkseen vaikkapa nettisensuurin ongelmia tai valtionhallinnon sähköistämisprojektien epäonnistumisia. Luonnollinen logiikkaketjun jatke on todeta, että valitettavasti edes tätä perustietämystä ei ole kovin laajalti tarjolla julkishallinnossa – tai kun sitä on, sitä ei käytetä. IT-projekinhallinnan koukeroiden käsittely on aihe, josta toivon näkeväni vielä runsaasti keskustelua Piraattipuolueen parissa.

Piraattipuolueen ns. ykkösaihe on tänä päivänä harvalle epäselvä. Mielestäni saman katon alle mahtuu kuitenkin paljon muutakin. Julkishallinnon IT-asiainhoidon kyvyttömyys on jo itsessään aihepiiri josta irtoaisi blogiteksti jos kymmenenkin. Omalta osaltani haluan korostaa edellä mainitun lisäksi nuorten harrasteita ja monenlaisia kulttuuriaiheita. Ounastelin jo pitkään, että nuorten kulttuuriharrasteissa tapaamani tietotekniset ja juridiset haasteet eivät ole vain nuorille uniikkeja. Asia vahvistui äskettäin, kun aloitin tehtäväni Pispalan Sottiisin päätoimikunnassa ja pääsin tutustumaan tämän perinteikkään tapahtumaorganisaation toimintaan. Ensivaikutelman pohjalta väittäisin, että ensimmäisestä poliittisesta luottamustoimestani ei ole tulossa lainkaan tylsä. Tämä on sanoma, joka on hyvä muistaa ruohonjuuritason politiikassa.

Vaan hittoakos kansantanhuilla on tekemistä piraattien kanssa? Väittäisin että paljonkin, sillä piraattiaatteen tärkeä ominaisuus on kulttuuriperimän suojelu, jakelu ja kunnioittaminen. Monenmoiset perinteitä ja traditioita suojelevat yhdistykset kamppailevat näkyvyydestä Internet-aikakaudella. Aktiivinen netinkäyttäjä ei halua sivuilta vain tekstimuotoista puisevaa historiikkia, vaan kuvia, videoita ja musiikkia. Nykytekniikalla on täysin turhaa jättää multimediasisältö käyttämättä – miksi kirjata vain resepti kun kakkuakin voi tarjota? Usein kyse on resurssien puutteesta, ajoittain nettitaitojen vajauksesta, mutta väittäisin pahimman ongelman olevan juridinen.

Omalla pienellä kokemuksellanikin olen huomannut, kuinka moni audiovisuaalinen otos on jäänyt virallista julkaisua vaille vain TO-mafian epäinhimillisten taksojen vuoksi. Ajoittain tilanne on kahta pahempi, sillä tarpeellisia lupia ei ole edes mahdollista hankkia ilman huomattavan monimutkaista, montaa eri tahoa käsittävää prosessia. Monesti toki julkaisu tehdään juridisesta ongelmasta huolimatta, siinä toivossa että seurauksia ei tule. Tällainen tuuripeli ja pelossa eläminen on kuitenkin kotoisin idealistan häntäpäästä.

Piraattipuolueen voimallisesti puolustama kulttuuri ei ole alle kolmekymppisten nörttipoikien yksinoikeus. Esimerkkien löytäminen läheltä jokaista sukupolvea ei ole vaikeaa. Toivon ja uskon, että pystymme herättämään tällä tavoin laajaa kiinnostusta kaikille tärkeään aiheeseen – tarvittiin siihen sitten kansantansseja tai vaikka iskelmää.

Kirjoittaja on tamperelainen Tietovelhot Oy:n toimitusjohtaja, Japan Pop -lehden toimituspäällikkö sekä Säätöyhteisö B2 ry:n puheenjohtaja. Myös monenlaista muuta aktiviteettia yhdistysten, kulttuurin, sananvapauden ja paikallispolitiikan parissa tulee harjoitettua. Terveydellisistä syistä viimeisen vuoden ajan toiminta on ollut passiivisempaa, mutta uskoa julkisen hoitojonon lyhenemiseen on ilmassa. Varsinainen blogini löytyy Aamulehdestä.

0 vastausta artikkeliin ”Ei vain tekijänoikeuksia

  1. Toivottavasti porukka ei kuitenkaan ole samalla tavalla ”värikästä” kuin Perussuomalaisten muutamat viime aikojen ”sankarit”: steroidisekoilut ja rasistisen kiihotuksen rajamailla kulkevat lausunnot tuskin edistävät sähköisten oikeuksien asiaa.

    Kommentti tekijänoikeuksiin: nykyinen tekijänoikeuslaki pitäisi ristiä uudelleen ”levittäjänoikeuslaiksi” (ja heittää hemmettiin), ja säätää tekijän- ja kuluttajanoikeuslaki. Nykyään tuntu olevan niin, että kun sanotaan taikasana ”tekijänoikeus”, niin yhtäkkiä esim. kuluttajansuojasta ei tarvitsekaan piitata, vaan voidaan myydä tuotetta joka ei toimi alunperinkään kunnolla, tai lakkaa yhtäkkiä toimimasta, jne.

    Tekijänoikeuskeskustelussa tunnutaan usein sekoittavan taloudellinen ja moraalinen tekijänoikeus – ne ovat väärällä tavalla erillään ja väärällä tavalla sidoksissa.

    Moraalinen tekijänoikeus on luovuttamaton ja ikuinen. Näytelmän ”Lysistrate” kirjoitti Aristofanes, ja sillä sipuli. Se että siitä on kaksi ja puolituhatta vuotta, ei muuta asiaa, kukaan muu ei saa väittää tätä teosta omakseen (joku on tietysti voinut tehdä Lysistraten käännöksen ja kommentaarin, johon hänellä puolestaan on moraalinen oikeus).

    Moraalista oikeutta ei voi myydä, taloudelliset oikeudet voi. Moraaliset eivät siirry taloudellisten mukana. Mutta toisaalta pitäisi olla niin, että jollei voida osoittaa kenellä on moraaliset oikeudet, ei ole taloudellisiakaan olemassa, ja toisaalta taloudellisia ei pitäisi voida myydä (vuokrata) kuin määräajaksi. Kirjojen kohdalla näin osittain onkin: jos kustantaja ei teosta suvaitse julkaista, palaavat tietyn ajan kuluttua kaikki oikeudet tekijälle, joka voi etsiä toisen kustantajan.

  2. Tekijänoikeus vie kalat vesistä ja ruohon maasta. Jollain on aina etukäteen oikeus viedä se, mistä muut voisivat jotain saada. Afrikassa Sahara ei ole ollut niin laaja eikä Itämeri ilman kaloja. Paha leviää koska se lukitaan väärin. Tästä pitää tehdä kunnon animaatio, elokuva tai show tai sarja, josta selviää suurilla pensselivedoilla mistä on kyse. Jos vain puhuu lakitekstin sisällöstä se liikuttaa liian pientä ihmismäärää.

    Raha pitäisi olla arvon mittari. Mittari ei saisi muuttua ajan kanssa, ei metrikään ole joskus puolikas ja joskus puolitoista. Mittarin pitää olla luotettava mutta kun mitataan laatua (joka on moraalin osa; lue Antonio Damasio; ihmisen kyky ymmärtää laatua käy tunteen kautta: kun tuntuu hyvältä on hyvä mutta ei kerro vielä filosofista hyvää). Mittari arvolle ei siis toimi rahan avulla koska raha vaihtaa lähinnä aktin tuottamia transaktioita, ei laatua sinänsä taikka yhteistoimintaa (transmissiota) josta alkaa hyvä. Ihminen on ihminen muiden kautta ja tulee siksi miksikä muut hänet määrittelee (mihin hän voi itsensä peilata, reflektoida, ketkä antavat hänelle palautetta). Minä uskon siksi, että keskustelu tekijänoikeuksista (oikeus vs tunne laadusta oman elämän aikana) on psykologinen eli projisaatio siitä, että on kuolemanpelko ja elämisenpelko (anima ja animus), joiden heijastumiin sotkeudutaan sitten ties millä typerällä keskustelulla tämän päivän segregoituneessa ja sekularisoituneessa maailmassa. Kyse on siis syvemmästä traumasta kuin vain oikeus. Kyse on pelosta, joka aiheuttaa lukkoja useimmilla ihmisillä näkemään todelliset ongelmat tekaistujen sijasta. On helpompi puhua oikeuksista, koska niitten kautta voi kuvitella olevansa jotenkin ”pelastunut” vaikka totuus on raaka – ja nyt se on siksi raaka kaikille.

    Arvon mittari uusiksi: nimenanto kolmen kulman kautta; isä-poika-pyhä henki eli johtotähti, psykobiologia ja sosiaalipsykologia/pedagogiikka.
    Ei pelkästään kaksi lineääristä matkaa (kristillis-juutalainen aikakäsitys) sillä se aiheuttaa kausaliteetin tunnetta myös tietoisuuden kehään mikä pätee vain tiedon kehään.

  3. loistavaa toimintaa. tänään kuulin tuomiosta usassa, yksinhuoltajaäidille..miljoonia dollareita rangaistukseksi 24sta laulusta! please go on!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*