Tekijänoikeudet ja luovuus

Alla Otakantaa.fi -sivuston ”Ota kantaa kulttuurin tulevaisuuden linjauksiin!” -keskusteluun kirjoittamani viesti. Aion myös käyttää tätä pohjana sivustomme tekijänoikeus-sivun uudeksi versioksi – nykyinen ei mielestäni ole kovin hyvä.

———

3) Rajoittavatko tekijänoikeudet luovuutta? Kyllä. Tekijänoikeudet rajoittavat luovuutta kolmella eri päätavalla:

* Uuden luomisen rajoittaminen

- Tekijänoikeudet rajoittavat mahdollisuutta luoda uutta yhdistelemällä ja uudelleenkäyttämällä osia aiemmasta. Laki periaatteessa sallii tämän mikäli uuden teoksen katsotaan ylittävän teoskynnyksen, mutta käytännössä on hankala tietää milloin teoskynnyksen katsotaan ylittyvän, ja harva tekijä uskaltaa laskea tämän varaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa oikeusjutun kohteeksi joutuneen, Tuulen viemää -romaanin tapahtumat uudesta näkökulmasta kertovan The Wind Done Gone -romaanin [2] kaltaista teosta tuskin kovin moni suomalainenkaan uskaltaisi yrittää kirjoittaa, etenkään mistään vähänkään tunnetummasta teoksesta.

* Olemassaolevan luovuuden leviäminen

- Tekijänoikeuden tehtävänä on rajoittaa teosten leviämistä antamalla rajoitetulle määrälle tahoja yksinoikeuden valmistaa ja myydä niitä. Kuten kaikki monopolit, tämä lisää kyseisen tuotteen hintaa ja heikentää saatavuutta, koska sen myynnistä ja tuotannosta ei synny suoraa kilpailua. Tämä on jossain määrin perusteltua, koska monopolin turvin voidaan varmistaa alkuperäiselle tekijälle paremmat tulot teoksestaan. On kuitenkin otettava huomioon, että eräät taloustieteilijät ovat kyseenalaistaneet tekijänoikeuden tarpeellisuuden tähän tehtävään [1]. Myöskään Internetin aktiivinen tiedostonjakotoiminta ei vastakkaisista väitteistä huolimatta näytä tehneen kaupalliselle kulttuurintuotannolle konkreettista hallaa, päinvastoin lisäten ihmisten saatavilla olevan kulttuurin määrää enemmän kuin vähentänyt sen saatavuutta [4][5].

- Tekijänoikeus rajoittaa ja vaikeuttaa myös ei-kaupallisten tahojen kuten kirjastojen ja arkistojen toimintaa. Mm. Kansalliskirjaston johtaja, professori Kai Ekholm kirjoittaa seuraavasti [6]:

”Suoja-aikaa pidennettiin äskettäin 50 vuodesta 70:een. Se oli torjuntavoitto, mutta sellaisenaankin merkitsee, ettei suomalainen ääniteperintö siirry tämän sukupolven kuultavaksi nettiin. Kyseessä eivät ole vain iskelmät, vaan monet ei-kaupalliset äänitteet, jopa puheet ja luontoäänet. Kansalliskirjastot koko Euroopassa olisivat olleet halukkaita luomaan reilun maksatusjärjestelmän tekijöille, ryöstökalastuksesta ei ollut kyse.

Nyt siis odotettavissa: savikiekkoja, savikiekkoja, savikiekkoja. Tyytykää siihen. Ovathan nekin hienoja.”

* Olemassaolevan luovuuden hyödyntäminen

- Orvot teokset ovat teoksia, joiden oikeuksienomistajaa ei tiedetä tai jota ei löydetä. Toiseen maahan muuttaneita ihmisiä voi olla vaikea löytää, ja selvyys omistajuudesta voi hukkua esim. oikeudet omistavien yritysten tehdessä vararikon tai yhdistyessä toisten yritysten kanssa. Mikäli oikeuksienomistajaa ei voida selvitää ja oikeita lupia ei voida löytää, voi monien teosten uudelleenjulkaisu jäädä sikseen.

Mm. Iso-Britannian valtionvarainministeriön 2006 laatima Gowers Review of Intellectual Property [3] raportoi:

”Many works that lie unused could create value. For example, the film It’s a Wonderful Life lost money in its first run and was ignored by its original copyright owners. When the owners failed to renew their copyright in 1970, it was broadcast on the Public Broadcasting Service channel in the USA. It is now a family classic, and worth millions in prime time advertising revenue. The book The Secret Garden, since copyright has expired, has been made into a movie, a musical, a cookbook, a CD-ROM version, and two sequels. For works still in copyright, if users are unable to locate and seek permission from owners, this value cannot be generated. For example, documentary makers often find it impossible to track down the rights owners of old pieces of film, many of which have multiple owners, all of whom are untraceable, and are not able to use older works to create new value.”

- Mm. Google on pyrkinyt Google Book Search -projektillaan skannaamaan suuren määrän kirjoja ja tekemään niistä haettavia, niin että kuka tahansa kykenisi jäljittämään ja löytämään tarvitsemaansa tietoa, riippumatta siitä, missä lähteessä se on alunperin julkaistu. Projekti on kuitenkin kohdannut kustantajien taholta voimakasta vastustusta, ja tekijänoikeuskysymykset ovat merkittävästi hidastaneet sitä sekä tehneet siitä kalliimman kuin mitä se muuten olisi.

[1] Boldrin & Levine 2008: Against Intellectual Monopoly. http://levine.sscnet.ucla.edu/general/intellectual/againstfinal.htm
[2] http://en.wikipedia.org/wiki/The_Wind_Done_Gone
[3] HM Treasury 2006, Gowers Review of Intellectual Property, http://www.hm-treasury.gov.uk/d/pbr06_gowers_report_755.pdf , s. 70
[4] Piraattipuolue 2009: Tiedostonjakamisen vaikutuksista kaupalliseen kulttuurintuotantoon, http://www.piraattipuolue.fi/kulttuuri/artikkelit/171-tiedostonjakamisen-vaikutuksista-kaupalliseen-kulttuurintuotantoon
[5] Piraattipuolue 2009: Tutkittua asiaa tiedostonjakamisesta, http://www.piraattipuolue.fi/kulttuuri/artikkelit/259-tutkittua-asiaa-tiedostonjakamisesta
[6] Ekholm 2009: Onko mepeistä mihinkään? http://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/kaiekholm/onko-mepeista-mihinkaan