Kansainvälinen konferenssi ja puoluekokous

Tulevasta viikonlopusta on tulossa varsin vilkas piraattirintamalla. Kuten Tuisku äskettäin kirjoitti, nyt torstaina 29.1. saapuvat Ruotsin piraattipuolueen nuorisojärjestön, Ung Piratin, edustajat Helsinkiin vierailulle. Tämä on alkusoitto 30.1.-1.2. pidettävälle piraattipuolueiden kansainväliselle konferenssille, johon tulee suomalaisten lisäksi tusinan verran edustajia Ruotsista, Espanjasta, Saksasta, Tanskasta ja Alankomaista.

Konferenssissa on tarkoitus päästä yhteisymmärrykseen piraattipuolueiden yhteisestä ohjelmajulistuksesta, jota on Pirate Parties International -verkoston piirissä valmisteltu jo hyvän aikaa. Kenties tulevaisuudessa piraattien polkaistua pystyyn vapaan kulttuurin vallankumouksen, koko maailma tuntee tämän julistuksen nimellä ”Helsinki manifesto”. :) Lisäksi kunkin maan puolue pitää esityksen oman puolueensa tilanteesta ja Ung Pirat kertoo nuorisojärjestöjen rahoitusmahdollisuuksista Euroopassa. Konferenssissa on tarkoitus keskustella myös ensi kesän eurovaaleista, joissa Ruotsin piraattipuolueella arvellaan olevan mahdollisuuksia jopa saada edustaja läpi.

Kansainvälisen konferenssin lisäksi samaan syssyyn pidetään Helsingissä lauantaina 31.1. Piraattipuolueen ylimääräinen puoluekokous. Kokoukseen saavat osallistua kaikki jäsenet ja sen tarkoituksena on valita uusi puheenjohtaja ja hyväksyä yhdistykselle vaalijärjestys (luonnos, pdf) mahdollisia jäsenäänestyksiä varten. Toistaiseksi yhdistyslaki ei kuitenkaan mahdollista sähköisiä jäsenäänestyksiä, mutta muutos tähän on valmisteilla. Jäsenäänestysten varsinainen käyttöönotto Piraattipuolueessa jäänee odottamaan yhdistyslakiuudistuksen voimaanastumista. Kalliin ja hankalan postiäänestyksen järjestäminen kun ei ole kovin houkutteleva vaihtoehto.

Muistutetaanpa vielä Lex Nokiaa vastustavasta kansalaisliikkeestä, joka on viimeisen parin viikon aikana ehtinyt alkaa järjestää mielenosoitusta, kerätä adressia ja toteuttaa lakiehdotusta vastustavia tv-mainoksia. Masinointia suunnitellaan IRC:ssä kanavalla #lexnokia (IRCNet).

Ung Pirat tapaa nuoria piraatteja Helsingissä 29.1.

Piraattipuolueiden kansainvälisen konferenssin yhteydessä Ung Pirat:in delegaatti vierailee Suomessa jakaakseen ideoita poliittisesta nuortenjärjestötoiminnasta. Ung Pirat jos kukaan on oikea opettaja, sillä Ruotsin Piraattipuolueen nuortenjärjestö on kahdessa vuodessa kasvanut Ruotsin kolmanneksi suurimmaksi nuortenjärjestöksi ja nauttii valtiollisista miljoonatuista.

Alkutapaaminen pidetään torstaina 29.1. klo 12.30 – 16.00 Café Soihdussa, Aurorankatu 13:ssa (Eduskuntatalon takana). Nuortentoiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita paikalle. Ung Piratin vierailu kestää sunnuntaihin saakka, joten nuoret piraatit ovat tervetulleita kanssakäymään heidän kanssaan viikonloppunakin. Ties vaikka tapaamisen seurauksena perustettaisiin Suomeen Piraattinuoret ;)

Laillista jakamista tiukentuvan lain otteessa

Mediateollisuuden jahdatessa jatkuvasti kiihtyvällä innolla ja fasistisemmilla keinoilla tiedostonjakajia on hyvä silloin tällöin muistuttaa että jakamista voi vielä tietyin reunaehdoin harrastaa täysin laillisestikin. Esim. alkuperäisistä CD-levyistä saa kuka vain ottaa kopion henkilökohtaista käyttöään varten — vaikka omistaja olisikin joku muu, kuten kaveri tai kirjasto. Kopio on kuitenkin syytä ottaa suoraan alkuperäiskappaleesta, jos haluaa liikkua varmasti laillisessa maastossa.

Tämä tietysti osaltaan muistuttaa nykyisen tekijänoikeusjärjestelmän kaksinaamaisuudesta. Tekijänoikeuden historiallinen luonne teollisyksinoikeutena näkyy vielä hämärästi läpi siinä, ettei aivan kaikkea tavallisten ihmisten jokapäiväisessä elämässään harrastamaa kopiointia ole vielä kielletty tai kriminalisoitu. Kuitenkin sitä mukaa kun ihmiset ovat saaneet tehokkaita keinoja rikastuttaa elämäänsä yksityisellä kopioinnilla, heidän lähtökohtaista oikeuttaan tähän on jatkuvasti rajattu. Nykyinen tilanne on melko lohduton verrattuna jo viidenkin vuoden takaiseen; mediateollisuus sai Lex Karpelassa eduskunnan kieltämään yksityisenkin kopioinnin muista kuin laillisista lähteistä. Laillisuuden varmistus jäi toki kopioijan vastuulle. (Kyllä: jos eksyt vaikkapa katsomaan Youtubesta musiikkivideota, rikot luultavasti lakia.)

Nykymaailmasta täysin ulalla olevat päättäjät kusetettiin ja/tai lahjottiin myös antamaan lain suoja digitaalisille rajoitusmenetelmille (DRM). Kuten nykypäivässä elävät kansanosat ymmärsivät ja yrittivät erilaisin mielenilmaisuin tuoda esiin, kyseessä oli avoin shekki mediateollisuudelle kieltää teosten lähes mikä tahansa käyttö, myös aiemmin sallittu yksityinen kopiointi. Kritiikinomaisena konseptidemona on esitelty mm. STOPPROT-järjestelmä, joka estää soivan musiikkikappaleen pysäyttämisen. Suomen oikeusjärjestelmä ei ehkä käytännössä sanktioisi tämän suojajärjestelmän kiertämistä (vaikka se onkin tulkittavissa lain kirjaimen vastaiseksi), mutta viime aikojen oikeuspäätösten valossa on vaikea olla ylioptimistinen.

Palatakseni kuitenkin otsikon aiheeseen, mielestäni jäljellä olevat lailliset mahdollisuudet tiedostonjakoon ovat aliarvostetut ja -käytetyt, ja niitä tulisi käyttää laajemmin hyväksi — ylpeästi ja avoimesti. Suurin osa kaupasta saatavasta videomateriaalista ei valitettavasti DRM:n vuoksi kuulu tähän kategoriaan (joskin lainaaminen tai lahjoittaminen on tietysti aina sallittua, ja kenpä tietää mitä DVD:n biteille kenenkin käsissä käy…). Musiikkipuolella tilanne on kuitenkin huomattavasti parempi: kuten sanottu, CD:t ovat vapaata riistaa, täysin laillisesti.

Epäilemättä levyjen vaihtoa tapahtuu paljon nykyiselläänkin, mutta kehottaisin piraattikansaa harrastamaan sitä entistä enemmän ja etenkin entistä suuremmalla avoimuudella; laillisena toimintana sitä on jokaisen mahdollista harrastaa suureenkin ääneen pitäen näin avoimemman kulttuurin kissaa pöydällä. Jos kohta jollakulla on taitoa ja innostusta, erilaisten medioiden (niin ääni- ja videolevyjen kuin vaikkapa kirjojenkin) lainausten ja lahjoitusten organisointia varten voisi olla potentiaalisesti hyödyllistä tehdä sivustokin luottamussuhteineen kaikkineen.

Tässä hengessä tänne asti jaksaneille ilmoitan, että ripattuani vaatimattoman CD-kokoelmani alkuperäistä vastaavaan FLAC-formaattiin lahjoitan sen valtaosiltaan pois redundanttina. Kannustan (mutten vaadi) vastaanottajia myös ottamaan levyistä omat lailliset henkilökohtaiset kopionsa ja levittämään originaaleja edelleen eteenpäin lainoina tai lahjoina.

Lista levyistä luovutuskriteereineen on erillisessä artikkelissa kirjoittajan omassa blogissa.

Mitä jos tiedostonjakaminen olisi laillista?

Osa kirjoitussarjaa ”miten kulttuuria voitaisiin tuottaa, jos Piraattipuolueen vaatimukset toteutettaisiin?”. Tämä kirjoitus keskittyy tiedostonjakamisen (ja sen laillistamisen) vaikutuksiin.

Laiton nettilataaminen yleistyy jatkuvasti. Marraskuussa uutisoitiin siitä, miten se on ylittämässä DVD-myyntiä ja on nuorten yleisin rikos. Mikään varsinainen uutinen tämä ei kuitenkaan ollut, sillä ilmiön laajuus oli hyvin tiedossa jo aiemmin. 2007 uutisoitiin, miten lataamista vastaan suunnattu tiukempi tekijänoikeuslainsäädäntö ei juuri hidastanut sen kasvua. Britanniassa laitonta kopiointia harrastaa 18-24 -vuotiaiden ikäluokasta 96 prosenttia, Suomessa 80 prosenttia HIITin kyselyn 6000 vastaajasta. Äänitealan etujärjestö IFPIn mukaan 95 prosenttia nettilatauksista on laittomia.

Ruotsissa arvioitiin, että elokuvien laittomien lataajien määrä kasvaisi sadalla tuhannella vuoden 2008 aikana. ”Elokuvateollisuus: Olemme epätoivoisia!” otsikoitiin tästä kertonut uutinen Ruotsin Metro-lehdessä. Haastatellut elokuvateollisuuden edustajat esittivät pelastuskeinoksi käyttäjän oikeuksia polkevia ja katseluelämystä hankaloittavia DRM-suojauksia, mutta myös järkevämpiä ajatuksia, kuten parempia laillisia vaihtoehtoja. Mediateollisuuden suunnasta kuuluva viesti on kuitenkin yhtenäinen: tiedostonjakaminen vaarantaa koko alan tulevaisuuden ja elinkelpoisuuden.

Mikäli tämä todella pitää paikkansa, pitäisi sen näkyä selkeästi viime vuosien myyntitilastoissa. Enää ei ole kyse mistään pienestä ilmiöstä, vaan toiminnasta jota toteuttavat nuorista ikäluokista lähes kaikki, ja vanhemmistakin merkittävä osa. Ruotsissa ammattimuusikoistakin yli puolet on syyllistynyt tiedostonjakamiseen. Kulttuurialan pitäisi olla kuolintoreissaan, tai ainakin nähdä merkittävää myynnin laskemista.

Mitä tilastot sitten meille kertovat?

DVD-elokuvia ja TV-sarjoja myytiin Suomessa viime vuoden tammi-syyskuussa 8,2 miljoonaa kappaletta, 4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. Tästä 70% oli blu-ray -levyjen myynnin kasvua, mutta myös perinteiset DVD:t paransivat asemiaan. Yhdysvaltojen myynti näytti synkempää lukemaa, pudoten miltei 6 prosenttia.

Kotimaisilla elokuvateattereilla oli viime vuonna paras tulos neljään vuoteen, mutta tästä on hankala vetää johtopäätöksiä. Hyvä tulos (kahdeksan prosentin kasvulla edellisvuodesta) antaisi ymmärtää, ettei tiedostonjakaminen ole aiheuttanut merkittävää vahinkoa. Toisaalta uutisen voi myös tulkita siten, että viimeksi päästiin yhtä hyvään tulokseen viisi vuotta sitten.

Yhdysvaltojen tilastot taas kertovat elokuvateatterien tulojen olleen ennätyksellinen 9,8 miljardia dollaria. Tämä merkitsee 2 prosentin kasvua vuodesta 2007 ja 7 prosentin kasvua vuodesta 2006. Kansainvälisesti tarkasteltuna elokuva-ala kasvoi merkittävästi. Kuuden suurimman studion Yhdysvaltojen ulkopuoliset vuosituotot olivat yhteensä noin 9,9 miljardia dollaria. Tämä merkitsee vuoden 2007 lukuihin verrattuna 400 miljoonan dollarin kasvua.

Musiikin myynti on monitahoisempi kysymys. Musiikin myyntiä Yhdysvalloissa mittaava Nielsen SoundScan on tuoreeltaan julkaissut vuoden 2008 myynnistä tuloksia, joita on raportoitu varsin ristiriitaisin tavoin. Varsinaiset tilastot kertovat seuraavaa:

  • Myynnin kappalemäärissä oli 10 prosentin kasvua, kun tarkasteltiin kaikkia yksiköitä (albumeita, sinkkuja, musiikkivideoita, digitaalisia kappaleita).
  • Musiikin kokonaismyynti saavutti 1,5 miljardin yksikön rajan. Aiempina vuosina myyntiä on ollut 1,4 miljardia (2007), 1,2 miljardia (2006) ja 1 miljardi (2005).
  • Vuoden 2008 viimeisellä viikolla myytiin 65 miljoonaa yksikköä, enemmän kuin minään aiempana viikkona. Edellinen ennätys oli vuoden 2007 jouluviikko 58,4 miljoonalla yksiköllä.
  • Mielenkiintoisena uutisena Nine Inch Nailsin ilmaisjakelussa ollut levy Ghosts oli Amazonin vuoden myydyin albumi. Suomessa musiikin albumimyynti pysyi likimain edellisvuotisella tasolla. Myynnin kappalemäärä laski yhden prosentin, arvo kahdeksan prosenttia. Elävän musiikin tilanne oli hyvä – kansainvälisiä konserttituloja kertyi 4 miljardia dollaria. Tämä tulos oli parempi kuin koskaan, merkiten 13 prosentin kasvua edellisestä vuodesta.

    Tietokone- ja videopeliteollisuus oli myöskin elinvoimaista. Sen myynti oli Yhdysvalloissa 21,13 miljardia dollaria (kasvua edellisestä vuodesta 3 miljardia eli 19 prosenttia). Suomen pelimarkkinoiden arvo kasvoi 86,5 miljoonaan euroon, edellisvuoden 80,8 miljoonasta (kasvua 7 prosenttia).

    Mikään kulttuurinala ei siis näyttäisi voivan kovin huonosti, tiedostonjakamisesta huolimatta. Kenties päinvastoin: tuoreen hollantilaisselvityksen mukaan nettipiratismi lisää kauppaa, hyödyttäen eniten pieniä tekijöitä.

    Myös pidemmän aikavälin selvitykset antavat samanlaisia tuloksia. Turun Kauppakorkeakoulun mediaryhmän Luovan kentän yritystoiminta-raportti kertoo, että vuonna 2005 kulttuurin ja luovien alojen liikevaihto Suomessa oli lähes 7 miljardia euroa, merkiten 16 prosentin kasvua vuodesta 2000. Yritysten määrä kasvoi tällä aikavälillä 10 prosenttia, mikä on huomattavasti enemmän kuin koko yrityskannan kasvuvauhti (muutosta +6%). Näiden yritysten työllistämien henkilöiden määrä lisääntyi 3%.

    Ruotsin kulttuurimarkkinoita taas analysoi Johanna Nylanderin raportti Kulturskymning inställd. Se kertoo meille mm. seuraavaa: kirjamyynti kasvoi aikavälillä 1997-2008 37,7 prosenttia. Elokuvissa vähintään kerran puolessa vuodessa käyvien määrä oli vuonna 2006 korkein sitten mittausten aloittamisen 1980-luvulla. Musiikkia myytiin vuonna 2007 19 prosenttia enemmän kuin 2002. Tietokone- ja konsolipelejä myytiin 2006 kaksi miljoonaa enemmän kuin 1998, liikevaihdon kasvaessa samalla huimat 169 prosenttia.

    Mitä tästä kaikesta voidaan päätellä? Ainakin sen, että puheet tiedostonjakamisen vaaroista kaupalliselle kulttuuriteollisuudelle ovat vähintäänkin liioiteltuja. Joillakin kulttuurinaloilla (kuten fyysisten CD-levyjen myynnissä) esiintyy pudotusta, mutta kokonaisuutena kasvu muilla aloilla kompensoi sitä paremmin kuin hyvin. Tässä tarkastelluista kulttuurinaloista ainoastaan DVD-levyjen myynti väheni, ja sekin vain osassa maailmaa (Yhdysvalloissa). Tähän todennäköisesti vaikutti myös Yhdysvaltojen lama, ja vastaava asia kuin joka on ollut osasyynä CD-levyjen myynnin putoamiseen – vanhoja VHS-kokoelmiaan DVD-levyiksi vaihtaneet ovat saamassa päivityksen tehtyä.

    Tämän kirjoituksen alussa nähtyjen tilastojen valossa on selvää, ettei laittomuus juurikaan hidasta tiedostonjakamisen yleistymistä – sen laajeneminen koko kansan harrasteeksi on vain ajan kysymys. Sen laillistamisella ei siis olisi kovinkaan merkittävää vaikutusta asian yleisyyteen (mutta kansalaisoikeuksiin kyllä). Eikä sillä edes ole väliä, vaikka tiedostonjakamisen laillistaminen sen yleisyyteen vaikuttaisi. Kaupallinen kulttuuriala elää ja voi hyvin, ja sen kasvu tapahtuu samaan aikaan kuin tiedostonjakamisenkin.

    Turussa tapaaminen taas 25.1. eli ensi sunnuntaina

    Paikkana on taas Proffan Kellarin kabinetti, osoite on Rehtoripellonkatu 4.  Tapaaminen alkaa kello 18 ja kaikki ovat tervetulleita paikalle, osallistumaan tai kirjoittamaan kannattajakortin, esimerkiksi. Tämän vuoden toimintatavoitteista ja muista on nyt hyvä puhua, ennen kuin vuosi taas loppuu. Helsingin Lex Nokia-mielenosoitukseen osallistumisesta puhutaan myös ja oman aiheen voi tuoda mukanaan myös.

    Yhdistyslain uudistus: sähköisiä jäsenäänestyksiä ja etäkokouksia

    Oikeusministeriössä valmistellaan parhaillaan yhdistyslain uudistusta, joka on tietoyhteiskunnan kehityksen kannalta merkittävä. Yhdistysten jäsenäänestykset voitaisiin vastaisuudessa järjestää internet-äänestyksenä ja yhdistyksen kokouksiin olisi mahdollista osallistua videoyhteyden kautta tai muulla tavalla etänä.

    Piraattipuolueen toimintaa käynnistettäessä jäsenistö oli halukas ottamaan sähköiset jäsenäänestykset laajaan käyttöön puolueessa. Nykyinen yhdistyslaki ei kuitenkaan mahdollista tätä. Piraattipuolue toivoo, että uudistukset saataisiin voimaan mahdollisimman nopeasti, etenkin kun ne olisi voitu tehdä jo kymmenen vuotta sitten.

    Oikeusministeriö tarjosi kansalaisille ja yhdistyksille mahdollisuuden täyttää verkossa yhdistyslain uudistusta koskevan laajan kyselylomakkeen otakantaa.fi-sivustolla. Piraattipuolue kiittää oikeusministeriötä tästä modernista mahdollisuudesta ja toivoo vastaavien kyselyjen ottamista laajempaan käyttöön.

    Piraattipuolueen kannanotto kokonaisuudessaan, eli vastaukset kyselylomakkeeseen, löytyy pdf-tiedostona wikistämme.

    Seuraavassa Piraattipuolueen kannanoton keskeisiä kohtia:

    Sähköiset jäsenäänestykset
    ”Yhdistyslain tällä hetkellä tarjoamat mahdollisuudet erityisesti jäsenäänestysten toteuttamiseen (”erillisissä äänestystilaisuuksissa tai postitse”) eivät ole riittäviä. Kumpikin vaihtoehto on kallis ja hankala toteuttaa. ‒ ‒ Jäsenäänestys on mahdollista toteuttaa verkkoäänestyksenä riittävällä varmuudella. Piraattipuolue ry on kritisoinut sähköisen äänestyksen kokeilua kunnallisvaaleissa. Olemme katsoneet, ettei toistaiseksi ole esitetty sellaista tapaa, joka olisi riittävän turvallinen valtiollisissa vaaleissa. Yhdistysten sisäisessä päätöksenteossa ei ole kuitenkaan kyse sellaisista asioista, jotka vaatisivat yhtä mittavia turvallisuusjärjestelyjä.”

    Reaaliaikainen etäosallistuminen yhdistyksen kokouksiin
    ”Piraattipuolue pitää ehdotusta etäosallistumisen mahdollistamisesta kokouksissa erittäin kannatettavana ja toivottavana. Esitys on kuitenkin jäänyt siinä mielessä puolitiehen, että se ei mahdollista kokousten pitämistä kokonaan etäosallistumisella. Esityksestä ei käy ilmi, kuinka suuri osuus kokouksen osanottajista voi olla etäosallistujia. Tämä on tulkittavissa niin, että fyysisesti samassa paikassa olevia henkilöitä on oltava vähintään sen verran, että he yksinään muodostaisivat päätösvaltaisen kokouksen. Tämän pitäisi kuitenkin käydä esityksestä selkeämmin ilmi.”

    ”Piraattipuolue ei näe estettä kokonaan verkossa tai vaikkapa videoneuvotteluna pidettävien kokousten sallimiselle. Piraattipuolue oudoksuu mietinnössä esitettyä näkemystä, että ”perinteisestä kokouksesta luopuminen voisi johtaa vaikeisiin rajanvetotilanteisiin muun muassa sen suhteen, milloin päätöksenteon voidaan katsoa tapahtuneen”. Etäosallistumisessa on mahdollista käyttää aivan samanlaista kokousmenettelyä kun perinteisissäkin kokouksissa.”

    ”Päätöksenteko verkossa on Piraattipuolueen hallituksen vakiintunut toimintatapa. Puolue ei olisi käytännössä pystynyt toimimaan millään järkevällä tavalla, jos hallituksen mahdollisuutta pitää verkkokokouksia olisi laissa rajoitettu.”

    Henkilön tunnistamisen ja ääntenlaskennan oikeellisuuden varmistamisesta
    ”Lain tulisi olla muotoiltu siten, ettei se aseta ylimääräisiä rajoitteita henkilön tunnistamiseen ja siten estä tehokkaiden ja kunkin yhdistyksen tarpeisiin parhaiten soveltuvien etäosallistumistapojen valintaa. Laissa voitaisiin vaihtoehtoisesti esimerkiksi todeta, että henkilöllisyyden varmentamiseksi riittää yhdistyksen itsensä sopivaksi katsoma tunnistamistapa. Lakia ei missään tapauksessa pitäisi tulkita niin, että se edellyttäisi kasvojen näkemistä (eli videoyhteyttä) tai perustusisi sähköiseen henkilökorttiin tai vastaavaan. Laki ei myöskään missään tapauksessa saisi aiheuttaa internetin kautta tapahtuvalle kokouksessa äänestämiselle sellaisia rajoituksia, jotka käytännössä estäisivät sen tai aiheuttaisivat kohtuuttoman suuria kustannuksia.”

    Erilaiset etäosallistumistavat
    ”Lainmuutoksessa on otettava huomioon mahdollisten etäosallistumistapojen kirjavuus. Lain ei tule vahingossakaan rajata mitään mahdollisuuksia pois. Audio- ja video-osallistuminen ovat vain yhdenlainen osallistumistapa. Tekstipohjainen osallistuminen on usein selkeämpi ja monille osallistujille helpompi ratkaisu saada esitettyä asiansa mahdollisimman ymmärrettävästi. Reaaliaikaisen tekstipohjaisen keskustelun hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla edellyttää kuitenkin kokonaisuudessaan verkon välityksellä tapahtuvien kokousten sallimista.

    Esimerkiksi reaaliaikaisen tekstipohjaisen keskustelun hyötyjä ovat, että keskustelut ja niiden kellonajat on helppo tallentaa. Lisäksi niissä on hyvät mahdollisuudet osallistujien valvontaan ja puheenvuorojen myöntämiseen antamalla kirjoitusoikeus yhdelle henkilölle kerrallaan. Jopa keskustelupöytäkirjojen tekeminen niin haluttaessa on huomattavan paljon helpompaa ja tarkempaa.”

    Lex Nokia kyykyttää oikeusvaltion – kansa nousee vastarintaan

    Lex Nokia on viime kuukausien aikana kerännyt paljon huomiota ja kritiikkiä siitä, että se ilmoitetusta tarkoitusperästä eroten koskee kaikkia yhteisötilaajia (kirjastoja, taloyhtiöitä, kouluja..) eikä pelkästään suuria teknologiayrityksiä.

    Paljon vähemmälle huomiolle on jäänyt kuitenkin se, ettei lakiehdotuksessa mikään suoranaisesti estä sen tulkitsemista siten, että laissa erikseen mainitut teleyritykset myös ovat yhteisötilaajia, mikä laajentaa lakimuutosten soveltamisaluetta merkittävästi. Mikäli lakiehdotus hyväksytään, on todennäköistä, että lakia joskus lähitulevaisuudessa tullaan soveltamaan juuri näin, jotta julkiseksi tilaksi koetuissa aluetietoverkoissamme yhtäkkiä pätisi Internet-operaattoreiden yksityiset pelisäännöt.

    Lex Nokia ei siis ole vain yritysten käyttöön tuleva urkintalaki, vaan se on paketti erilaisia erittäin vakavia lainsäädännöllisiä muutoksia. Lex Nokia saa Lex Karpelan näyttämään sulosilmäiseltä Bambilta.

    Lex Nokia -paketti on, muun muassa:

    • Journalistisen lähdesuojan lakkauttava laki
    • Työntekijöiden viestintäsalaisuuden lakkauttava laki
    • Tekijänoikeusteollisuuden urkintalaki, joka sallii myös automatisoidun tietoliikenteen ja tunnistetietojen analyysin epämääräisiin tarkoituksiin
    • Yrityksen tai muun yhteisön asiakkaiden viestintäsalaisuuden lakkauttava laki
    • Tietoverkkojen neutraaliuden lakkauttava laki

    Laki on niin kirjava vaikutuksiltaan, että sen jokaista osaa tulisi käsitellä erillisenä hallituksen ehdotuksena. Nyt kaikki on köntätty yhteen ja samaan pakettiin jota väkisin ajetaan eduskunnassa läpi kansan vastarinnasta huolimatta.

    Tästä syystä joukko kansalaisia, allekirjoittanut mukaanlukien, järjestää Lex Nokiaa vastaan mielenosoituksen Helsingissä 5.2.2009. Rautatieaseman länsipuoliselle Asema-aukiolle kokoonnutaan klo 14.30, mistä edetään Eduskuntatalolle klo 15 mennessä.

    Mielenosoituksen virallinen lehdistötiedote

    Linkkejä aiheeseen liittyen:

    Urkintalaki.fi – Lex Nokian vastamainoskampanja

    Valvontayhteiskunnan kehityksen tietosivusto

    Ung Pirat sai valtiolta miljoonatukia

    Ruotsin kolmanneksi suurimmalle nuortenjärjestölle, Ung Piratille, myönnettiin eilen 1,3 miljoonaa kruunua (n. 120 000 €) tukea Ruotsin nuorisohallinnolta (Ungdomsstyrelsen). Ruotsin Piraattipuolueen nuortenjärjestöllä oli 4800 jäsentä 16. tammikuuta 2009. ”Tämä on ilouutinen ja osoittaa, että politiikallemme on kysyntää”, kommentoi järjestön puheenjohtaja Stefan Flod.

    Ung Pirat on Ruotsin vauhdikkaimmin kasvava nuortenjärjestö vaikka sillä on vain reilut kaksi vuotta ikää. Järjestö perustettiin joulukuussa 2006. Isäntäpuolue Piratpartiet on suurin valtionpäivien ulkopuolinen puolue.

    Stefan Flodin mukaan tietämättömyys nuorten internetkulttuurista johtaa valvontayhteiskuntaan. ”Kyse ei ole terrorismista tai siitä, että internet olisi vaarallinen. Kyse on puhtaasta tietämättömyydestä siitä, miten me nuoret elämme. Me edustamme uutta ja tuoretta. Nuoret ovat aina pelottaneet aikuisyhteiskuntaa ja aina ajan myötä voittaneet.”

    Young Pirates receive millions from the state – The Local

    Ung Piratin lehdistötiedote

    Tapaaminen Helsingissä 18.1.

    Helsingissä ja kohtuullisen matkan päässä asuvat piraatit ovat erittäin tervetulleita ensi sunnuntaina 18.1. Hakaniemen Café Javaan klo 15-17 tapaamaan aatetovereita kahvilatuotteiden ja leppoisan rupattelun äärelle. Tulkaapa kaikki FRA-miekkarissa olleet, joskus johonkin Piraattipuolue-juttuun osallistuneet, joskus kortteja keränneet tai muuten toiminnasta etäisesti kiinnostuneet paikalle. Kaipaamme pk-seudulle suurempaa suhteellisen säännöllisesti kokoontuvaa hengailuporukkaa, joka ei aivan kamalasti vieroksu myöskään ajatusta jonkinasteisesta satunnaisesta muusta toiminnasta. Nyt on siis erittäin hyvä tilaisuus tulla mukaan, jos vähänkään kiinnostaa!

    Tapaamiseen saa tulla mihin aikaan tahansa, olemme paikalla ainakin 15-17, mutta luultavasti pidempäänkin. Paikalla voi myös vain käväistä täyttämässä kannattajakortin taikka hakemssa tyhjiä/tuomassa täytettyjä kortteja.

    Kannattajakorttikampanja

    Kannattajakorttipäivät 23.1. – 25.1. 

    Kannattajakortteja kerätään vielä. Sinäkin voit auttaa! Tule mukaan luomaan valtakunnalliset kannattajakorttipäivät kahden viikon kuluttua, 23.1-25.1. ja järjestä kannattajakorttikeräys omalla paikkakunnallasi. Haastan sinut mukaan.

    Haasteena on seuraava: Valitse paikka, jossa ihmisiä kulkee ja aika yllämainittuna viikonloppuna. Ilmoita siitä wikin korttikampanjasivulla ja mene paikalle ainakin muutamaksi tunniksi keräämään allekirjoituksia ohikulkijoilta. Ota kaverisi mukaan, joukossa tekeminen on paljon hauskempaa. Raportoi tuloksistasi korttikampanjan wikiin heti tapahtumasi jälkeen. Lisätietoa kannattajakorttien keräämisestä löytyy täältä.

    Nyt on erinomainen näytön paikka. Tapahtuma on viikon ennen Piraattipuolueen ylimääräistä kokousta. Näytetään toisillemme, että kykenemme tarttumaan haasteeseen ja voittamaan sen. Jokaisesta kerätystä allekirjoituksesta on hyötyä. Uskon, että kykenemme keräämään viikonlopun aikana ainakin tuhat kannattajakorttia. Mutta se onnistuu vain teidän kaikkien avulla.

    Piraattipuolue tarvitsee sinua! Jokainen käsipari tarvitaan. Palkkiona hyvä mieli.

    Vinkkinä kerääjille: mukaan kannattaa ottaa joku noin A4-kokoinen kova alusta ja runsaasti kyniä, jotta ohikulkijoilla on alusta, jota vasten kortin täyttää.