Sormenjälkirekisteriä ei rikostutkintakäyttöön

Sisäasiainministeri Anne Holmlund on ilmoittanut, että passilain uudistuksen yhteydessä perustettavaa sormenjälkirekisteriä ei toistaiseksi anneta poliisin käytettäväksi rikostutkinnassa. Piraattipuolueen ohella rekisteriin tai sen joihinkin ehdotettuihin käyttötarkoituksiin ovat suhtautuneet kriittisesti muiden muassa tietosuojavaltuutettu, oikeusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö ja jopa eräät poliisiviranomaiset.

Asia ilmenee myös sisäasiainministeriön oikeusministeriölle lähettämästä kirjeestä:

Vielä lausuntokierrokselle lähtiessään esitys sisälsi ehdotuksen poliisin oikeudesta käyttää passin sormenjälkitietoja edellä kerrotun henkilöllisyyden selvittämisen lisäksi myös pakkokeinolain (450/1987) 5 a luvun 3 §:ssä tarkoitetun rikoksen ennalta estämiseksi tai selvittämiseksi, jos tiedolla voitaisiin olettaa olevan erittäin tärkeä merkitys rikoksen selvittämiselle.

Lausuntokierroksella saadun palautteen perusteella on kuitenkin nähtävissä, että tämä ehdotus vaatisi perusteellisempaa arviointia. Sisäasiainministeriössä onkin päädytty tämän vuoksi jättämään ehdotus poliisin oikeudesta käyttää passin sormenjälkitietoja rikostutkintaan pois passilakiesityksestä.

Kirjeessä pyydetään oikeusministeriön yhteydessä toimivaa esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilakien uudistamistoimikuntaa arvioimaan myös sormenjälkirekisterin rikostutkintakäytön mahdollisuuksia. Tästä päästäänkin tämän kirjoituksen ”ei nuolaista ennen kuin tipahtaa” -vaiheeseen. Ajatusta sormenjälkirekisterin käyttämisestä laajasti rikostutkinnassa ei ole hylätty. Passeihin tulee joka tapauksessa sormenjäljet EU-direktiivin vaatimusten mukaisesti kesäkuun loppuun mennessä. Sormenjäljistä muodostetaan edelleen rekisteri.

Rekisterin eräs kyseenalainen käyttötarkoitus säilynee edelleen:

Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että poliisi saisi käyttää passin sormenjälkitietoja, jos tiedot ovat tarpeen henkilöllisyyden selvittämiseksi suoritettaessa sellaista poliisin yksittäistä tehtävää, joka välttämättä edellyttää henkilöllisyyden varmistamista.

Jos poliisi alkaa esimerkiksi tarkistella pikkurikollisten henkilöllisyyksiä sormenjälkirekisteristä ihan yleisessä henkilöllisyyden selvittämistarkoituksessa, siitä ei taatusti ole pitkä matka varsinaiseen rikostutkintakäyttöön. Raja näiden kahden välillä saattaisi olla hyvinkin häilyvä.

Tarkempia johtopäätöksiä voidaan tehdä sitten kun lopullinen hallituksen esitys valmistuu. Joka tapauksessa suurin osa kansalaisista saa jatkossa tottua sormenjälkien ottamiseen ja rekisteröimiseen ilman rikosepäilyä. Ja mikäs muukaan taustalla pilkottaa kuin terrorismi-kortti.

Keskustelulistaa, uutisarkistoa ja korttitilauksia

Piraattipuolueen uutiskirjeet löytyvät nyt myös verkosta, kätevästi yhdelle sivulle arkistoituna. Lisäksi blogissa julkaistut vieraskirjoitukset löytyvät nykyään myös kaikki omalta sivultaan.

Kannattajakorttien tilaamista on myös helpotettu. Nyt voit tilata helposti nettilomakkeella kotiin kannattajakortteja täyttämistä varten. Lähetys sisältää 5 kpl kannattajakortteja, sekä kuoren jolla kortit voi palauttaa ilmaiseksi. Kortteja saa myös suuremman määrän kerralla; ilmoita tällöin osoitetietojen lisäksi tarvitsemasi korttimäärä.

Ajoittain on pyydetty, että pelkän tiedotuslistan lisäksi luotaisiin sähköpostilista jolla voi käydä Piraattipuolue-aiheista keskustelua. Näin onkin nyt tehty, ja listalle voi liittyä.

Tampereella tapahtuu

Pirkanmaan piraatit tapaavat viikolla 49 kahdesti kortinkeruun, keskustelun ja rentoutumisen meiningeissä:

Hervanta: Keskiviikkona 3.12. klo 18-19 ravintola EFES (Insinöörinkatu 23) Illanviettoa jatketaan toisaalla seitsemän jälkeen, tervetuloa mukaan!

Keskusta: Torstaina 4.12. klo 18-20 ravintola Artturi (Kauppakatu 9)

Tapaamisiin voit tulla allekirjoittamaan kannattajakortin, ottamaan kortteja mukaasi ja palauttamaan täytettyjä, sekä tutustumaan paikallisiin piraatteihin. Tapaamiset ovat todella vapaamielisiä, joten pelko pois ja sekaan vaan!

Informaationvallankumous on käynnissä

Henry Vistmäen vieraskirjoitus, julkaistu 27.11.2008.

Informaatio hylkii rajoituksia. Suurin osa kaikesta julkaistusta musiikista päätyy ennemmin tai myöhemmin jakoon nettiin, luvan kanssa tai ilman. Olen synnyttänyt musiikkia aktiivisesti viimeiset viisi vuotta, ja alusta alkaen on ollut selvää, että tahdon luovuttaa ääneni CD-muodon lisäksi myös vapaaseen levitykseen. Merkittävä määrä ihmisiä ei edes halua omistaa kuuntelemaansa musiikkia fyysisessä muodossa. 2000-luvun henki on, että kaikenlaisen informaation – kuvan, äänen, tekstin, ideoiden sekä ajatusten – leviäminen ja levittäminen helpottuu jatkuvasti. Uudenlaisia sovelluksia otetaan koko ajan käyttöön ja niitä opitaan hyödyntämään odottamattomilla tavoilla. Verkostoitumisen tarjoamia hillittömiä mahdollisuuksia on vaikea hahmottaa kattavasti, koska ne kehittyvät sitä mukaa kun niitä käytetään. Esimerkiksi Last.fm:n, Mikseri.netin ja YouTuben kaltaisten palvelujen merkitys musiikin leviämiselle on mittaamaton.

Koska internet on pohjimmiltaan anarkkinen järjestelmä, se anarkisoi koko kulttuuriamme. Kulahtanut tuottajat/kuluttajat-jaottelu on tullut tiensä päähän – kuka tahansa voi tehdä molempia, ja tämä inspiroi kollektiiviseen luovuuden evoluutioon. Internet auttaa kyseenalaistamaan ja murentamaan hierarkioita. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opimme maksamaan asioista enemmänkin niihin liittämämme subjektiivisen arvon kuin tehokkaan markkinoinnin luomien mielikuvien perusteella. Tahdomme sijoittaa asioihin, jotka olemme ensin itse todenneet laadukkaiksi ja kestäviksi. Kasvottomien koneistojen valta on kutistumassa. Raha on alkanut virrata ennennäkemättömiin suuntiin. Taiteen merkitys yhteiskuntaa muovaavana voimana on laajentumassa.

Ilmeisen loputtomassa ahneudessa rypevät tekijänoikeusjärjestöt ja isot levy-yhtiöt esittävät olevansa taiteilijoiden asialla, mutta kieltäytyvät hyväksymästä aikamme teknologisia realiteetteja. Kehityksen etulinjassa kulkemisen sijaan ne ovat päättäneet keskittyä nyhtämään mafiamaisesti yksittäisiltä ihmisiltä mielivaltaisia korvauksia tekijänoikeusrikkomuksista. Tiedonvälityksen tehokkuuden kasvaessa informaatiosta on kuitenkin yhä vaikeampaa pakottaa maksamaan. Levityksen helpottuminen vähentää olennaisesti painostusta kaupallisiin kompromisseihin – persoonallinen ilmaisu löytää hetki hetkeltä sujuvammin kohdeyleisönsä. Vielä jokin aika sitten asia oli toisin, koska ilman isoja kanavia useimmat taiteilijat olivat käytännössä lähiympäristönsä mieltymysten armoilla. Materialliset haasteet eivät enää rajoita samalla tavalla kuin ennen. Tietoverkoston hyperpuskaradio kuljettaa sanaa mielenkiintoisiksi koetuista jutuista, ja tuntemattoman tekijän hyvä idea saattaa räjähtää valtavaksi, satojatuhansia ihmisiä tavoittavaksi nettimeemiksi yhdessä yössä. Tämä on täysin vallankumouksellista.

Myyn omaa musiikkiani ”ostaja päättää hinnan”-periaatteella. Painokseni ovat pieniä eikä minun ja kuuntelijoiden välissä ole isoa levy-yhtiötä loisimassa. Siksi minun ei tarvitse saada jokaisesta myydystä levystä pariakymmentä euroa – jotkut maksavat enemmän, toiset vähemmän. Etenkin koska varmasti ärsytän joitakin olemassaolollani, olisin voinut kuvitella että hintapolitiikallani suorastaan kutsun ihmisiä tilaamaan massoittain levyjäni muutamalla sentillä. Tällaista ei kuitenkaan ole esiintynyt. Siltä varalta että joku kuitenkin yrittäisi vedättää esimerkiksi organisoimalla massaoston sentillä per levy, varaan oikeuden epämääräisissä tapauksissa perua kaupat ja palauttaa rahat – painattaminen ja postitus ei ole ilmaista. Ajoittain silti lahjoitan levyjäni korvauksettakin. Rakastan luovaa prosessia ja sen hedelmien jakamista mahdollisimman monille fiilisteleville korville; siksi musiikkini löytyy ilmaiseksi netistä niillekin, joita CD:t eivät kiinnosta.

Kaoottinen suhtautuminen rahaan tuntuu vapauttavalta. Informaatiovallankumous on uskomatonta.

”Art at its most significant is a Distant Early Warning System that can always be relied on to tell the old culture what is beginning to happen to it. As the unity of the modern world becomes increasingly a technological rather than a social affair, the techniques of the arts provide the most valuable means of insight into the real direction of our own collective purposes.” -Marshall McLuhan

Henry Vistmäki on hypertaiteilija, jonka ääniteoksia löytyy mm. mikseri.netistä (Satumnaisuus, Ihmineläin, Taiunta). Kolmas levy, Ihmineläin: Lähde, on juuri ilmestymässä (nyrjähtänyt Ihmineläin-musiikkivideo). Ellei toisin erikseen mainita, vieraskirjoittajien kannat edustavat vain heidän omia henkilökohtaisia kantojaan, eikä heillä ole kytköksiä Piraattipuolueeseen.

Vieraskirjoituksia pyritään julkaisemaan kerran viikossa aina torstaisin. Aiemmat vieraskirjoitukset ovat saatavilla arkistoista. Muita halukkaita vieraskirjoittajia pyydetään ottamaan yhteyttä.

Lex Nokia: Urkinnasta arkipäivää

Lex Nokiaksi kutsuttu laki on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä. Julkisuudessa laista on puhuttu pääasiassa melko yksipuolisesti. Puheenaiheena on ollut, miten se sallii työnantajien selvittää sähköpostiviestien tunnistamistietoja silloin, kun epäillään yrityssalaisuuksien vuotamista. Itse esitys mahdollistaa kuitenkin paljon tätä laajemman urkinnan. Ehdotuksen porsaanrei’istä saattaakin pian ryömiä isoja emakoita, jotka aikansa lainsäädännöllistä sontakasaa tongittuaan löytävät makoisia tryffeleitä. Kuitenkin kansan suuhun päästyään tryffelit muuttuvat jo katkeraksi kalkiksi.

Lakiehdotuksen huolenaiheet esiteltynä hallituksen esityksestä otettujen lainausten avulla:

Ehdotetun 13 a §:n 1 momentin mukaan yhteisötilaajalla on oikeus käsitellä tunnistamistietoja maksullisen tietoyhteiskunnan palvelun tai viestintäverkon _luvattoman käytön, viestintäpalvelun ohjeen vastaisen käytön_ taikka yrityssalaisuuksien paljastamisen selvittämiseksi siten kuin 13 b–13 j §:ssä säädetään.

Yhteisötilaaja on laaja käsite. Lakiehdotus ei koske pelkästään työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta vaan mitä tahansa yhteisötilaajaa ja ketä tahansa yhteisötilaajan verkon käyttäjää. Esimerkiksi kirjaston asiakkaan tai koulun oppilaan viestintäsalaisuus voitaisiin murtaa ilman rikosepäilyä ja ilman oikeuden päätöstä. Syyksi riittää, että käyttäjä käyttää verkkoa ”ohjeiden vastaisesti” (yhteisötilaajan on laadittava verkon oikeanlaisesta käytöstä ohjeet, ehdotettu 13 b §:n 3 mom.). Tämä voi tarkoittaa aivan mitä tahansa.

Sähköisen viestinnän tietosuojalain 8 §:n 3 momentin tarkoitussidonnaisuuden vaatimus sekä ehdotetun 13 d §:n 3 momentin vaatimus edellyttävät, että käyttöohjeiden vastaisen käytön tulee ”todennäköisesti aiheuttaa yhteisötilaajalle merkittävää haittaa tai vahinkoa”. Mutta ilman valvontaa siitä mikä on todennäköistä, mikä vahinkoa ja kuka niiden vakavuudesta päättää, on kyseessä vain tyhjää sanahelinää. Tämä on kuin laki joka määräisi, ettei kirjeitä saa avata tarkistettavaksi ellei posti epäile niiden sisältävän jotakin epämiellyttävää tai yksinkertaisesti kuoren väri ei satu miellyttämään virkailijaa. Niiden puitteissa voidaan helposti toimia lain hengen vastaisesti lakia kuitenkaan rikkomatta.

Perustuslakivaliokunta tunnustaa lausunnossaan tämän ongelman:

Luvattoman käytön ja ohjeiden vastaisen käytön sisältö jää tällaisessa asetelmassa perusoikeusrajoitusten täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimuksen kannalta varsin väljäksi ja viime kädessä yhteisötilaajan määriteltäväksi. –Valiokunnan mielestä on kuitenkin tarpeen täsmentää 13 a §:n sääntelyä esimerkiksi kattavammalla luettelolla siitä, mikä voi olla siinä tarkoitettua luvatonta tai ohjeen vastaista käyttöä.

Saa nähdä ottaako liikenne- ja viestintävaliokunta tästä vaarin laatiessaan lopullisen mietintönsä. Tarkennusta todennäköisesti ei ole tarkoitus tehdä, sillä lakia ei selkeästikään ole haluttu koskemaan vain yrityssalaisuuksia.

Ehdotetussa 3 momentissa rajataan kiinteän ja matkapuhelinverkon puhelinpalvelujen tunnistamistiedot väärinkäytössäännöksien ulkopuolelle. Tällöin yhteisötilaaja ei saisi käsitellä puheluihin, tekstiviesteihin tai muihin vastaaviin viesteihin liittyviä tietoja.

Lakiehdotuksessa ihmisten viestintäsalaisuus muuttuu sähköpostien osalta heikommaksi kuin puheluiden ja tekstiviestien osalta. Tälle ei ole mitään järkevää perustetta. Puhelut ja puhelimella lähetettävät tekstiviestit mielletään ”oikeammaksi” viestintäkeinoksi ja sähköpostit joksikin leikkiviestinnäksi, jonka osalta perusoikeudet voidaan helposti unohtaa.

Lakiehdotuksessa on eräs silmiinpistävä erityisen huolestuttava näkemys:

Yhteisötilaaja omistaa omat viestintäverkkonsa ja viestintäpalvelunsa, eikä ole verkostaan välitettävään viestintään nähden samalla tavoin ulkopuolinen taho kuin esimerkiksi teleyritys tai julkista valtaa käyttävä poliisi.

Mahdollinen tulkinta: ”Koulu omistaa viestintäverkkonsa ja voi päättää, etteivät oppilaat saa mennä koulun koneilla YouTubeen. YouTubeen meneminen voi aiheuttaa vakavaa haittaa koululle, koska oppilaat voivat laittaa sinne koulun kannalta ikäviä videoita. Jos epäilemme, että oppilas on menossa YouTubeen, voimme tutkia oppilaan tunnistamistiedot.” Lakiehdotus näyttää mahdollistavan sen, että mikä tahansa yritys tai laitos voi tutkia mielivaltaisin perustein tunnistetietoja ilman, että tutkittavalla olisi käytössään kunnollisia oikeussuojakeinoja – tai edes tietoa siitä, että hänen henkilökohtaista viestintäänsä seurataan.

Ehdotettu 13 h §:
Yhteisötilaajan on annettava tietosuojavaltuutetulle vuosittain jälkikäteen selvitys tunnistamistietojen manuaalisesta käsittelystä.  Selvityksestä on käytävä ilmi, millä perusteella ja kuinka monta kertaa tunnistamistietoja on vuoden aikana käsitelty.

Ehdotuksessa käytetään taikasanana tietosuojavaltuutettua. Raportointi tietosuojavaltuutetulle on kuitenkin puhtaasti ilmoitusluontoinen asia, eikä urkinta vaadi tältä etukäteishyväksyntää. Lisäksi valtuutetun resurssit ovat rajalliset, ja halukkaat tunnistamistietojen tutkijat saattaisivat helposti hukuttaa valtuutetun toimiston raportteihinsa. Vastaava temppu tehtiin Ruotsissa FRA-lain yhteydessä; sikäläisen tietosuojaelimen harteille kaadettiin koko vakoilutoiminnan asianmukaisuuden valvonta.

Julkisuudessa on myös painotettu lain koskevan vain tunnistetietoja, ei itse viestin sisältöä. Kirjekuorissa kyseinen määritelmä saattaisi toimia, mutta sähköposti on paremmin verrattavissa postikorttiin. Jos sähköpostin  pelkkä lähettäjä ja vastaanottaja halutaan selvittää, se selviää palvelinten lokimerkinnöistä, mutta myös sähköpostin header- tiedot voidaan laskea tunnistetiedoiksi. Kyseiset tiedot sisältävät tarkemmat tiedot mm. postipalvelimista, mutta samassa tiedostossa lukee selkokielellä myös itse sähköposti. Peittääkö tunnistetietojen katsoja siis osan ruudustaan tarkastaessaan tietoja, aivan kuten postikorttia katsoessaan peittäisi vasemman puolen ja lukisi vain vastaanottajan?

Esitetty urkintalaki rikkoo törkeästi kansalaisoikeuksia, ja on kaikin tavoin oikeusvaltion periaatteiden vastainen. Piraattipuolue vaatii, että mikäli yhteisötilaajille väistämättä halutaan antaa minkäänlaisia oikeuksia asiakkaidensa tarkkailuun, tulee tämä vakoiluoikeus alistaa tiukasti viranomaisten valvontaan. Valvonnan on vaadittava etukäteishyväksyntää, ei pelkkää ilmoitusta jälkikäteen. Kaikkein paras vaihtoehto olisi kuitenkin kokonaan poistaa ne pykälät, jotka laajentavat yhteisötilaajan nykyisiä tarkkailuoikeuksia. Ei ole perusteita antaa taloyhtiölle oikeutta vakoilla käyttäjiään, mikäli sitä ei suuremmille Internet-palveluntarjoajille tai puhelinyhtiöillekään anneta.

Tapaaminen Helsingissä

Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan piraatit kokoontuvat jälleen sunnuntaina 30. marraskuuta klo 15.00 Helsingin Hakaniemen Café Javassa. Mitä todennäköisimmin valtaamme taas kahvilan yläkerran, mutta mikäli et tunnista meitä, etsi mustiin pukeutuneita ihmisiä ;)

Tervetulleita ovat kaikki kiinnostuneet ja tilaisuus on varsin vapaamuotoinen. Viime kerralla keskustelimme politiikasta, ostimme muusikolta levyjä, pelasimme lautapelejä ja nautimme yhdessäolosta. Paikalle on myös toivon mukaan tulossa pari piraattia Tampereelta vierailulle. Tapahtumasta siirrytään toisinaan jonkunlaisille jatkoille mm. syömään.

Älymystö luovuttaa Atomgrad-albuminsa torrent-levitykseen

Helsinkiläis-tamperelainen industrial/noise/ambient -bändi Älymystö on julkaissut ensimmäisen albuminsa Atomgradin viralliseen levitykseen BitTorrent-vertaisverkkoon. Älymystön riveissä vaikuttavat mm. ilmaislevityksellä maailmanmaineeseen yltäneen Star Wreck -elokuvan ohjaaja Herra Vuorensola sekä Lex Karpelaa vastustaneen sähköpostikampanjan käyntiin tuupannut Herra Honkonen.

Nykyisin viisihenkinen indiebändi on jo aiemmin ottanut kantaa nykyisen tekijänoikeusmallin järjettömyyksiin. Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä keikkailleen Älymystön toiminta perustuu netin ja sen antamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Yhtye julkaisi Atomgrad-levyn sekä muita kappaleitaan ladattavaksi vasta uudistetuilla nettisivuillaan, joilla on tarjolla myös bändin ensimmäinen musiikkivideo. Älymystö julkaisee musiikkinsa varustettuna Creative Commons Attribution-Noncommercial-No Derivative Works 3.0 Unported License -lisenssillä.

Ei tämänlaiselle kokoonpanolle voi tehdä muuta kuin toivottaa menestystä. Tulevaisuuden trendi on selkeä: yhä useammat kulttuurintekijät, niin yhtyeet kuin muunkin kulttuurin luojat, tulevat laittamaan teoksensa aivan vapaaehtoisesti ilmaislevitykseen, tietäen tämän vain lisäävän myyntiä. Itse olen jo huomannut odottavani tätä – ellen saa mahdollisuutta koekuunnella jotakin levyä useampaan kertaan lävitse, ei minulla ole myöskään syytä ostaa sitä. Ihmiset alkavat odottaa laadusta todisteita ennen kuin ostavat mitään. Tiedostaessaan niin tämän, kuin nykyisen tekijänoikeuslainsäädännön ongelmatkin, osoittaa Älymystö olevansa selkeästi älymystöä.

Eikä se niiden musiikkikaan niin hassulta kuulosta. Kuunnelkaa vaikka itse.

Torjuntavoitto suoja-aikaan ei riitä!

Erkki Puumalaisen vieraskirjoitus, julkaistu 20.11.2008.

(Taustaa: HS.fi – Suomi ei halua äänitteille 95 vuoden suojaa.)

Levylamassa on torjuttava myös monopolit, ylihinta ja piratismi.

Valtiohallinnon tulee käyttää aika oikeisiin ongelmiin, eikä jättää portteja auki tallenteiden suoja-ajan jälkivatvontaan. Yhteiskunta ei saa sallia erilliskohteluita minkään toimialan osalle, varsinkin kun ratkaisu on ylihinnoiteltujen markkinoiden omissa käsissä. Muusikoiden täystyöllisyys, koulutusta ja osaamista vastaava palkka sekä ylityö-, ilta- ja viikonloppulisien on toimittava kuten muillakin aloilla. Muusikkojen liiton ohjetuntipalkka tuo täystyöllisyydellä yli 4000 euron kk ansiot, minimipalkkionkin ollessa 164,03 euroa, jos levyllä on vain yksi soitettava kohta. Käytetty aika voi olla työn ainoa oikea arvotus. Sukupolvien ”jälkiprovisio” ja liika suoja tuhoaa enemmän kuin antaa. 90-luvun alun tekijänoikeuslainsäädännön muutos suoja-ajan pidentämisineen ja niitä seurannut musiikinkäyttäjien vainoaminen vei artisteilta julkisuuden, toimialalta tulot ja synnytti ongelmapiratismin.

Jos levy ei tuota 50 vuodessa, se ei tee sitä ikinä. Suoja-aikaa tärkeämpää on sisältöön liittyvän työn rahoitus. Suomessa ei ole niin vahvataseista yritystä, joka voi kassasta maksaa kymmenien tuhansien eurojen tallennetuotannon ja sen laadukkaan markkinoinnin. Jos järjestöt aidosti ajaisivat kotimaista intressiä, ne vaatisivat työ- ja elinkeinoministeriöltä suomalaiselle työlle ja elinkeinolle muiden toimialojen kanssa yhdenvertaisia rahoitustyökaluja! Pörssiyritys ei rahoitusta kaipaa vaan hyötyy, kun ei synny kunnon kilpailua. Montako taloa nousisi, jos rakentaja maksaisi palkat kukkarostaan?

Ahneuden hyysääminen on loputtava, sillä suoja-aika on jo 30 vuotta patenttia pidempi. Kun kännykkä maksoi 23 000 mk, oli vinyylinlevyn hinta 80 mk. Valmistuskustannuksiltaan 80 % vinyyliä halvempi CD on tänään kuluttajalle 50 % kalliimpi! Kännykkä maksaisi nyt 6 000 euroa ilman markkinavoimien puristelua. Subjektiiviset tekijänoikeudet sen lisätoiminnoissa maksaisivat vielä erikseen käytön mukaan! Ei olisi Nokiaa, eikä sen ylpeitä työläisiä. Matemaattisesti levyn oikea hinta on 5 euroa. Hintahäiriköistä puhuminen on maalaisovela tapa luoda ylihinnasta merkkitavaraa. Jos menestyslevyä myydään 20 eurolla 50 000 kpl, niin 5 eurolla sitä myydään aikakausilehtien tavoin 250 000 kpl. Muoviraaka-aineen mitätön lisäkustannus kompensoituu moninkertaisilla markkinoilla. Kuluttajia ei myöskään voi syyllistää, sillä he ovat jo tehneet alan hyväksi miljardipanostuksen yli 10 miljoonaan CD soittimeensa. Hybridiauto ei lopeta bensa-asemia, eikä Internet korvaa tarvetta ihmisille mieleisiksi tuotettuihin CD levyihin. Levybisneksen rakenteiden jääminen 50-luvulle on sen sijaan uhka.

Maailman lainsäädäntökehitystä 40 vuotta hallinneella IFPI-ryhmällä, jota ÄKT Suomessa edustaa, ei ole osoittaa yhtään toimialaa itseään kehittänyttä toimenpidettä, ellei sellaisiksi lasketa kultalevyrajan toistuvaa alentamista, kansallisten yrittäjien kukistamista ja yli 90 % alan rahavirtojen ohjaamista neljälle monikansalliselle yhtiölle. Ellei ala halua kohdata markkinamuutosvaatimusta, ei lainsäätäjä saa luoda sille tappiotakuita verotusoikeudella.

Erkki Puumalainen on Poptori Oy:n toimitusjohtaja. Ellei toisin erikseen mainita, vieraskirjoittajien kannat edustavat vain heidän omia henkilökohtaisia kantojaan, eikä heillä ole kytköksiä Piraattipuolueeseen.

Vieraskirjoituksia pyritään julkaisemaan kerran viikossa aina torstaisin. Aiemmat vieraskirjoitukset ovat saatavilla arkistoista. Muita halukkaita vieraskirjoittajia pyydetään ottamaan yhteyttä.

Turvattomuus pelottaa

FRA-lain vastainen mielenosoitus Helsingissä 31.12.2008

FRA-lain vastainen mielenosoitus Helsingissä 31.12.2008

Lisäksi mainittakoon, että PK-seudun piraateilla on tänä sunnuntaina (23.11.) jo perinteeksi muodostunut tapaaminen Hakaniemen Café Javassa, kello 15 alkaen. Saa tulla tutustumaan, allekirjoittamaan tai hakemaan kannattajakortteja, tai olemaan muuten vain sosiaalinen.

Myös tamperelaiset piraatit tapaavat lauantaina perjantaina 21.11. kello 16-18, keskustorin Coffee Housessa.

Good Copy, Bad Copy

Lens Politica -festivaaleilla Helsingissä esitetään tänä lauantaina (22.11. – Kulttuurikompleksi Andorra & Dubrovnik, Eerikinkatu 11) kello 16-17 tanskalaisdokumentti Good Copy, Bad Copy, jossa keskustellaan tekijänoikeuskysymyksistä. Mukana on myös Ruotsin Piraattipuolueen puheenvuoroja. (Koetamme myös saada paikalle pari uljasta piraattia keräämään kannattajakortteja näytännön lopun yhteydessä.)