Luovan alan tuntijat koolla Piraattipuolueen kirjoitussarjassa

Lehdistötiedote, julkaisuvapaa heti

”Digitaalinen tietojenkäsittely on sisältöteollisuudelle yhtä suuri murros kuin kirjapainoteknologia 1400-luvulla. Kun kopio ei ole enää sidottu fyysiseen esineeseen, 1700-luvulta periytyvät tekijänoikeuden pelisäännöt eivät enää toimi”, kirjoittaa kansanedustaja Jyrki Kasvi maanantaina 6.10. julkaistussa tekstissään Piraattipuolueen blogissa. Kasvin kirjoitus aloitti blogikirjoituksen sarjan, jonka avulla Piraattipuolue pyrkii tuomaan keskustelun nykypäivän tekijänoikeuksista lähemmäs tavallisia ihmisiä. Piraattipuolue julkaisee kolmen viikon ajan kahdesti viikossa kirjoituksia joltakin kulttuurialaa tuntevalta, niin kulttuurin varsinaisilta tekijöiltä kuin levittäjiltäkin.

”Toivomme voivamme osoittaa, että joidenkin käsitykset Piraattipuolueesta kulttuurintekijöiden vihollisina ovat paikkansapitämättömiä”, sanoo Kaj Sotala, puolueen tiedottaja. ”Nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä on pahasti uudistamisen tarpeessa ja haluamme tarjota mahdollisimman monelle tilaisuuden keskustella aiheesta – olivat he sitten samaa mieltä kaikista teeseistämme tai eivät.”

Kolmen viikon aikana nähdään Kasvin lisäksi kirjoituksia The Ground-verkkolevykaupan Antti Peisalta, Turmion Kätilöt -yhtyeen MC Raaka Peeltä, Out of Tune -yhtyeen Lauri Mannerilta, Blanket-yhtyeen Ville Könöseltä, ja Vantaan kaupunginkirjaston informaatikko Heikki Poroilalta. Tekstit käsittelevät pääasiassa vertaisverkkolevityksen vaikutuksia kulttuurin tekemiseen ja tekijänoikeuslainsäädäännön soveltuvuutta nykyaikaan.

Piraattipuolueen tavoitteena on, että nämä kuusi kirjoitusta olisivat vain alkusysäys, joka lopulta muuttaisi blogin asiaa käsitteleväksi julkiseksi foorumiksi, jossa julkaistaisiin säännöllisesti eri näkökulmia edustavia kirjoituksia aiheesta. Puolue kutsuukin kaikki kiinnostuneet ottamaan yhteyttä saadakseen omat näkemyksensä aiheesta julkaistua.

Blogi löytyy heti Piraattipuolueen etusivun ( http://piraattipuolue.fi ) yläosasta linkkinä sekä osoitteesta http://blog.piraattipuolue.fi .

Äänitteiden tekijänoikeuden pidennys – kirjoita edustajallesi!

Sound Copyright -kampanjan infoviesti kaikista niistä syistä, miksi EU:n ehdotettua äänitteiden pidentämistä tulee vastustaa. Katsoin sen jakamisen arvoiseksi. Välittäkää tätä eteenpäin.

The European Parliament has begun preparing its opinion on the European Commission’s flawed proposal to extend the term of copyright protection for sound recordings. MEPs have been appointed to act as rapporteurs, who will guide the committees that will recommend how Parliament should vote. Your MEPs need to know that their voters are concerned and paying attention – get in touch with them to let them know your concerns. To help you do this we’ve prepared a guide to lobbying your MEPs (1) and a briefing pack (2).

(1) http://www.soundcopyright.eu/system/files/MEP+lobbying+tips.pdf
(2) http://www.soundcopyright.eu/system/files/Briefing.pdf

Lobbyists for term extension are making the case to MEPs inside the European Parliament right now. But your voice is stronger than any lobbyist. We can’t overstate it: the most important thing you can do to stop term extension is to let your MEPs know your concerns so they an see and hear your side. Be aware also that MEPs can be deluged with information on many topics and appreciate being treated as individuals.If you want to travel to Brussels to meet your MEPs and need help – hit reply. If you have a story or an interest that we should know about – hit reply. Now is the time to speak, so use your voice wisely!

We’ll keep you updated of major developments, but you can track the proposal on the Parliament website (3) and the details of relevant committees and MEP members are also available (4). Currently Legal Affairs (JURI) are leading. Three other committees – Internal Market and Consumer Protection (IMCO); Industry, Research and Energy (ITRE); and Culture and Education (CULT), will also help.

(3) http://www.europarl.europa.eu/oeil/FindByProcnum.do?lang=2&procnum=COD/2008/0157
(4) http://www.europarl.europa.eu/activities/committees/committeesList.do?language=EN

In the meantime the Directive is also being discussed by representatives of Member States in the Council of Ministers. And criticism of the Commission’s proposal is emerging all over Europe.

The world leading Max Planck Institute for Intellectual Property Law (5) in Munich, has released a statement concluding that prolonging the term of protection ”cannot be justified from any point of view.” (6)

(5) http://www.ip.mpg.de
(6) http://www.ip.mpg.de/en/data/pdf/stellungnahme-bmj-2008-09-10-def_eng.pdf

Professor Bernt Hugenholtz, Director of the Institute for Information Law (IViR) in Amsterdam, and one of the Commission’s own advisers, has accused Commission President Jose Manuel Barroso of intentionally misleading policy-makers with the proposal (7).

(7) http://www.ivir.nl//news/Open_Letter_EC.pdf

Pekka Gronow, sound archivist, author of ”An International History of the Recording Industry”, and adjunct professor of ethnomusicology at the University of Helsinki, has written and concluded that performers benefit very little from the proposed extension (”in most cases the resulting sums will not even cover bank charges”). (8)

(8) http://blogit.yle.fi/node/2234

And of course, ORG have written to the authorities in the UK, explaining exactly why the proposal makes no sense (9).

(9) http://www.openrightsgroup.org/uploads/080829_ukipo_ectermextension.pdf

Thanks again – we’ll keep you updated.

The Sound Copyright Campaign
Run by the Open Rights Group and EFF

Uusi aika, uudet pelisäännöt

Jyrki Kasvin vieraskirjoitus, julkaistu maanantaina 6.10.

Nyky-yhteiskunnan arvot ja pelisäännöt kuten immateriaalioikeudet ovat syntyneet hyvin pitkälle teollisen yhteiskunnan tarpeisiin. Esimerkiksi maatalousyhteiskunnan laaja perhekäsitys kutistui nopeasti teollistumisen myötä ydinperheeksi, jossa vain kaksi sukupolvea asuu ja elää yhdessä. Nyt tämä itsestään selvänä pidetty perhemalli on puolestaan muuttumassa joksikin muuksi. Onko syynä siirtyminen teollisesta tietoyhteiskuntaan vai onko ajoitus sattumaa, jää historiankirjoittajien pohdittavaksi.

Immateriaalioikeuksien historia ulottuu toki teollistumista kauemmas. Esimerkiksi nykyisen tekijänoikeusjärjestelmän juuret johtavat suurimpaan mediateknologian murrokseen sitten kirjoitustaidon eli Guthenbergin kirjapainon keksimiseen vuonna 1439. Siihen asti kirjan kirjoittajalla tai julkaisijalla ei ollut käytännössä mitään oikeuksia teokseen, vaan kuka tahansa saattoi kopioida sen, käsin.

Guthenbergin ansiosta kirjojen kopioimisesta tuli teollisuutta.

Kirjapainon myötä teoksia kopioimalla saattoi ansaita rahaa, ja kirjojen kustantajat alkoivat maksaa kirjailijoille oikeudesta julkaista heidän teoksiaan. Yhdessä kirjapainossa painettuja kirjoja kuitenkin painettiin estoitta myös kilpailevissa kirjapainoissa, mikä vähensi kustannussopimusten houkuttelevuutta kaikille osapuolille. Tuloksena oli erilaisia painolisenssijärjestelmiä, jotka sopivat hyvin myös painolisenssejä valvoville valtiolle ja kirkolle, jotka halusivat kontrolloida kansalaisten tiedonsaantia.

Kirjapainon keksimisestä kesti kuitenkin liki 300 vuotta ennen kuin ensimmäinen varsinainen tekijänoikeuslaki säädettiin. Tämä Englannissa vuonna 1710 säädetty laki määritteli ne kolme intressiryhmää, joiden välisiä suhteita tekijänoikeuslait edelleen säätelevät: tekijä, julkaisija ja kuluttaja. Nykynäkökulmasta tässä ns. Annen asetuksessa on mielenkiintoista se, että julkaisijalla ei ollut oikeutta rajoittaa kuluttajalle myymänsä teoksen käyttöä. DRM-teknologia olisi ollut 1710-luvun Englannissa laitonta!

Teknologian kehityksen myötä opittiin kopioimaan kirjojen lisäksi myös muita teoksia, kuvia, ääntä, elävää kuvaa. Samat 1710-luvulta periytyvät periaatteet sopivat niihin varsin hyvin niin kauan kuin kopio oli sidottu fyysiseen esineeseen, esimerkiksi kirjaan tai äänilevyyn.

Sisältöteollisuuden kasvun myötä myös alan taloudellinen merkitys ja vaikutusvalta kasvoivat. Tätä vaikutusvaltaa on vuosisatojen saatossa myös käytetty hyväksi. Tekijän, julkaisijan ja kuluttajan oikeuksien tasapaino on vähitellen kallistunut vahvimman lobbarin eli julkaisijan puolelle.

Digitaalinen tietojenkäsittely on sisältöteollisuudelle yhtä suuri murros kuin kirjapainoteknologia 1400-luvulla. Kun kopio ei ole enää sidottu fyysiseen esineeseen, 1700-luvulta periytyvät tekijänoikeuden pelisäännöt eivät enää toimi. Etenkin julkaisijan rooli tekijän ja kuluttajan välissä on murroksessa. Tekijänoikeuksien varaan rakennettu sisältöteollisuus onkin ajautumassa samanlaiseen kriisiin kuin kirjapainot aikoinaan.

Digitaaliseen tietojenkäsittelyyn on siirrytty nimenomaan siksi, että digitaalisen tiedon virheetön käsittely, kopiointi ja välittäminen on halpaa ja helppoa. Siinä on koko tietoteknisen vallankumouksen ydin! Keinotekoiset yritykset rajoittaa sisältöjen käsittelyä, kopiointia ja välittämistä ovat tuomittuja epäonnistumaan.

Tämä uusi aika tarvitsee sisältöteollisuudelle uudet pelisäännöt, jotka sekä sisältöjen tekijät että kuluttajat kokevat reiluiksi. Pelisäännöt, jotka kannustavat tekijöitä luovaan työhön, julkaisijoita luomaan luomistyölle käytännön puitteet ja kuluttajia rahoittamaan kaiken tämän.

Valitettavasti näyttää siltä, että myös tällä kertaa uudet pelisäännöt syntyvät vasta kriisin kautta. Toivottavasti siihen ei mene kuitenkaan 300 vuotta.

Jyrki J.J. Kasvi on Vihreiden kansanedustaja. Ellei toisin erikseen mainita, vieraskirjoittajien kannat edustavat vain heidän omia henkilökohtaisia kantojaan, eikä heillä ole kytköksiä Piraattipuolueeseen.

Vieraskirjoituksia pyritään julkaisemaan kahdesti viikossa, maanantaisin ja torstaisin.

Viestin välittäjä ei ole vastuussa viestistä

Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää ehdottaa tiukempaa verkon keskustelupalstojen kontrollointia. Hän haluaa saada kuriin verkossa liikkuvat rasistiset aineistot.

Perinteisesti sananvapauden suhteen on vallinnut käsitys, että viestin viejä ei ole vastuussa viestin sisällöstä. Vastuu on ainoastaan viestin laatijalla. Vain perinteisten joukkoviestimien osalta tunnetaan toimittajavastuun periaate. Tällöin kyse on aineistosta, jonka toimittaja käy tarkoin läpi ennen sen julkaisemista. Vaikutusvaltaisilla joukkotiedotusvälineillä kuuluukin olla erityinen vastuu julkaisemastaan sisällöstä. Tällaista vastuuta ei kuitenkaan voi sälyttää yksityishenkilöiden tai aatteellisten yhdistysten harteille.

Suurpää ottaa kannanotossaan esille erityisesti yritysten vastuun. Esimerkiksi Piraattipuolue ry ei ole yritys, vaan aatteellinen yhdistys. Sillä ei ole mahdollisuutta palkata keskustelufoorumilleen valvojia. Viestien tarkastaminen etukäteen taas tyrehdyttäisi keskustelun, koska jatkuvaan foorumin tarkkailuun ei ole mahdollisuutta. Sama koskee monia muitakin keskustelupalstoja, sillä kuka tahansa voi yksinkin sellaisen perustaa.

Verkon keskustelupalstoja ei voida rinnastaa julkaisutoimintaan. Keskustelupalstan ylläpitäjä tarjoaa mahdollisuuden viestien välittämiseen samaan tapaan kuin posti ja vaikkapa internet-palveluntarjoajat. Jokainen voi tehdä rikosilmoituksen laittomaksi epäilemästään verkkoaineistosta. Tällöin poliisi tutkii asian, ja tuomioistuin voi määrätä viestin poistettavaksi ja rangaista viestin lähettäjää. Piraattipuolue pitää tavanomaista rikosoikeusjärjestelmää riittävänä keinona puuttua verkon lainvastaisiin sisältöihin.

Keskustelupalstojen ylläpitäjien olisi Suurpään mukaan reagoitava ilmoituksiin asiattomista viesteistä. Kenen tekemiin ilmoituksiin pitäisi reagoida? Keskustelupalstojen ylläpitäjät voivat toki vapaasti rajoittaa palstoilla käytävää keskustelua oman mielensä mukaan. Oikea taho arvioimaan viestin lainmukaisuutta on kuitenkin tuomioistuin. Keskustelupalstojen ylläpitäjien ei varmaankaan kukaan halua reagoivan jokaiseen ”moraalisesti närkästyneen” kansalaisen yhteydenottoon.

Suurpää pahoittelee kannanotossaan sitä, että internetin täydellinen kontrollointi on mahdotonta. Hän tuntuu tavoittelevan siis vain lähes täydellistä kontrollia. On huolestuttavaa, että merkittävä suomalainen viranomainen esittää tällaisia sananvapautta vastustavia kantoja. Piraattipuolue katsoo, että toimitettua aineistoa lukuunottamatta viestin välittäjää ei tule panna vastuuseen välitetystä viestistä.