Vaihtoehto tekijänoikeuksien lyhentämiselle?

Keskustelin erään ystäväni kanssa Piraattipuolueesta, ja hän esitti ehdotuksen vaihtoehtoisesta tavasta vähentää tekijänoikeuksien tuottamia haittoja. Pitkän tekijänoikeuden pääongelmiahan ovat:

  1. Kasvaneet hinnat, kun yksittäinen taho voi vapaasti määrätä hinnan
  2. Orpojen teosten syntyminen, kun oikeudet omistavat firmat menevät nurin ja oikeuksien seuraava omistaja muuttuu epäselväksi
  3. Kulttuurin katoaminen, kun tekijänoikeudet keskittyvät suurille firmoille joita ei kiinnosta vähemmän myyneiden teostensa uudelleenjulkaisu

Ensimmäisen ongelman voi korjata vapauttamalla epäkaupallinen kopiointi: tällöin kaupallistenkin tahojen täytyy pudottaa hintojaan huomattavasti alemmas ollakseen kilpailukykyisiä. Kahden muun kohdan korjaamiseksi ystäväni ehdotti seuraavia lakimuutoksia:

  1. Orvot teokset vapautetaan tekijänoikeuden suojasta: jos jonkin teoksen oikeudenomistajaa ei voida löytää, ei sen maksuista tarvitse huolehtia (aloitteita tämänlaisiin lakeihin onkin jo meneillään)
  2. Oikeudenomistajat velvoitetaan pitämään kaikki omistamansa teokset myynnissä. Tämä on nykyaikana mahdollista print-on-demand -palveluiden ansiosta: julkaisija voi tehdä vaikka nettisivuilleen listan kaikista omistamistaan teoksista, ja sitten painattaa niistä kopioita sitä mukaa kun niistä tehdään tilauksia.

Lisäksi hän kritisoi pelkkää tekijänoikeusajan lyhentämistä sillä, ettei se antaisi julkaisijoille enää motiivia säilyttää esim. kaikkia master-nauhoja tekijänoikeussuojan loppumisen jälkeen. Tämä ongelma olisi tosin suurin, jos suoja-ajan lyhentämistä sovellettaisiin taannehtivasti – nykyaikana lähes kaikki julkaistut teokset on mahdollista digitalisoida ainakin kohtalaisella laadulla ilman alkuperäisnahojakin. On myös vähän kyseenalaista, hävittäisikö julkaisija alkuperäisnauhojaan merkittävästi enemmän tilanteessa jossa niiden suoja-aika umpeutuu, verrattuna tilanteeseen jossa niillä on suoja-aika mutta julkaisija ei aio tuoda niitä takaisin markkinoille, On kuitenkin silti totta, että hänen ehdotuksensa voisi varmistaa niiden säilymisen paremmin.

Näkisin hänen ehdotuksessaan muutaman ongelman. Orpojen teosten määrittely tyydyttävällä tavalla on vaikeaa – niiden määritelmähän on oleellisesti ”teos, jonka oikeudenomistajaa ei löydetä”. Kuka ei löydä, ja miten huolellisen etsimisen jälkeen? Yhdysvalloissa on koetettu saada vuodesta 2003 saakka läpi vähän tämänsisältöistä lakia – nyt käsiteltävänä oleva säätäisi tekijänoikeudellisille vahingonkorvauksille maksimikaton, jos teoksen uudelleenjulkaisija olisi ”kohtuullisen huolellisesti” pyrkinyt selvittämään alkuperäistä tekijää, siinä kuitenkaan onnistumatta. Tämän epämääräisyys on nostanut monet etujärjestöt takajaloilleen.

Yksi lakiin liittyvä ehdotus on ollut luoda tekijänoikeusrekistereitä, joihin kaikki teokset tämän ongelman välttämiseksi rekisteröitäisiin, ja josta puuttuvia teoksia kohdeltaisiin orpoina. Tässä kohtaa ongelmaksi tulevat erityisen tuotteliaat tekijät, kuten esimerkiksi valokuvaajat tai piirtäjät, joilla saattaa olla oikeudet tuhansiin teoksiin – pitäisikö ne kaikki erikseen rekisteröidä? Ehdotusta on myös kritisoitu siitä, että rekisteri loisi myös mahdollisuuden etsiä ”varastettavia” teoksia. Katsotaan onko tietty teos rekisterissä, ja jos on, niin otetaan jokin muu teos ja kokeillaan sitä. Jatketaan kunnes otetaan teos jota ei löydy rekisteristä ja jota voi siis orpona teoksena hyödyntää. Tämähän ei olisi suoranaisesti ongelma jos rekisterissä tosiaan olisi valtaosa teoksista – tällöin tämänlainen käyttö olisi nimenomaan rekisterin oikeaa käyttöä – mutta voisi olla ongelmallinen, jos rekisteristä puuttuisi iso määrä teoksia jotka eivät olisi orpoutta nähneetkään.

Kaikkien orpojen teosten vapauttamisen sijaan voisi myös olla mahdollista vain muuttaa lainsäädäntöä siten, että teokset vapautuisivat helpommin. Esimerkiksi firman mennessä konkurssiin, kaikki sen omistamat julkaisuoikeudet joko vapautuisivat automaattisesti, tai palaisivat alkuperäiselle omistajalleen, jos ne oli joltain ostettu.

Ystäväni kakkosehdotuksessa on periaatteessa yhtenä ongelmana se, että pelkkä velvoite myydä teosta ei vielä sano mitään sen hinnoittelusta. Iso firma voisi käytännössä estää jonkin tuotteen hankkimisen pyytämällä siitä absurdin korkeaa hintaa. Lakiin voi kuitenkin myös kirjata jonkunlaisen vaatimuksen hinnan kohtuullisuudesta.

Suurempana ongelmana on valvonnan vaikeus. Jos firmat eivät välttämättä itsekään tiedä mihin omistavat oikeudet, niin miten ne voisi saada pitämään kaikki omistamansa teokset saatavilla? Kolmas ongelma syntyy tuotteliaista yksityishenkilöistä, jotka eivät ole myyneet oikeuksiaan pysyvästi kenellekään – isomman firman voi velvoittaa pitämään kaikki teoksensa saatavilla, mutta onko kohtuullista velvoittaa yksityishenkilöitä pitämään jatkuvasti saatavilla kaikki 500 000 valokuvaa, joita ovat elämänsä aikana ehtineet ottaa? (Jos lakia tulkittaisiin kirjaimellisesti, syntyisi tästä absurdi tilanne, jossa jokaikinen joutuisi pitämään kaikkien saatavilla minkään koskaan tuottamansa teoskynnyksen ylittävän asian.) Kohtuullisempi tulkinta olisi ulottaa vaatimus vain teoksiin, joita on joskus kaupallisesti julkaissut.

Molemmat näistä suuremmista ongelmista vaikuttaisivat sellaisilta, jotka olisi nekin mahdollista ratkaista tekijänoikeusrekisterin keinoin. Jos yritykset ylipäätään haluavat säilyttää tekijänoikeutensa, joutuvat ne rekisteröimään sen, jolloin astuu myös voimaan julkaisupakko. Oikeuksienomistajat voisivat myös halutessaan antaa rekisterille itselleen oikeuden toimia heidän teostensa jälleenmyyjänä: rekisteröidessään tuotteensa antaa valokuvaaja samalla kopion kuvastaan rekisterille, joka voi hoitaa sen myynnin valokuvaajan itsensä puolesta. Tästä ottamallaan pienellä provikalla rekisteri auttaisi rahoittamaan omia toimintakulujaan. (Mikäli rekisteri päätyisi tekemään voittoa, voisi voitto käyttää esim. taiteilija-apurahojen rahoittamiseen.) Mikäli kaikista rekisteröitävistä tuotteista tulisi antaa rekisteröinnin yhteydessä täydellinen kopio, toimisi rekisteri samalla kaiken kulttuurin säilytyspaikkana. Vaihtoehto sille, että firmat velvoitettaisiin itse uudelleenjulkaisemaan kulttuuriaan olisi, että rekisterillä olisi esim. 10 vuoden kuluttua teoksen rekisteröinnistä automaattinen oikeus ja velvollisuus alkaa itse uudelleenjulkaisemaan teoksia – mutta maksaen silti jatkuvasti rojaltit edelleen tekijälle.

Jokin tämänlainen menettely olisi lakiteknisesti monimutkaisempi kuin pelkkä suoraviivainen suoja-aikojen lyhentäminen, mutta se eliminoisi silti valtaosan tekijänoikeuden pahimmista haittapuolista (ainakin epäkaupallisen kopioinnin vapauttamiseen yhdistettynä). Koska se ei veisi tekijöiltä mahdollisuutta ansaita teoksellaan elinaikanaan, kohtaisi se huomattavasti vähemmän vastustusta suuren yleisön joukossa kuin suoraviivainen tekijänoikeusaikojen lyhentäminen.

Miltä kuulostaisi?

Yksityisyyden merkityksestä

Muistutus: tähän blogiin kirjoitetut viestit eivät välttämättä kuvasta Piraattipuolueen virallista kantaa.

Yksi Piraattipuolueen päätavoitteista on ihmisten yksityisyyden suojaaminen. Ottaen huomioon että puolueella on myös tavoitteita joiden toteutuminen ravistelisi uudenlaisiksi lukemattomien ihmisten käsityksen siitä, miten markkinat toimivat, tämä vaikuttaa yksinkertaiselta ja suoraviivaiselta. Ihmisten yksityisyys pitää turvata vakoilevalta Isoveljeltä, ja se siitä. Palataanko takaisin puhumaan tekijänoikeuksista ja patenteista?

Vastaan tähän, että yksityisyysasiat ovat todennäköisesti vaikein kysymys, mitä Piraattipuolueella on edessään. Aiheena se on paljon vaikeampi kuin tekijänoikeus tai patentit. Asiaa ei helpota se, että puolueella on yhtenä tavoitteenaan päätöksenteon läpinäkyvyyden parantaminen.

Tästä saatiin vähän esimakua taannoin, kun keskusteltiin siitä, miten julkisia puolueelle tehtyjen lahjoitusten tulisi olla. Osa halusi kaikki lahjoitukset täysin julkisiksi, pitäen kaikkea vähäisempää puolueen ideaalien vastaisena ja vajoamisena valtavirtapuolueiden rahoitussotkujen tasolle. Toiset taas halusivat lahjoitukset salaisiksi, pitäen muita vaihtoehtoja puolueen ideaalien vastaisena ja lahjoittajien yksityisyyden loukkaamisena.

Usein unohdetaan, että vastuullisuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen ei onnistu, ellei myös yksityisyyttä tavalla tai toisella kavenneta. Joskus tämä konflikti vältetään määrittelemällä yksityisyys pelkästään yksityiselämää ja läpinäkyvyys julkista päätöksentekoa koskevaksi – mutta silti molemmissa on pohjimmiltaan kyse samasta asiasta, pääsystä jonkun tekoja koskevaan informaatioon. Eikä yksityselämää ja julkista päätöksentekoa ole aina mahdollista täysin erottaa toisistaan.

Teknologian kehitys on mahdollistamassa yksityisyyden kaventamisen vuosi vuodelta tehokkaammin, ja iso kysymys on, mitä asialle pitäisi tehdä. Jokainen meistä arvostaa yksityisyyttä ja omaa rauhaa. Samaan aikaan on fakta, että mikäli jokainen tietäisi jokaisen muun kaikki teot, niin petokset, vuosikausia jatkuvat perheväkivallanteot ja tiedonpuutteesta johtuvat tapaturmat yksinkertaisesti vain katoaisivat. Mutta niin saattaisivat myös kadota seksuaalisten vähemmistöjen mahdollisuudet elää halumansa laista elämää. Tiedostonjakamisen kaltainen aluksi tuomittu mutta myöhemmin positiiiviseksi osoittautuva ilmiö voisi jäädä kehittymättä kokonaan.

Mitä enemmän yhteiskunnalla on tietoa yksilöiden käytöksestä, sen enemmän yhteiskunta rajoittaa yksilön käytöstä. Oleellinen kysymys on, mitkä teot ovat niin pahoja, että niiden esiintymistä halutaan yksityisyyttä kaventamalla rajoittaa, ja mitä asioita ollaan sen vuoksi valmiita uhraamaan. Miten paljon yksityisyyttä haluamme säilyttää, jottei harmitonta käytöstä estettäisi? Ja miten paljon mahdollisuus siihen harmittomaan käytökseen painaa vaa’assa, jos uhraamalla osa siitä voitaisiin estää vielä pahempaa ihmisille koituvaa vahinkoa?

Mutta vaikka yksityisyyden taso haluttaisiin vetää matalaksikin, se ei tarkoita sitä että nykyinen kehitys isovelivaltiota kohti olisi millään tapaa hyväksyttävä. Avainsana aiemmassa kappaleessa oli yhteiskunta. Läpinäkyvyys-termillä ja ”yksityisyyden kaventuminen”-konseptilla on sekin ero, että läpinäkyvyys antaa ymmärtää tiedon olevan kaikkien saatavilla. Nykyinen kehityskulku keskittää arkaluontoista tietoa vain pienen, valitun eliitin käsiin – ongelma ei niinkään ole se, että ihmisistä saadaan lisää tietoa, vaan se, että se tieto jää rajatulle ryhmälle joka voi käyttää sitä väärin, ja jolla ei ole tarpeeksi resursseja käsitellä sitä tasapuolisesti. Yhteiskunta kokonaisuutena ei pääse päättämään, mikä on hyväksyttävää vai ei – etenkään kun se pieni eliitti on valmis käyttämään tietoja myös puhtaasti poliittisiin tarkoituksiin. Isovelivaltion hyötyjä ei yksinkertaisesti vain ole tarpeeksi sen riskeihin nähden.

David Brin esittää kirjassaan Transparent Society (jonka alku luettavissa linkin takana, suosittelen vahvasti tutustumaan), että alati pienentyvien kameroiden ja muiden valvontateknologian myötä yhteiskunta joutuu tekemään valinnan. Vallanpitäjät saattavat ottaa teknologian omakseen ja luoda poliisivaltion, tai voimme koettaa kieltää teknologian ja päätyä tilanteeseen jossa sitä käytetään siitä huolimatta salaa – tai voimme luoda yhteiskunnan, jossa julkiseksi tehty informaatio virtaa pienen ryhmän sijaan mahdollisimman monelle, ja yksityisyyden puute suojaa vähintään yhtä paljon kuin vaarantaa.

Suhtautui yksityisyyteen miten tahansa, varmaa on, että se tulee tulevaisuudessa kapenemaan – jos ei kansalaisten vakoilun niin kansalaisten oman toiminnan kautta. Jo nyt kenen tahansa bilevalokuvat tai -videot saattavat muiden toimesta päätyä YouTubeen tai Facebookiin – Facebookin kohdalla vielä kätevästi haettavissa kuvaan päätyneen nimellä. Transhuman Space -roolipelin maailmassa kaikki ihmiset ovat jatkuvasti langattomasti verkossa kiinni, ja taskuun mahtuva ohjelmisto vertaa kaikkien vastaantulijoiden kasvoja maailmanlaajuisiin tietokantoihin ja piirtää automaattisesti käyttäjänsä verkkokalvolle näiden nimet. Yksityisyyttä ei ole edes valtaisassa väenjoukossa.

Sellainen päivä ei välttämättä ole mitenkään kaukana.

Tiedote: Web-standardijärjestö sensuroitu Suomessa

World Wide Web Consortium (W3C), Internetin WWW-standardeista vastuussa oleva kansainvälinen yhteistyöelin, on tätä kirjoitettaessa päätynyt Suomen Poliisin estolistalle. Järjestön sivustolle pyrkivä saa ainakin DNA:n liittymissä ilmoituksen, jonka mukaan ”pääsy on estetty lapsipornografian levittämisen estotoimista annetun lain (1.12.2006/1068) perusteella”.

Vuoden 2006 lopulla voimaantullut Internetin sensuurilaki antaa poliisille valtuudet ylläpitää estolistaa, jolla mainituille sivuille Internet-palveluntarjoajat estävät pääsyn. Lakia kritisoitiin laajalti pelkäksi ongelmien maton alle lakaisuksi. Virkamiesten ylläpitämää listaa ei valvo mikään oikeusistuin, sitä on mahdoton pitää ajan tasalla, ja se estää herkästi pääsyn täysin laillisillekin sivuille. Eräs ulkopuolinen selvitys arvioi, että alle prosentti estetyistä sivuista sisälsi selkeästi laitonta materiaalia valtaosan ollessa täysin normaalia aikuisviihdettä [1]. Estettyjen sivustojen osoitteet eivät ole julkisesti tarkastettavissa virheellisten estojen varalta, joskin ne ovat selvitettävissä kokeilemalla. Listalle on aiemmin päätynyt myös mm. Thaimaan prinsessalle omistettu muistosivu [2] ja estolistaa julkisesti kritisoinut suomalainen sivu [3]. Laillisten sivustojen sensuroimisen aiheuttamia taloudellisia menetyksiä ei korvaa kukaan.

Tuore sattumus on jatkoa estolistan epäonniselle historialle. Vuonna 1994 perustettu W3C on kansainvälinen järjestö, jonka tehtävänä on kehittää WWW:tä hyödyntäviä tekniikoita luomalla niille yhteiset standardit. Sen sivustoa käytetään lähdemateriaalina esimerkiksi oppilaitosten ja yliopistojen tietotekniikan opetuksessa sekä alan yrityksissä. W3C:n sivustojen sensurointi lapsipornoepäilyjen vuoksi on kaikin tavoin absurdia, ja loukkaa yhtä Internet-sivujen tärkeimpien standardisoijien mainetta.

Piraattipuolue pitää asiaa uutena osoituksena estolistan toimimattomuudesta sekä hyvin huolestuttavana oireena estolistan päivityskäytännöistä. ”Mikäli ison, tunnetun ja merkittävän organisaation sivut voivat vahingossa päätyä estetyiksi, mitä syytä on olettaa, etteivät pienemmät ja vähemmänkin tunnetut sivustot voisi kokea samaa kohtaloa? Tähänastisten kokemusten perusteella ei juuri mitään”, toteaa puolueen tiedottaja Kaj Sotala. W3C:n sivujen sulkeminen osoittaa, että kauniista lupauksista huolimatta listaa ei päivitetä yhtään sen luotettavammin kuin ennenkään.

Piraattipuolue vetoaa päättäjiin, jotta nämä heräisivät ja lakkaisivat tuhlaamasta viranomaisten arvokkaita resursseja käyttäen lastensuojelua tekosyynä. Estolista ei millään tapaa estä lapsipornon tuottajien toimintaa. Lasten oikeudet ovat aivan liian arvokas asia käytettäväksi sensuurilain tapaan poliittisena keppihevosena irtopisteiden kalasteluun.

[1] http://maraz.kapsi.fi/sisalto.html
[2] http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2008/02/22/suomi-leimasi-prinsessan-muistosivun-lapsipornoksi/20085476/66
[3] http://www.digitoday.fi/tietoturva/2008/01/08/lapsipornolistat-ovat-tehottomia-ja-laittomia/2008579/66

Korttien keruuta: Espoo, Tampere, Turku

Seuraavilla paikkakunnilla ollaan keräämässä kannattajakortteja:

Espoo: Piraatit löytyvät Espoon Otaniemestä keskiviikkona 24.9. ja torstaina 25.9., molempina päivinä noin kello 10-14. Kunhan ei sada, löytyy korteilla varustettuja ihmisiä TKK:n päärakennuksen edestä ja mahdollisesti myös jonkin verran sisältä pyörimässä.

Turku: Seuraavat kannattajakorttien allekirjoitusten keräämiset ovat ainakin lauantaina 27.9. ja maanantaina 29.9. Molemmat klo 17:00 alkaen. Turun Hansakorttelin Cafe Brahen edessä kokoonnutaan ja sään salliessa kerätään kortit kävelykadulla. Voi tulla kyselemään myös omatoimiseen keräämiseen kortteja.

Tampere: Lauantaina 27.9. voi Café Europasta (Aleksanterinkatu 29) löytää kortillista väkeä kello 14-18.

Yhdistyksen ylimääräinen kokous

Piraattipuolue ry järjestää yhdistyksen ylimääräisen kokouksen Jyväskylässä 18.10.2008. Jokainen yhdistyksen 15.9. tai aiemmin hyväksytty on saanut seuraavanlaisen kutsun postites. Jos et ole saanut kutsua, sähköpostiosoite, jonka olet liittyessäsi ilmoittanut, ei enää toimi. Tällöin kehotamme ilmoittamaan puoluesihteeri Matti Hiltuselle (matti.hiltunen@piraattipuolue.fi) toimivan sähköpostiosoitteen. Myöhemmin kuin 15.9. jäseneksi hyväksytyt saavat myös osallistua kokoukseen, mutta heille ei tule erillistä kokouskutsua.

Kokouskutsu:
Piraattipuolueen kaikille jäsenille avoin yhdistyksen ylimääräinen kokous kutsutaan koolle 18.10.2008 Jyväskylän Kaupunginkirjaston kokoussaliin kello 14-19, osoite Vapaudenkatu 39–41. Kokoukseen saapujilta vaaditaan ennakkoilmoittautuminen, sillä varaamiemme tilojen koko pitää olla ennalta tiedossa. Ilmoittautumisaika on kaksi viikkoa ja ilmoittautuminen tapahtuu vastaamalla tähän sähköpostiin omalla nimellään tai myöhemmin Piraattipuolueen sivuston kautta.

Kokoukseen saa osallistua jokainen Piraattipuolueen jäsen. Kokouksen päätarkoitukset ovat mm. tilintarkastusyhteisön valinta, eurovaalikampanjoinnin suunnittelu sekä keskustelu siitä millä tavoin yhdistykselle aiotaan hankkia toimintavaroja. Kokouskutsussa mainitut sääntöuudistukset saatetaan toteuttaa myös pienemmässä mittakaavassa, sillä kesken kannattajakorttien keräämisen ei sääntöihin voi tehdä puolueen toiminnan sisältöä muuttavia uudistuksia. Asia kuitenkin varmistetaan vielä ennen kokousta ja uudistukset tehdään sallittujen rajojen mukaan. Toivon mukaan keskustelunaiheena on myös valmiiksi saatu kannattajakorttikampanja ja miten kampanja saatiin valmiiksi.

Piraattipuolue aloitti kannattajakorttikampanjan 12.9.2008 ja medialle kerroimme tavoitteeksi saada kortit kerättyä kuukaudessa. Kortteja tarvitsee kerätä yhteensä 5 000 kappaletta, joten tekemistä on paljon. Korttikampanjalla on huomattavasti media-arvoa mikäli kortit saadaan kerättyä ilmoitetussa ajassa, joten toivomme että jokainen tämänkin kutsun lukija oman kannattajakortin täyttää sekä pyytää ainakin ystäviään ja sukulaisiaan täyttämään kortin. Kannattajakortin täyttäminen vaatii täysikäisyyttä, mutta keräämistä voi tehdä kuka tahansa! Mitä nopeammin kortit saadaan kerättyä, sitä nopeammin Piraattipuolue pääsee puoluerekisteriin, saa mahdollisuuden asettaa ehdokkaita vaaleihin, sekä puheitamme aletaan entistä vakavammin kuuntelemaan.

Lisätietoja sekä kortteja saa vpj Pasi Palmulehdolta numerosta
045 132 7960 tai pasi.palmulehto@piraattipuolue.fi

Voit ilmoittautua kokoukseen osoitteessa http://piraattipuolue.fi/kokous .
Lisätietoa kokouksesta Wikissä.
Esityslista löytyy pdf-muodossa täältä.

Päivitämme sivuja

Piraattipuolueen verkkosivuja on päivitetty ja PiraattiBBS on siirretty uudelle palvelimelle. Kyseisten palveluiden toimivuus voi olla rajoitettu sillä aikaa kun nimipalvelimet päivittyvät tilanteen tasalle. Pahoittelen tästä mahdollisesti aiheutuvaa epämukavuutta.

Mitä ehdotat vaihtoehdoksi?

Jos keskustelette jonkun tiedostonjakamisen laillistamista vastustavan kanssa, on yksi kysymys joka heiltä kannattaa kysyä, ja johon en ole kuullut vielä yhdenkään antavan tyydyttävää vastausta.

Jos tiedostonjakamisen laillistaminen on niin mahdotonta, mitä ehdotat vaihtoehdoksi?

Aivan kaikki eivät tiedostonjakamista harrasta, mutta se on hyvin pitkälti sukupolvikysymys – tuoreen brittitutkimuksen mukaan 18-24 -vuotiaista 96 prosenttia on muodossa tai toisessa harrastanut tiedostonjakamista. Tiukentuvalla lainsäädännöllä on ollut tähän vain vähän vaikutusta – kiinnijäämisen riski on mitätön, eikä oikeusistuimilla mitenkään ole resursseja käsitellä tarpeeksi tiedostonjakotapauksia jotta asia muuttuisi. Saksassa on jo ollut tapauksia, joissa oikeusistuimet ovat alkaneet hylkäämään tiedostonjakamiseen liittyviä tapauksia keskittyäkseen oikeisiin ongelmiin.

Mediateollisuus tiedostaa tämän – ja myös sen, että jos he tahtovat saada tiedostonjakamisen kuriin, tarvitsee heidät päästää poliiseiksi. Suomessakin on alettu vaatia mallia, jossa tekijänoikeuksien omistajat vain ilmoittaisivat operaattoreille tekijänoikeusrikkomuksiin syyllistyneet tahot ja operaattorit ryhtyisivät rankaisutoimenpiteisiin. Tällöin ei tarvittaisi lainkaan pitkällistä ja kallista oikeudenkäyntiä – tai ylipäätään mitään mahdollisuuksia varmistua, että syytetyt todella ovat syyllistyneet rikoksiin.

Tämä siitä huolimatta, kun oikeissa oikeusjutuissa tekijänoikeusteollisuus on jo mm. joutunut myöntämään, ettei heillä ollut minkäänlaista teknistä todistusaineistoa sen puolesta, että 23 000 musiikkitiedoston jakamisesta syytetty ihminen olisi niitä jakanut. Siitä huolimatta, kun osoitettiin, että tiedostonjakamisesta on triviaalia lavastaa kuka tahansa syylliseksi. Ja siitä huolimatta, ettei todisteina koskaan olisi muutamaa lokitiedostoa enempää.

Jos tiedostonjakamisen laillistamisen vastustajat ehdottavat lakien kiristämistä, hyväksyvät he – viihdeteollisuuden voittojen suojelemisen nimessä – tilanteen jossa kuka tahansa, he itse mukaanlukien, voidaan ja tullaan tuomitsemaan ankariin rangaistuksiin, riippumatta siitä ovatko syyllistyneet rikoksiin vai eivät.

Jos tiedostonjakamisen laillistamisen vastustajat ehdottavat nykyisten lakien pitämistä, on se vaihtoehtona heille huonoin mahdollinen – tiedostonjakamiseen se ei juurikaan vaikuta, mutta yhä edelleen säilyy paine lisätä rangaistuksia ja yksittäisiä yksilöitä tuomitaan edelleen, mahdollisesti täysin perusteetta. Käytännössä se olisi sama kuin laillistaminen, mutta ankarampien rangaistusten nurjilla puolilla.

Voimme valita oikeusvaltion säilyttämisen tai tiedostonjakamisen kitkemisen yhden liike-elämän haaran voittojen vuoksi. Molempia ei voi saada.

Mitä ehdotatte laillistamisen vaihtoehdoksi, vastustajat?

PP Tiedote: Saksan Piraattipuolueen tiedottaja ratsattu, lähdesuoja on pian vain muisto.

Viime viikon torstaiaamuna kello 5:45 Saksan poliisi yllätti Piratenpartei:n (Saksan piraattipuolue) tiedottajan suorittamalla kotietsinnän tämän yksityisiin tiloihin tarkoituksenaan etsiä todisteita siitä, kuka poliisivoimien sisältä on vuotanut salaista tietoa. Ilmeisesti puolueen toisen jäsenen palvelin suljettiin hieman myöhemmin joidenkin hatarien johtolankojen perusteella. Kyseessä ei ole mitä tahansa salaista tietoa, vaan tiedon vuotaja paljasti Saksan poliisin jo käyttäneen suunniteltuja vakoiluohjelmiaan, vaikka tämän mahdollistavaa lakimuutosta vasta kaavaillaan. Vuodettujen tietojen todenmukaisuutta on tähän mennessä epäilty, mutta poliisin suorittama kotietsintä asiakirjojen luovuttajan löytämiseksi antaa vahvasti ymmärtää, ettei vuoto ollut vain huono pila. Saksan Piraattipuolue muistuttaa, ettei edes tiedottaja tiennyt salaisten asiakirjojen luovuttajan henkilöllisyyttä.

Piraattipuolue pitää erityisen hälyttävänä, että Euroopan Unioniin kuuluvassa valtiossa poliisivoimat ovat valmiita loukkaamaan miltei satunnaisen henkilön yksityisyyttä löytääkseen virkavallan väärinkäytöksiä paljastaneen kansalaisen. Näin tulee kyseenalaiseksi, saako virkavallan mahdollisia rikoksia edes lainkaan paljastaa? Jäljittääkö poliisi tietolähteitä yhtä innokkaasti, kun julkisuuteen vuodetaan tietoa yritysten lainvastaisista toimista?

Lakeihimme kirjatulla lähdesuojalla ei ole mitään arvoa, mikäli se voidaan sivuuttaa sillä perusteella, että tiedot koskevat liian arvovaltaista tahoa. Tämä tapaus osoittaa hyvin, kuinka vaarallista on edes harkita kansalaisten laajamittaisen urkinnan sallimista. Saksan poliisilla ei ole vielä lupaa suunniteltuun törkeään urkintaan, vaikka se vuotaneiden dokumenttien mukaan sitä jo harjoittaakin. Piraattipuolue toivoo ettei tällaista yksityisyyttä rikkovaa lakia koskaan hyväksytä.

Saksan piraattipuolueen tiedote englanniksi on luettavissa osoitteesta http://wiki.piratenpartei.de/Press_release_2008-09-17

YARR perustettu / korttien keräämistä Helsingissä

Tänään perustettiin virallisesti Helsingin Yliopiston Akateemiset Piraatit, eli H-YARR. Perustuskokouksessa oli paikalla kuusi ihmistä. H-YARR pyrkii ensi töikseen viralliseksi yliopiston opiskelijajärjestöksi, ja täten levittämään piraattisanomaa opiskelevien keskuudessa. Helsingin ylioppilaskunnan jäsenmaksun tänä vuonna maksaneet voivat halutessaan liittyä uuden uljaan järjestön jäseniksi ilmoittautumalla väliaikaiselle puheenjohtajalle Tuisku Tammiselle (etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi). H-YARRin jäsenistä ei automaattisesti tule Piraattipuolueen jäseniä, eikä myöskään päinvastoin. Meille voi myös tulla sanomaan hei PiraattiNetin (irc.piraattipuolue.fi) kanavalla #yarr.

Kannustamme myös muiden korkeakoulujen jäseniä perustamaan omia piraattiopiskelijajärjestöjään, koulut ovat tehokas rekrytointikanava!

Lisäksi Helsingissä pidetään Kamppi-keskuksen Cafe Picnicissä kannatuskorttien keräämistilaisuus tämän viikon lauantaina, näillä näkymin ainakin kello 10:30-17:00. Käykää pistäytymässä, ja tuokaa kaverinne myös paikalle. Myös muilla paikkakunnilla ollaan järjestämässä keräämistilaisuuksia – niistä pyritään saattamaan tieto blogiin mahdollisimman nopeasti.

Kannattajakorttikampanja alkanut!

Piraattipuolue on nyt pitkän viiveen jälkeen vihdoinkin saatu yhdistysrekisteriin, ja sen kannatttajakorttien keruu voi nyt alkaa!

Kortteja on saatavilla allekirjoitettavaksi ainakin seuraavilta tahoilta:

Helsinki
Hans Häggström (zzorn) – Keskusta ja Kilon ja Leppävaaran alue. zzorn at iki piste fi
Ahto Apajalahti (Puuhkaja) – Kantakaupunki ja keskusta. puuhkaja at gmail piste com
Kaj Sotala (Xuenay) – Keskusta ja Vuosaaren alue. kaj.sotala@piraattipuolue.fi
Mikko Rauhala (mjr) – Kumpulan kampus, Pihlajisto. mjr@iki.fi
Pete Pajuheimo (istar) – Kallio, Vallila, keskusta. pete.pajuheimo@jlug.fi

Espoo
Korttienkeruuta 24.9. ja 25.9. Otaniemessä TKK:n päärakennuksen edessä noin kello 10-14.
Janne Paalijärvi (usvi) – Espoon Tapiola, arkisin myös TKK. jpaalija at gmail.com

Vantaa
Ari Vaarnas (ArsKisS) . arskiss@city.fi, 040 765 4485.

Hattula
Hannu – Parola. cuddles at kolumbus piste fi

Hyvinkää
Jukka Rasi (jukuli). jukuli85 at gmail piste com

Joensuu
Matti Hiltunen. matti.hiltunen@piraattipuolue.fi

Jyväskylä
Niko Tuomi-Nikula (Elventhor). kannattajakortit@elventhor.net

Järvenpää
Simo Kärkkäinen. simowise@gmail.com

Kajaani
Tommi Rimpiläinen (fyctice). fyctice at fyctice piste eu

Kouvola
Inka Salminen (E943a). inka.salminen@gmail.com

Lahti
Piraattitapaaminen 19.9.

Lappeenranta
Tuomas Rantalainen (Randelin)
. tuomas piste rantalainen ät lut piste fi

Mikkeli
Jukka Ripatti (Juce). olen ät mikkelilainen piste com

Oulu
Vikke Matikainen (vmatikainen). etunimi.sukunimi@gmail.com

Porvoo
Janne Lohilahti (Ashlam): 40 – jannelohilahti at gmail.com

Sysmä
Pasi Palmulehto (Scoffa). pasi piste palmulehto at piraattipuolue piste fi

Tampere
Korttien kirjoitustilaisuus Tampereella lauantaina 27.9., Cafe Europassa (Aleksanterinkatu 29), kello 16-18!
Harri Kivistö (Kivisto) – Hervanta / Yliopisto. harri.kivisto@piraattipuolue.fi
Henrik Heino (Henu) – Keskusta / TTY. henu at henu piste fi
Juha Oksanen (juma) – juha.k.oksanen at tut piste fi
Lasse Nieminen (Claus-) – Kaleva / Yliopisto. lasse.nieminen at uta piste fi
Antti Impiö (anttipng) – Kissanmaa / TAMK. anttipng at gmail piste com

Turku
Korttienkeruuta 24.9. ja 29.9., kello 17 alkaen. Turun Hansakorttelin Cafe Brahen edessä kokoonnutaan ja sään salliessa kerätään kortit kävelykadulla.
Jussi Valonen (sarjuva) – Yo-kylä; Nummi, yliopistojen kampukset tarvittaessa. sarjuva@luukku.com
Matias Pajulahti (BobaMa) – Keskusta / Satama. etunimi.sukunimi at gmail.com

Vaasa
Hans Häggström (zzorn) – Vöyrinkaupunki. zzorn at iki piste fi
(vain viikonloppuisin) Jyri Hämäläinen (Gagis). jypehama at jyu piste fi
Dorrit Näsi (Sahra) – Keskusta. dorrit at seres piste fi

Täytetyt kannattajakortit voi palauttaa niitä jakaneelle Piraattipuolueen jäsenelle, tai postittaa suoraan osoitteeseen: Piraattipuolue / Pasi Palmulehto, Poste Restante, 19700 Sysmä. Kirjatuille kirjeille osoite on: Pasi Palmulehto, Sipiläntie 15, 19700 Sysmä.

Oletko paikkakunnalla jonne ei ole ilmoittautunut kerääjää, mutta jossa tiedät olevan halukkaita allekirjoittajia? Lähetä Pasi Palmulehdolle sähköpostia ja pyydä häntä lähettämään sinulle kortteja postitse, ja pian sinäkin olet kerääjälistassa mukana!

Jos olet keräämässä kortteja, lataa ja tulosta avuksesi muutama kappale Piraattipuolueen kampanjaflyeria kertomaan mistä puolueessamme oikein on kyse!

Voit myös tulostaa tai painattaa kortteja itse, mutta huomaa että paperin on oltava vahvuudeltaan vähintään 120 g/m² – tavallinen tulostinpaperi ei tätä ole. Lisätietoja ja korttien tulostamisesta sekä käytettävät korttipohjat löydät kampanjan wikisivulta.

Asiasta on myös foorumeillamme keskusteluketju.