Tiedostonjakaminen tappaa musiikin?

Päädyinpä tänään Piraattipuolue-aiheiseen väittelyyn erään ystäväni kanssa. Sieltä tuli pian se vanha tuttu ”tiedostonjakaminen tappaa artistit, kukaan ei tee musiikkia ilmaiseksi”-kortti. Olemassa on toki useitakin keinoja tienata rahaa musiikilla vaikka kaikki artistin kappaleet päätyisivät julkiseen jakeluun, mutta aloin tehdä vähän laskelmia. Jos oletettaisiin, että tekijänoikeuskannattajien pahimmat uhkakuvat toteutuisivat, ja tiedostonjakaminen tappaisi kaiken kaupallisen musiikinteon. Tehtäisiinkö silloin musiikkia enää lainkaan?

Mikseri.net on omien sanojensa mukaan Suomen suurin vapaan musiikin jakeluun erikoistunut sivusto, jonne voi lähettää itse tekemiään kappaleita koko maailman kuunneltavaksi. Artistit eivät saa korvausta siitä, että heidän musiikkiaan kuunnellaan mikseri.netin kautta – päinvastoin, artistit jotka haluavat lisätä sivustolle paremmalla kuin 160kbps -laadulla enkoodattuja tiedostoja joutuvat erikseen maksamaan siitä hyvästä. Sivusto ei ota vastaan kappaleita, joiden lisääjällä ei ole oikeutta lisätä niitä – tämä tehdään selväksi FAQ-osiossa:

Mikseri.net on tarkoitettu ainoastaan käyttäjien itse tekemän musiikin jakeluun. Et saa lähettää tänne kaupallista materiaalia ellet omista siihen oikeuksia ja ole tilittänyt siitä Teostolle asiaankuuluvia korvauksia.

Sain selattua mikseri.netin top-listaa eteenpäin sivulle 2675 asti. Viimeisen tällä sivulla olleen kappaleen järjestysnumero sivuston listoilla oli 106971. Wikipedia kertoo, että mikseri.netin ensimmäinen versio tehtiin julkiseksi 27. toukokuuta 2001, eli melko tasan 7 vuotta sitten. Tästä voimme arvioida, miten paljon uutta ilmaismusiikkia tuotetaan: pelkästään mikseri.nettiin on lisätty noin ~15 000 kappaletta vuodessa, josta tulee noin 42 uutta kappaletta päivässä.

On kuitenkin mahdollista, että osa mikseri.netissä olevasta musiikista onkin todellisuudessa kaupallista musiikkia, jonka joku on lisännyt sinne luvatta ja alkuperäisen artistin tietämättä. On myös mahdollista, että osa sivuston musiikista tehtiin jo kauan ennen sen ilmestymistä, ja lisättiin sinne sitten kertarysäyksellä kun mahdollisuus sellaiseen ilmeni. Ollaan siis varovaisia ja oletetaan, että 90 % sivuston musiikista on siellä joko luvatta tai tehty ennen vuotta 2001. Tällön 42 uuden kappaleen sijaan tehtäisiinkin vain 4 uutta ilmaiskappaletta päivässä.

Mutta mikseri.net on suunnattu puhtaasti suomalaiselle käyttäjäkunnalle – ulkomailla tuotettu ilmaismusiikki ei pääsääntöisesti sinne pääse. Tehdään siis oletus, että muissa länsimaissa tuotetaan asukasta kohden suunnilleen yhtä paljon musiikkia kuin Suomessa. Kehitysmaissa tuotetun ilmaismusiikin määrää on vaikea arvioida, ja se on todennäköisesti pienempi kuin teollisuusmaissa, joten jätetään ne varmuuden vuoksi kokonaan pois laskuista. Tarkastellaan pelkästään Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa. Näiden yhteenlaskettu asukasluku on noin 1236 miljoonaa. Suomessa on noin 5 miljoonaa asukasta, joten Suomen ilmaismusiikkituotanto olisi tällöin 5 / 1236 = ~0,4 % kaikesta länsimaisesta. Tällöin päästään siihen tulokseen, että länsimaissa tuotetaan noin (pyöristäen alaspäin) 1034 ilmaista musiikkikappaletta päivässä.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Vuorokaudessa on 24 tuntia, ja joka tunnissa on 60 minuuttia. Tästä tulee 1440 minuuttia yhteen vuorokauteen. Toisin sanoen, jos kappaleet olisivat keskimäärin vaikka puolitoista minuuttia pitkiä, ihminen joka ei nukkuisi tai tekisi muuta kuin kuuntelisi ei siltikään ehtisi kuunnella niitä kaikkia. Jotta hän pystyisi kuuntelemaan kaiken vuoden aikana tuotetun musiikin, tarvitsisi hänen pysäyttää ajan kulku muussa maailmassa kuukauden ajaksi jotta saisi otettua kiinni vuoden loppuun mennessä tuotetun määrän. Jos hän joutuisi käyttämään vuorokaudesta vielä 6 tuntia nukkumiseenkin, olisi hän vuoden loppuun mennessä lähemmäs neljä kuukautta jäljessä globaalista ilmaismusiikin tuotannosta.

Ja tämä olettaen, että kaikki Suomen ilmaislevitykseen menevä musiikki päätyy mikseri.nettiin.
Ja olettaen, että 90 % mikseri.netin tuotannosta ei ole siellä luvallisesti, tai on muuten vertailukelvotonta.
Ja olettaen, että Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolella ei kukaan tee musiikkia.
Ja olettaen, ettei yhtikäs kukaan saa musiikin tekemisestä korvausta.

Niin.

Oliko joku vielä sitä mieltä, että tiedostonjakaminen tappaa musiikintuotannon?

32 vastausta artikkeliin ”Tiedostonjakaminen tappaa musiikin?

  1. Ihan mielenkiintoinen laskelma.

    Erittäin hyvä pointti tuo, että kaikkea maailman uutta musiikkia ei voisi kuunnella vaikka noi kaikki lieventävät ehdotkin olisi mukana :)

  2. Erittäin päteviä argumentteja väitellessä kapitalistien kanssa. Todella harva artisti tekee musiikkia vain ja ainoastaan rahan takia. Itsekin olen Mikseri.netin käyttäjä ja olen todennut palvelun todella hyväksi.

    Noissa Kaj:n laskuissa muuten ei ollut mukana kaikkia niitä vanhoja kappaleita joita käyttäjät ovat aikojen saatossa poistaneet Mikseri.net sivuiltaan. Niitä tulisi varmaan toiset satatuhatta! ;)

  3. On tosiaan hyvä huomioida olemassaolevia vapaan musiikin jakelukanavia ja siten osoittaa, ettei kaupallinen musiikki edusta koko todellisuutta. Mikseri on hyvä esimerkki, mutta vain yksi esimerkki. Ainoa syy siihen, että niin monet muusikot lähtevät (tai yrittävät päästä) perinteiseen, tekijänoikeusteollisuuden tarjoamaan, malliin, on perinne. Vallitseva tekijänoikeuskulttuuri on hyvin voimakas. Tätä kaikkea vain ruokkii aikamme erityinen julkisuuskipeys.

    Yleisesti ottaen kulttuurin kukoistaminen edellyttää vain taloudellista vaurautta (että on aikaa ”jalostaa”, jakaa ja kokea) sekä ilmaisunvapautta. Kuitenkin historiassa on myös aina löytynyt tapoja hyötyä taloudellisesti musiikista, taiteesta jne. riippumatta tekijänoikeuksien käsitteestä tai siihen liittyvästä lainsäädännöstä.

  4. Ja jos tuota laskutoimitusta jatketaan ja ajatellaan että kaikesta tehdystä musiikista vain 1 prosentti on ”hyvää” musiikkia. Saadan vuoden jokaiselle päivälle 10 biisin ”hyvä” uusi albumi.

  5. Päivitysilmoitus: Piraattipuolueen blogi » Eihän täällä vain

  6. enpä ollut koskaan Mikseri.netissä käynytkään, loistava paikka ja rupean kyllä käyttämään:D

  7. Kaikkea sitä kuulee. Tuska, nummirock, ruisrock jne. voidaan myös lopettaa kun Ääni ja Vimma on ilmainen, ja soittaahan sieläkin bändejä.

    Ensinnäkin erittäin suuri osa mikserin bändeistä lähettää tuonne DEMOJAAN jotta saisivat nimeä ja sitä kautta sen levytyssopimuksen,
    harva siellä on hyväntekeväisyyslinjalla. Korkeintaan jotain yhden miehen sivuprojekteja.

    Toiseksi, ”hyvää” ja soundillisesti laadukasta musiikkia tuolla ei ole lähelläkään sitä yhtä prosenttia. Suuri syy siihen on se, ettei noille bändeille ole kukaan(lue: iso ja paha levy-yhtiö) ollut maksamassa aikaa oikeasta studiosta, vaan pääasiassa siellä 15 vuotiaat, soundien tekemisestä mitään tajuamattomat vääntävät ”kotistudoissaan” varastetulla cubasella ja parilla wavesin plugarilla niitä demojansa.

    Tämä on tietysti ihan okei, jostain pitää aloittaa ja jollain pitää päästä alaan kiinni ja saada omaa bändiä kuulluksi, mutta ajatus siitä että kaikki musiikki muuttuisi laadullisesti mikserin tasoiseksi on suorastaan järkyttävä. Tämä ei tietenkään tarkoita että kaikki mikserin bändit olisivat lahjattomia, kyse on vain resurssien puutteesta eli rahasta.
    Tuo on erittäin hyvä ponahdusalusta, ei juuri muuta.

    Mutta jos 15 vuotiaiden kotistudiomusiikki iskee paremmin kuin kaupallinen musiikki, niin siitä sitten vain.

  8. bf:

    Okei, demot ovat hyvä pointti. Joskin taitavat mennä vielä siihen 90% ”luvattomasti, aiemmin julkaistu tai muuten vertailukelvottomia”-kategoriaan.

    Mitä siihen ”ei edes yksi prosentti ole hyvää” tulee… otin tuolta ekan satunnaisgeneroidun 100 kappaleen soittolistani eilen. Sillä oli kahdeksan kappaletta, joista päädyin merkkaamaan että nuo ovat niin hyviä, että voisi oikeasti ladata koneellekin. Onhan siitä soittolistasta valtaosa melko huonoa, mutta jos ottaisin kaupallisestakaan musiikista täysin satunnaisesti kuunneltavaksi sata biisiä, niin tuskin niistäkään kovin moni tulisi iskeneeksi.

    Tuo ”Tuska, nummirock, ruisrock jne. voidaan myös lopettaa kun Ääni ja Vimma on ilmainen, ja soittaahan sieläkin bändejä”-aloituksesi tosin on vähän perustelematon. En sanonut mitään siihen viittaavaa. Totesin vain, että jos nämä äärimmäiset ”kopiointi tappaa kaupallisen musiikin” -tuomiopäivän ennustajat olisivat oikeassa (jota he eivät ole – siitä voidaan argumentoida, kutistaako se voittoa tekevien muusikoiden määrää vai ei, mutta ei se koskaan kaupallista musiikkia täysin tappamaan tule) niin ilmaista musiikkia olisi silti runsaasti saatavilla.

  9. Ai joo… unohtui myös mainita yksi huomio lisää. Et nyt ota huomioon sitä, että tällä hetkellä tuolla operoi toinenkin valintaefekti: koska ne kaikkein parhaat bändit herkästi päätyvät tuolta tekemään kaupallisesti hommia, niin hyvien kappaleiden suhteellinen määrä on pienempi. Jos ne eivät saisi niitä sopimuksia, niin voi hyvin olla että jatkaisivat ilmaisen musiikin tekemistä joka tapauksessa.

  10. Tuo tuska = kaupallinen musiikki, ääni & vimma = mikseri analogiani pitäisi olla niin selvä etten näe tarpeelliseksi vääntää sitä enää rautalangasta tai muutenkaan jatkaa aiheesta.

    Itse en usko että LAITON kopiointi voi koskaan tappaa tämän hetkistä mallia myydä musiikkia. Markkinat toki evolvoivat jatkuvasti, ja piratismi nopeuttaa siirtymistä sähköiseen jakeluun. Tämä saattaa olla täysin tervettä.

    Teidän ajamanne tekijänoikeuksien kumoaminen ja jakelun laillistaminen sen sijaan ovat astetta suurempi paha. Se voi johtaa nykyisen levy-yhtiömallin kuolemiseen. Pienillä artisteilla ei ole
    rahaa studioaikaan, joten musiikin laatu kärsii. Mahdollisesti jäljelle jäävä(t) levy-yhtiöt voivat satsata enää artisteihin joiden keikoista ja oheistuotteista tietävät varmasti saavansa miljoonia.

    Jäljelle jää siis lähinnä vain yli-tuotetut, purkkaiset takuu-myyvät britney spearsit ja kotistudioprojektit. Poikkeuksia varmasti löytyy, mutta se on varmaa että tällä hetkellä tuotetun musiikin määrästä ja laadusta(miljoonamyyntiä pienempien artistien kohdalla) ei päästä enää nauttimaan.

    Kaupallisuus ei toki tule kuolemaan, ei missään nimessä. Ihmiset kyllä keksivät mistä raha nyhdetään, mutta rahavirta ohjautuu uudella tavalla, kun lupia ei tarvitse kysellä eikä rahoja tilittää eteenpäin kenellekkään. Musiikkia myydään yhä vaikkapa nettikaupoissa, mutta itse artistille ei enää päädy senttiäkään, vaan kaikki menee jakelijalle, joko membershippejen, pay-per-download maksujen tai vaikkapa mainostulojen muodossa.

    Taidanpa itsekkin perustaa tuollaisen kaupan!
    Musiikit vain serverille, ja 2 päivää voimassa olevat
    tunnukset saat kokispullon kyljestä!
    Eikähän coca-colalta rahaa heru!

    Tietysti moni hankkii musiikkinsa sitten ”ilmaisista” lähteistä kuten tällä hetkellä torrentit, mutta musiikin myynti ei missään nimessä siihen kuole, vaikka varmaan väheneekin. Voittajana selviytyvät joka tapauksessa suunilleen samat tahot kuin aina ennenkin, ja häviäjää, eli itse artistia, lyödään vain entistä enemmän.

  11. Niin, ja haluaisin vielä väärinkäsitysten välttämiseksi lisätä, että Mikseri on myös omasta mielestäni loistava paikka ja kannatan ja toivon ehdottomasti että ihmiset käyvät siellä ja antavat uusille pikkubändeille mahdollisuuden. En vain usko että mikserin tarkoitus on saattaa kaikki musiikki ilmaiseksi. Itseasiassa he itsekkin myyvät bändeille ”levy-yhtiöpakettia”, jolloin 15 euroa maksamalla saa musiikkinsa muistaakseni 100 eri lafkalle kuultavaksi.

  12. bfr:

    Sanot, että tiedostonjakamisen laillistaminen ja tekijänoikeuksien rajoittaminen yhdessä tuhoaisivat pienet artistit. Käsitellään nämä kaksi erikseen:

    1) Tiedostonjakamisen laillistaminen. Tällä hetkellä kaikki merkit tuntuvat osoittavan, että tiedostonjakamisen leviäminen lähes koko kansan harrasteeksi on vain ajan kysymys (ja sukupolvikysymys). Ruotsalaisista muusikoistakin jo yli puolet on harrastanut tiedostonjakamista [1], ja muutenkin tiedostonvaihtopalveluiden käyttäjäluvut tuntuvat pelkästään kasvavan. Laillistaminen tuskin vaikuttaa juuri muuten, kuin nopeuttaa väjäämätöntä. (Sen sijaan yritykset pitää tiedostonjakaminen laittomana johtavat täysin sivullistenkin oikeuksia rikkoviin toimiin – ks. esim. [2] ja [3].)

    2) Tekijänoikeuksien rajoittaminen. Paljon riippuu siitä, miten paljon tekijänoikeuksia rajoitetaan – varmastikin olet samaa mieltä siitä, että nykyinen ”tekijän elinikä + 70 vuotta” on jo liioittelua?

    Piraattipuolueen tavoite on rajoittaa lyhentää näiden kesto 5-10 vuoteen. Itse – joskin tämä on henkilökohtainen, ei puolueen kanta – asettaisin muutenkin nopeasti vanhenevien tietokoneohjelmien tekijänoikeussuojan 5 vuoteen ja oikeastaan kaiken muun 10 vuoteen. Kerääkö keskimääräinen pikkuartisti todella enää kovin paljon tuloja kappaleestaan 10 vuoden jälkeen? Niin paljon, että olisi perusteltua estää ketään muuta hyödyntämästä niitä?

    Mitä mainitsemiisi nettikauppoihin tulee – varmasti sellaisia nousee, jotka eivät maksa artisteille mitään. Mutta varmasti nousee myös sellaisia, jotka antavat artisteille huomattavan provikan. Siinä kohtaa kun ihmiset voivat valita, kumman mainoksia katselevat tai kummalle maksavat rahojaan, niin merkittävä osuus valinnee sen joka antaa artisteille enemmän – samalla tapaa kuin hyvin monet nytkin ostavat vertaisverkosta lataamansa tuotteet puhtaasti kannatusmielessä.

  13. Toki paljon mikseri.netin musiikista on demoasteella olevaa. Silti siellä julkaistaan myös paljon ns. valmista kamaa. Itse julkaisin juuri toisen täyspitkän levyni ilmaislevitykseen mikseriin, sen lisäksi että julkaisin sen myös ostettavana, fyysisenä cd-levynä, ostaja määrittelee hinnan -meiningillä.

    Minun puolestani kaikkia luovuuden hedelmiäni saa jakaa ihan niin paljon kuin sielu sietää, ja toivoisin että mahdollisimman moni muukin muusikko ymmärtäisi tämän ajatusmallin mielekkyyden.

    Sitä paitsi: Mitä enemmän suurten levy-yhtiöiden hirmuvaltaa saadaan karsittua, sitä vähemmän taiteilijoilla on painetta tehdä kaupallisia kompromisseja sisällön kustannuksella.

  14. 1) Virallistetaan saman tien jumalan olemassa olo, kun niin moni uskoo siihen. Lakeja ei voi määrätä mielivaltaisesti vain sillä perusteella että tarpeeksi monen mielestä joku asia olisi kivaa. Varmaan suurimman osan mielestä olisi myös kivaa ottaa kaupasta kaikki ilmaiseksi, mutta yhteiskuntajärjestelmämme ei yksinkertaisesti kestäisi sellaista. Vaikka 90% ruotsalaisista varastelisi kaupoista, sitä ei voida laillistaa(eikä vedetä tätä nyt trendikkääseen immateriaaliset vs. materiaaliset tuotteet keskusteluun, se ei liity tähän lakiasiaan).

    On erittäin tärkeää että lait turvaavat nimenomaan vähemmistöjen oikeudet, esimerkiksi tässä tapauksessa muusikoiden tai kauppiaiden, koska heillä ei ole muita keinoja pitää puoliansa.

    Samaan hengenvetoon voidaan todeta että noita mielivaltaisia lakeja vedetään tietysti toiseenkin suuntaan(Lex Karpela, ”lapsiporno”sensurointi jne.), ja vastustan myös niitä.

    2) Nimenomaan pikkuartistien tulot, esim. suomalaisten metallibändien,
    koostuvat kaikkien levyjen, uusien ja vanhojen, yhteismyynnistä. Aina kun uusi ikäryhmä tutustuu vaikkapa amorphikseen, stratovariukseen tai sentencediin, he hankkivat pikkuhiljaa bändin koko tuotannon.
    Näin vanhat bändien huonosti myyneet, ensimmäiset levyt alkavat oikeasti tuottamaan vasta vuosien kuluttua, sitten kun bändi on saavuttanut vakaan aseman kohderyhmän silmissä. Harvemmin he rikastuvat koko elämänsä aikana, mutta saavat edes leipää pöytään vastineeksi siitä upeasta musiikista jota he ovat meille tehneet.
    Voivat sitten tehdä meille lisää tuota musiikkia, kun kaikki aika ei mene kaljan pakkaamiseen Sinebrychoffin varastolla.

    Isoilla purkka-pop nimillä tilanne on toinen. Myydään sinkku kerrallaan, ja yli vuoden vanha tuotanto ei enää kiinosta ketään. Heitä ei varmasti vanhojen biisien vapauttaminen haittaisi kovinkaan paljoa, ne kun eivät myy enää muutenkaan. Tällaisissa tapauksissa voisi olla jopa kaupallisesti hyödyllistäkin vapauttaa vanhat biisit ilmaiseen jakeluun. Tämä päätös pitää kuitenkin olla artistilla itsellään.

    En tiedä mitä tarkoitat ”hyödyntämisellä”, minusta esim. covereiden teko on ihan ok, mutta en ymmärrä miksei säveltäjälle ja sanoittajalle kuuluisi osa tuotosta, oli aikaa kulunut kuinka paljon hyvänsä? Miksi rahavirta pitäisi siirtää artistilta tai levy-yhtöltä toiselle vain siksi että aikaa on kulunut tietty määrä, vaikka säveltäjä on ja pysyy samana? Mielestäni ”tekijänoikeuden” ei tarvitse tarkoittaa sitä ettei sävellystä saisi käyttää, mutta jos siitä saadaan kaupallista hyötyä niin kyllä rahoista osa kuuluu ehdottomasti säveltäjälle, hänhän sen itse työnkin on tehnyt.

    Kenties tarkoitit tällä ”hyödyntämisellä” jotain muuta kun mitä ymmärsin, ja kerron mielipiteeni asiasta mielelläni jos hiukan selvennät asiaa?

  15. henry: Kuten sanoin, moni mikserin bändeistä on lahjakas, mutta ilman rahaa vähintään soundeista tulee yleensä järkyttävät, muutenkin tuotokset ovat yleensä korkeintaan puoli-valmiita. Jos ne kuulostavatkin edes kohtuullisilta miksaajan kotona, viimeistään kaiuttimista toiseen vaihdos pilaa soundit masteroinnin puutteen takia. Ja suoraan sanottuna, monen lahjakkaankin muusikon tuotokset nousevat osaavan tuottajan avustuksella aivan uusille tasoille, enkä tarkoita tällä pelkästään ylituotettua poppia, vaan tavaraa joka on kulkenut nimien kuten Mikko Karmila, Anssi Kippo, Peter Tägtgren, Kristoffer Garm Rygg, jne. käsien läpi. Noin skandinavia akselilta mainitakseni.

    Ja voitko rehellisesti sanoa ettei sinusta olisi mukavaa ansaita leipäsi tekemällä hyvää musiikkia?

  16. ”Jos ne eivät saisi niitä sopimuksia, niin voi hyvin olla että jatkaisivat ilmaisen musiikin tekemistä joka tapauksessa.”

    Ihan vain muuten uteliaisuudesta kysyisin vielä, onko tämä siis se oikeudenmukainen tilanne johon teidän mielestänne kannattaa ja pitää pyrkiä? Eli artistit joutuisivat pakon edessä joko lopettamaan musiikin tekemisen tai alkamaan tekemään sitä ilmaiseksi?

    Ei vain mitenkään mahdu omaan ajatusmaailmaani, mikseivät muusikot saisi pyytää töistänsä palkkaa niinkuin kaikki muutkin ihmiset? Ehkäpä tämä keskustelu avaa silmäni, epäilen vain vahvasti.

  17. ”Ihan vain muuten uteliaisuudesta kysyisin vielä, onko tämä siis se oikeudenmukainen tilanne johon teidän mielestänne kannattaa ja pitää pyrkiä? Eli artistit joutuisivat pakon edessä joko lopettamaan musiikin tekemisen tai alkamaan tekemään sitä ilmaiseksi? Ei vain mitenkään mahdu omaan ajatusmaailmaani, mikseivät muusikot saisi pyytää töistänsä palkkaa niinkuin kaikki muutkin ihmiset?”

    Anteeksi että kiilaan väliin ottamatta juuri huomioon aiempaa keskustelua. Tilanne, jossa artistit (kaikki?) joutuisivat joko lopettamaan musisoinnin tai jatkamaan harrastuspohjalta, siis toisin sanoen tilanne, jossa ammattimuusikoita ei ole, saattaa olla mahdollinen, joskin pidän sitä erittäin epätodennäköisenä. Käsittääkseni historiassa ei tunneta aikaa ja paikkaa vailla ammattimuusikoita, (tunnetaan tosin tapauksia joissa musisointi on kansalta täysin kielletty uskonnollisista syistä).

    Voisi kyllä ajatella, että olisi epäoikeudenmukaista estää muusikkoa ansaitsemasta musiikilla, mutta näinhän ei tapahdu esimerkiksi tekijänoikeusjärjestelmää muuttamalla. Kyse ei ole siitä, että estettäisiin ansaitseminen. Kysymys on toki tulkinnasta, mutta itse en tulkitse, että esimerkiksi EU-politiikalla estettäisiin jonkin alueen maanviljelijöitä ansaitsemasta työllään (esimerkiksi riittämättömien alueellisten tukien vuoksi). Toki muusikolla on oikeus pyrkiä ansaitsemaan samoin kuin kaikilla muilla yrittäjillä vapailla markkinoilla. Mikäli jokin yritys ei vapailla markkinoilla menesty, sitä ei tulisi tukea monopolein. Työstä saavat kaikki toki pyytää palkkaa, miksi sitä kukaan kieltäisi? Työhön ei ollenkaan kannata ryhtyä, jollei työnantajan ja työntekijän välillä ole jonkinlaista sopimusta, jossa palkka on määritelty. Yrittäjä maksaa käytännössä palkkaa itselleen. Mikäli muusikolla on työnantaja, tämä saanee normaalia palkkaa. Mikäli muusikko on yrittäjä, tämä maksaa palkkaa itselleen yrityksen tuloista.

    Tällä hetkellä esimerkiksi Suomen valtio tukee erinäisiä taiteilijoita ja kirjailijoita, joiden saavutuksia pidetään tärkeinä. Myös esimerkiksi urheilijoita tuetaan. Tämä ei johdu siitä, että olisi epäoikeudenmukaista taiteilijoita ja urheilijoita kohtaan, mikäli heitä ei tuettaisi, vaan siitä, että yhteiskunta on katsonut tarpeelliseksi järjestää tukitoimia mahdollistaakseen ammattimaisen (tai puoliammattimaisen) toiminnan, joka ei vapailla markkinoilla menestyisi.

    Mutta siirtyäkseni takaisin aiheeseen; kysymys oli siitä, voiko lähtökohtaisesti ilmainen musiikki olla ”hyvää”. Mikäli ainoa epävarma tekijä ovat soundit (kai garage punk industrial tai vaikka noise ovat joistain vielä ”hyvää musiikkia”?), ongelmaa ei juurikaan ole olemassa. Remix-kulttuuri on 80-luvulta lähtien vain kasvanut; internetin kautta remixaus on tullut helpommaksi ja versioita on vaivatonta levittää. Kun musiikin uusiokäyttö vapautetaan, yksittäisten harrastelijoiden (tai ammattilaisten sekä puoliammattilaisten) on mahdollista ”parannella” olemassa olevia teoksia täysin laillisesti niin, että ”hyvän” kuuloisia versioita on helpommin saatavilla.

    En pelkää lainkaan musiikin laadun laskevan, mutta kenties yhdeksi ongelmaksi voi sitä vastoin muodostua oikeanlaisen musiikin löytäminen tarjonnan tulvasta.

  18. No sehän tästä nyt enää puuttuisikin, että siitä murto-osasta mikä ilmaiseksi tehdystä ja jaellusta musiikista on edes siedettävää, saati sitten oikeasti hyvää(pois lukien ns. maistiaiset eli pari kipaletta joihin artisti on uhrannut viimeiset pennosensa päästäkseen oikeaan studioon edes pariksi päiväksi, levytyssopimustta toivoen), pitäisi tarjonnasta seuloa vielä tuhat eri miksausta per kappale, joista hyvällä tuurilla VOISI löytyä joku siedettävä.

    Kuten sanoin, musiikki ei maailmasta lopu, mutta siitä voi hyvinkin tulla pääosin käyttökelvotonta. Itse mielelläni maksan muutaman euron siitä hyvästä että musiikkitarjonta pysyy laadukkaana ja sellaisena että myös suht helposti löydän ne helmet sieltä paskan seasta, ja samalla tuen bändejä joista pidän, enkä vain jotain satunnaista träkkerin tai nettikaupan ylläpitäjää.

  19. 1) Lakien tehtävänä on säädellä ihmisten käytöstä. Oletettavasti jos 90% ruotsalaisista varastelisi kaupoista, olisi varastelu melko satunnaista ja enimmäkseen pienimuotoista, ja asian laillistaminen tekisi siitä huomattavasti isompaa ja aktiivisempaa, ja yhteiskunta kärsisi. Tällöin laillistamisessa ei olisikaan järkeä.

    On aivan totta, että ”koska sitä tehdään muutenkin” ei vielä itsessään välttämättä ole riittävä argumentti jonkin asian laillistamiseksi. Mutta nyt meillä on laki, joka kieltää asian joka vähitellen on tulossa kaikkien tekemäksi muutenkin (eli sillä ei ole juuri vaikutusta), jota on mahdotonta valvoa ulottamatta viranomaistarkkailua kaikkeen viestintään (tuhoten kirjesalaisuuden periaatteen), jonka rikkomisesta on säädetty kohtalaisen ankaria rangaistuksia (yhdistettynä yleisyyteen tämä käytännössä antaa poliisille vapauden valita, ketä kansalaista he haluavat rangaista), ja jonka valvomisen vaikeus saa tekijänoikeusjärjestöt jatkuvasti lobbaamaan itselleen viranomaisoikeuksia jotta saisivat valvottua sitä paremmin. Jos kaikista näistä ongelmista huolimatta laki toimisi, pudottaisi se radikaalisti sitä kulttuurin määrää, jota keskimäärin ihmisille olisi saatavilla (etenkin lapsilla ja nuorilla voi olla ladattuna paljon enemmän tiedostoja, kuin heillä olisi laillisesti varaa ostaa). Lisäksi tiedostonjakamisen laittomuus kannustaa mediateollisuutta keskittymään tiedostonjakajien jahtaamiseen se sijaan, että käyttäisivät resursseja tiedostonjakamiseen sopivien liikemallien kehittämiseen.

    Argumentteja lain puolesta taas ovat, että lain onnistuessa tietyt ihmisryhmät saattavat ansaita paremmin ja että kulttuuria saatetaan tuottaa jonkun verran enemmän – mutta tämäkin on kiistanalaista eikä välttämättä todenpitävää. Jos olisimme tilanteessa jossa meillä ei olisi tiedostonjakamisen kieltävää lakia, ja eduskunnalle annettaisiin ehdotus tiedostonjakamisen kieltämisestä ylläolevan analyysin saattelemana, emmekö pitäisi heitä hulluina jos he hyväksyisivät sen ehdotuksen?

    Lait ovat aina tasapainoilua hyötyjen ja haittojen välillä, ja lakeja tulisi olla vain, jos niiden hyödyt ovat haittoja painavammat. Tässä tilanteessa ei vaikuta siltä.

    Kirjoitin tuoreimpaan blogaukseeni:

    Toinen vaihtoehto olisi säilyttää nykytilanne, eli pitää tiedostonjakaminen laittomana, mutta olla laajentamatta mahdollisuuksia tarkkailla sitä. Tässä ei olisi juuri mitään järkeä: mikäli tiedostonjakamisen rajoittamiseen ei annettaisi lisää keinoja, olisi tämä käytännössä sama kuin tiedostonjakamisen laillistaminen. Erotuksena täyteen laillistamiseen olisi kuitenkin se, että kansalaiset joutuisivat hyvin eriarvoiseen asemaan: koska valtaosa kansasta syyllistyy tiedostonjakamiseen mutta vain pientä osaa voidaan käytännössä syyttää, voitaisi periaatteessa kenen tahansa elämä tuhota huimilla korvausvaatimuksilla, joilta kuitenkin kansan valtaosa välttyisi – siitä huolimatta, että olisivat syyllistyneet täsmälleen samoihin rikoksiin. Lisäksi niin pitkään kun tiedostonjakaminen olisi laitonta, vallitsisi painetta laajentaa sen tarkkailuun käytettäviä keinoja, jolloin vähitellen hivuttauduttaisiin ensimmäisen vaihtoehdon suuntaan.

    2) Leikitään taas, että olemme yhteiskunnassa jossa tekijänoikeutta ei valmiiksi ole. Meille tuodaan ehdotus sellaisen luomisesta. Toisin sanoen annamme teoksen luojalle yksinomaisen oikeuden päättää, ketkä ja millä ehdoilla saavat teosta käyttää tai levittää. Mitkä ovat sen hyödyt ja haitat?

    Ensimmäiseksi pitää muistaa, mikä tekijänoikeuksien perimmäinen tehtävä on. Se ei ole varmistaa minkään tietyn ihmisryhmän toimeentuloa, vaan kannustaa tekemään kulttuuria. Oletetaan vaikka, että meille ehdotetaan tekijänoikeutta, jonka kesto on ”tekijän elinikä + 70 vuotta”.Ei ole perusteltua olettaa, että teoksen tekohetkellä kovinkaan montaa tekijää motivoi ajatus siitä, että heidän sukunsa tulee saamaan tästä teoksesta tuloja vielä monta vuotta heidän itsensä kuoleman jälkeen. Vastaavasti jos vaikuttaa siltä, etteivät ihmiset ajattele 20 vuoden päähän luodessaan uuden teoksen, vaan ajattelevat pelkästään (esim.) seuraavaa kymmentä vuotta, ei ole mitään erityistä perustetta tehdä tekijänoikeuksien kestosta kymmentä vuotta pidempää. (Toki mikäli ihmiset eivät ajattele kymmenen vuoden päähän, mutta käytännössä pitkä tekijänoikeus päätyy silti antamaan heille sen kymmenenkin vuoden päästä tarpeeksi tuloja jotta he ehtivät luoda enemmän kuin muuten ehtisivät, on tällöin pidempi tekijänoikeus perusteltua.)

    Tämä on siis tekijänoikeuksien hyöty: on tietty suoja-aika X jonka kestoisena tekijänoikeudet lisäävät kulttuurin tuotantoa, ja sen pidentäminen X:n ylitse ei enää merkittävästi vaikuta tuotantoon. Eli meillä on motivaatio säätää tekijänoikeus sen mittaiseksi. Entä haitat?

    Koska käyttöoikeuksien saamiseksi vaaditaan sekä aikaa että rahaa, pääsevät harvemmat tahot hyödyntämään teosta, esimerkiksi jälleenmyymällä sitä, käyttämällä sitä elokuvassa tai TV-sarjassa, tai käyttämällä sitä jonkin muun asian yhteydessä (muistaakseni ainakin yhden julkisen animemusiikkivideonäytännön yhteydessä harkittiin pelkästään teostovapaata musiikkia käyttävien videoiden sallimista, koska se olisi ollut paljon yksinkertaisempaa ja helpompaa kuin Teoston kanssa säätäminen – näin yksittäisenä esimerkkinä). Mikäli jonkin teoksen oikeuksienomistaja käy syystä tai toisesta epäselväksi tai ei ole tavoitettavissa, käy teoksen käyttäminen ylipäätään mahdottomaksi kunnes teossuoja raukeaa. Sen lisäksi että harvempi ihminen pääsee nauttimaan teoksesta, ja vanhaan teokseen perustuvia uusia teoksia tehdään vähemmän, saattavat myös alkuperäiset tekijät itse kärsiä taloudellisesti: kun teosta ei uskalleta vapaasti käyttää, kohtaavat harvemmat ihmiset sen – mukaanlukien sellaiset, jotka muuten ostaisivat sen suoraan tekijöiltä tai näille provikkaa maksavalta taholta. Kuten mikä tahansa monopoli, tekijänoikeus pitää hinnat korkeina – koska vain yksi taho saa (esim.) tuottaa ja levittää levyjä jälleenmyyntiin, ei samalla tavalla pääse syntymään mahdollisuutta hintakilpailuun. Samalla tavalla kuin nettilevitys saattaakin päätyä lisäämään levitettävän teoksen kokonaismyyntiä, kun se tulee sellaistenkin ihmisten tietoon jotka ostavat sen heti kuultuaan, saattaa esim. bändin levyn massiivinen myynti puoli-ilmaiseksi ja provikkaa maksamatta tuoda yhtyeen niidenkin tietoon jotka kyllä ostavat yhtyeelle provikkaa maksavalta jälleenmyyjältä.

    (Linkkivinkkinä Against Intellectual Monopoly jos tahtoo kirjan mittaisen selvityksen tekijänoikeuksien ja patenttien haittapuolista.)

    Ottaen haitat huomioon, ei tunnu perustellulta laajentaa tekijänoikeuden suoja-aikaa laajemmaksi kuin on tarve, sillä se todennäköisesti päätyy haittamaan kulttuuria enemmän kuin hyödyttämään (kuten myös alkuperäisiä tekijöitä).

    Ihan vain muuten uteliaisuudesta kysyisin vielä, onko tämä siis se oikeudenmukainen tilanne johon teidän mielestänne kannattaa ja pitää pyrkiä? Eli artistit joutuisivat pakon edessä joko lopettamaan musiikin tekemisen tai alkamaan tekemään sitä ilmaiseksi?

    Kaikkein mieluiten näkisin luonnollisesti tilanteen, jossa jokainen voisi tehdä haluamaansa työtä elääkseen. En siis näe kuvailtua skenaariota positiivisena asiana, ja tahtoisin välttää sen. Mutta samaan aikaan ei myöskään ole perusteltua (esimerkiksi) rajoittaa autojen tehdastuotantoa lailla siksi, että useampi niistä joka haaveilee käsityöläisen urasta autoja rakentamassa palkattaisiin siihen työhön. Tämä kasvattaisi autojen hintoja ja olisi siten epäoikeudenmukaista kaikille muille. Lainsäädännön tavoitteena ei koskaan tulisi olla jonkin tietyn ammattiryhmän elannon turvaaminen, vaan, mikäli se nähdään yhteiskunnalle tarpeelliseksi, sen ammattiryhmän tuotteiden valmistuksen turvaaminen.

  20. ”Itse mielelläni maksan muutaman euron siitä hyvästä että musiikkitarjonta pysyy laadukkaana ja sellaisena että myös suht helposti löydän ne helmet sieltä paskan seasta, ja samalla tuen bändejä joista pidän, enkä vain jotain satunnaista träkkerin tai nettikaupan ylläpitäjää.”

    Uskoisin että sinunlaisiasi löytyy maailmasta aika monta. Tämän perusteella kaupallisuus ei ole siis musisoinnista ainakaan lähitulevaisuudessa katoamassa. Jos monet ihmiset ovat valmiita maksamaan mielellään musiikin lajittelusta, varmasta ”laadusta” ja alkuperäisyydestä (artistia tuetaan), tekijänoikeusmonopoleita ei ilmeisesti tarvita. Itse luotan täysin markkinoiden kykyyn tarjota näitä palveluita tulevaisuudessakin, kun kerran kysyntää on.

  21. Harri: Kuten jo aikaisemmin totesin, musiikin kaupallisuus ei tule häviämään tehtiin mitä hyvänsä, mutta rahavirrat ohjautuvat eri tavalla, ja tässä piraattiliiton mallissa niistä ei välttämättä itse artistille ohjaudu enää senttiäkään, vaan kaiken hyödyn saa kauppias. Kaikkia ihmisiähän tämä ei tosin tunnu valitettavasti kiinostavan. Pelkään vain pahoin että uhriksi tässä sodassa jää muusikoiden lisäksi itse musiikki.

  22. Sotala:

    Tunnut olettavan että KAIKKI rikkovat näitä kapinoimianne lakeja, ja vedät johtopäätöksiä sille perustalle. Poliisihan ei voi ”mielivaltaisesti rangaista ketä haluaa”, ainoastaan niitä jotka oikeasti rikkovat näitä lakeja. Musiikin ja leffojen haku netistä on houkuttelevaa, mutta harva suomalainen on siinä tilanteessa että heillä ei oikeasti olisi VARAA ostaa musiikkia josta he pitävät. He varastavat, koska se on helppoa ja ilmaista, mutta mikään pakko ei ole. Te saatte asian kuulostamaan siltä kuin taidealat olisivat kuolemanvaarassa tekijänoikeuksien takia, eikä taiteesta pääse nauttimaan ellei imuroi musiikkia netistä.

    Itse olen kokenut päinvastaisen ilmiön. Musiikkin paljous ja aineettomuus on alkanut turruttaa, enkä jaksa nauttia uudesta musiikista enää samalla tavalla kuin vaikka 10-15 vuotta sitten.. tietysti olin nuorempikin, ja asiat vaikuttivat eri tavalla, mutta muistan millainen elämys oli saada haettua pari levyä kaupasta palkkapäivänä. Kuukausi oltiin uurastettu aina koulun jälkeen, ja palkinto oli vaivan arvoinen. Näihin bändeihin ja levyihin rakastuttiin.. sanoja tavattiin tarkkaan, kansia hiplattiin ja musiikkia keskityttiin oikeasti kuuntelemaan ja elämään. Kaverit kerääntyivät paikalle, juotiin salaa kaljaa ja omaksuttiin kulttuuria täysillä.

    Nykynuori klikkaa isohuntissa ”METALLICA FULL DISCOGRAPHY” linkkiä, kuuntelee pari biisiä, haukottelee ja hakee jo seuraavaa 10 gigan musiikkipakettia.

  23. Tunnut olettavan että KAIKKI rikkovat näitä kapinoimianne lakeja, ja vedät johtopäätöksiä sille perustalle.

    Eivät kaikki, mutta yhä kasvava osa. Nuoremmista sukupolvista sanoisin valtaosan kopioineen – lienee vain ajan kysymys, milloin kaikki ovat. Annoin tästä tilastoja myöhemmässä blogauksessani:

    ”Ruotsalaisista muusikoista yli puolet on syyllistynyt musiikin luvattomaan kopiointiin [1], ja Ruotsin elokuvateollisuus arvioi että 700 000 ruotsalaista tulee vuoden 2008 aikana lataamaan elokuvia luvattomasti, luku joka on 100 000 suurempi kuin vuonna 2007 [2]. Tiedostonjakopalvelu PirateBay, joka on Internet-sivustojen suosiota arvioivan Alexa-palvelun mukaan Suomen 31. suosituin [3] ja Ruotsin 12. suosituin sivusto [4], rikkoi 10 miljoonan käyttäjän rajan vuonna 2008 [5]. Suomessa tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:n tutkijat tekivät yhteistyössä Digitodayn, Taloussanomien ja Mikrobitin kanssa kyselyn, johon vastanneesta yli 6000 hengestä lähes 80% oli käyttänyt vertaisverkkoja luvattomaan tiedostojen lataamiseen [6].” (Lähdeviitteet varsinaisessa postauksessa.)

    Te saatte asian kuulostamaan siltä kuin taidealat olisivat kuolemanvaarassa tekijänoikeuksien takia, eikä taiteesta pääse nauttimaan ellei imuroi musiikkia netistä.

    Ei kulttuuri toki kuolemassa ole, mutta voisi se pärjätä paremminkin.

    Itse olen kokenut päinvastaisen ilmiön. Musiikkin paljous ja aineettomuus on alkanut turruttaa…

    Hetkonen, käsitänkö nyt oikein? Et enää ole eri mieltä koska tavoitteemme vähentäisivät kulttuurin määrä, vaan koska ne lisäisivät sitä? :)

  24. Tämä ”tiedostonjakelu tappaa artistit”-väite on musiikin osalta siinäkin mielessä täysin vääristynyt, että todellisuudessa artistien levymyynneistä saamat rojaltit kattavat vain murto-osan tuloista.

    Yleensähän tätä tiedostonjakelua vastustavat lähinnä suuret levy-yhtiöt ja ”tekijänoikeusjärjestöt”, ei niinkään itse artistit. Tähän löytyy luonnollinen selitys siitä, että suuremmilla levy-yhtiöillä artistien rojaltiosuus on alle 10% (Tässä vaiheessa voidaankin jo kysellä, kuka riistää ja ketä?).

    Käytännössä siis levymyynti ei tuo artistille mitään muuta kuin näkyvyyttä, tulot sen sijaan tulevat keikkailusta (joista muuten isot levy-yhtiöt vetävät niin ikään välistä). Keikkojen määrä puolestaan ei ole missään suhteessa levyjen _myyntiin_, vaan luonnollisesti siihen, kuinka moni ihminen kuulee niitä kappaleita ja on halukas näkemään artistin livenä. Se on ihan sama, tekeekö ihminen päätöksensä ostetun levyn vai piratebaysta haetun mp3:sen perusteella.

    Tiedostonjakaminen saattaisi jopa nostaa kuulijoiden määrää, ja tuottaa enemmän faneja ja keikkoja. (Mahdolliset) rahalliset menetykset koskevat siis ainoastaan levy-yhtiöitä (ja välistä vetäviä ”tekijänoikeustahoja”).

    Puolestaan pienet artistit ja levy-yhtiöt ovat kusessa joka tapauksessa, jaettiin tiedostoja tai ei. Sillä jo mainitut ”tekijänoiokeustahot” riistävät myös näitä huolimatta sitä, haluavatko nämä kuulua kyseisiin organisaatioihin vai eivät.

    Takaisin päin rahaa näiltä ”tekijänoikeusorganisaatioilta” on turha odotella, ellei musikki soi valtamedioissa.

    Toisena verenimijänä niin toimii Suomen kohtuuton verotus, joka haukkaa helvetillisen palan kaikesta (keikkatuloista/omakustanteista yms.), mikäli teet sitä sivutoimisena. Eli taas kääritään massit isompiin taskuihin, mutta mitään ei anneta vastineeksi (mutta se onkin sitten jo toinen luku).

    No, joka tapauksessa, oikeampi muoto väitteelle on: ”Tiedostonjakaminen SAATTAA supistaa läskipersekorporaatioiden ja ’tekijänoikeusorganisaatioiden’ riistolla keräämiään tuloja”. Turha tuolla on kenekään jeesustella artistien oikeuksilla.

  25. mutta mikä takaa että musiikin laatu ei huonone, kun ne masteroinnit ja miksaamiset ja tuottajat eivät halpoja ole. vai pitääkö tässä vaan luottaa halpenevaan teknologiaan, parempiin koneisiin ym. juttuihin?

  26. Hmmh… Nykyisessä tekijänoikeusjärjestelmässä on tolkuttomasti mätää. Ei vähiten sen lainsäädännön kauta, jolla sitä yritetään valvoa.

    Totuus ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. 80% Mikserin tarjonnasta on nimittäin aivan kammottavaa roskaa myös taidollisesti.

    Jos näen sen vaivan, että kehitän vuosia taitoajani ja lahjakkuuttani oppiakseni tekemään hienoja soutuveneitä puusta niin pitäisikö jokaisen halukkaan saada napata itselleen ilmaiseksi sellainen veistämöltäni? Olisiko tämä oikeutettua sen takia, että kuka tahansa kykenee naulaamaan muutamia lautoja yhteen ja kutsumaan syntynyttä häkkyrää veneeksi?

  27. Kummaa sakkia: tehän ootte kuin Vanhan valtaajat 60-luvulta. Historia tulee näyttämään, että piraattipuolueen perustajavoimista tulee ihan siistejä virkamiehiä parinkymmenen vuoden tähtäimellä. Siis uusia Erkki Tuomiojia ja sensellaisia näsäviisailijoita. Hyvää vointia toivotellen!

  28. ”Kummaa sakkia: tehän ootte kuin Vanhan valtaajat 60-luvulta. Historia tulee näyttämään, että piraattipuolueen perustajavoimista tulee ihan siistejä virkamiehiä parinkymmenen vuoden tähtäimellä. Siis uusia Erkki Tuomiojia ja sensellaisia näsäviisailijoita. Hyvää vointia toivotellen!”

    Mitä todennäköisimmin joillekin näin käy. Itse en tällaiseen suostu. Saatpa nähdä. :)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*