Piraattipuolueen vastaukset Sipilän kysymyspatteriin

Piraattipuolue on vastannut Sipilän hallitusneuvotteluiden pohjaksi tehtyihin kysymyksiin. Vaikka Piraattipuolue ei hallitusneuvotteluihin sattuneista syistä osallistu, katsoo puolue tarpeelliseksi avata näkemyksiään hallituksen muodostamisen ydinkysymyksistä.

1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025″ -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 – 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?

Suomi vuonna 2025 on sopeutunut tietoteknisten ratkaisujen monipuoliseen ja luovaan käyttöön. Se on avoin, nykyaikainen ja tasa-arvoinen menestyvä edelläkävijä. Yhteiskunnan rakenteet luodaan kestämään muuttuvaa maailmaa.

Suomella on toimiva liikenneinfrastruktuuri, joka tukee turismia ja teollisuutta, sekä toimivat tietoverkot ja suojattu tietoliikenne tarjoamassa turvattuja mahdollisuuksia menestyä. Ulkomaisten sijoittajien ja yritysten luotto Suomen luomaan turvalliseen ja toimivaan tietoliikenteeseen on avain kansainvälisille markkinoille tekijäksi pääsemiseen.

Suomi takaa kansalle mahdollisimman vapaan mahdollisuuden tuottaa omaa, henkilökohtaista hyvinvointiaan, jonka seurauksena syntyy myös yhteisöllistä hyvinvointia ja vaurautta. Tätä tavoitetta tuetaan perustulon käyttöönotolla ja yrittämisen esteitä purkamalla.

Tuleviin haasteisiin esimerkiksi väestörakenteen muutoksen suhteen tuetaan ratkaisuja, jotka ensisijoituksen jälkeen antavat jo nopeasti sekä taloudellisia säästöjä että parantavat ihmisten hyvinvointia. Esimerkkinä tästä on ollut maailmanluokan tuloksia saavuttanut Kustaankartanon palvelukeskuksen vanhusten hoidon malli, joka vähensi vuode- ja lääkehoidon tarvetta. Mallissa tietoteknisten ratkaisujen mukaanotto oli oleellinen osa hoitomallin onnistumista.

Virtaviivaistettu byrokratia ja yksinkertaisemmat verotusmallit mahdollistavat paremmin tarpeellisen tuen vastaanottamisen parantaen ihmisten välistä tasa-arvoa sekä tarjoaa yhtäläisemmät mahdollisuudet yritysmaailmassa.

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista?

Kyllä, valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämä tilannekuva vastaa hyvin reaalitilannetta. Sopeutustarve vastannee myös pääosin reaalitilannetta, jättäen tosin tulkinnanvaraa sopeuttamistarpeen määristä.

Julkista taloutta tulee ensisijaisesti lähestyä siten, että ensiksi mahdollistetaan verotulojen kasvaminen helpottamalla työllistymistä kohdassa 4. osoitetuin keinoin. Mikäli sopeuttamiselle jää edelleen tarvetta, tulee ensisijaiset leikkaukset kohdistaa siten, ettei niistä seuraa lisäkuluja jostain muualta. Valtionhallinto pystyy luomaan säästöjä mm. siirtymällä käyttämissään järjestelmissä avoimen lähdekoodin alustoihin, sekä muutenkin yhdentämällä käytössä olevia järjestelmiä. Virastojen päällekkäisyyksiä tulisi purkaa, ja jäljelle jäävää kohdentaa järkevämmin. Julkishallinnon toimijoille tulisi luoda kannustimet tuottaa tarvittavat palvelut mahdollisimman pienin kustannuksin. Nykyisellään määrätty budjetti tulee käyttää ennen tiettyä määräaikaa, taikka seuraavan vuoden budjetti on pienempi. Tämän seurauksena rahaa palaa loppuvuodesta järjettömiä määriä turhiin kohteisiin.

Velkaantuminen tulisi katkaista siten, että viimeistään kymmenen vuoden päästä Suomi on siirtynyt velanottamisesta velan lyhentämiseen. Jos mikään ei muutu, rahat riittävät vuoteen 2032 asti, minkä jälkeen olemme konkurssissa. Realistinen aika saada rakennemuutoksia toteutettua ja muutettua suuntaa. Tämä vaatii valtiovallalta määrätietoisia, muttei paniikinomaisia toimia.

3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?

Kokonaisveroasteen nousu tulee kysymykseen vain ja ainoastaan siinä tapauksessa, että ilman kyseistä toimenpidettä valtion rahat eivät riitä lakisääteisten velvollisuuksien hoitamiseen ja ylläpitoon. Optimaalitilanne olisi, jos kokonaisveroastetta saataisiin laskettua, ja tätä kautta parannettua osaltaan maksukykyä, mutta myös kasvatettua liiketoiminnan kannattavuutta.

Pääsääntöisesti verotusta tulisi yksinkertaistaa huomattavasti, nykyisellään verojärjestelmän täysi ymmärtäminen vaatii usein hyvin syvällistä tietoa.
Yksilön harjoittama pienimuotoinen verotuksen optimointi ei ole haitallista, koska usein kyseisellä utiliteetillä kuitenkin ostetaan tuotteita, joista verot maksetaan. Ilmeiset veronkiertokeinot, eli myös ns. verosuunnittelu tulisi tehdä vaikeammaksi tukkimalla ilmeisimpiä porsaanreikiä järjestelmässä – tämä saavutetaan helpommin yksinkertaistamalla koko järjestelmää sen sijaan, että monimutkaistetaan järjestelmää entisestään. On siis tarpeen vähentää erilaisia kohdennettuja verohelpotuksia ja vähennyksiä rankaalla kädellä. Vastapainona tulisi suoraa verotusta laskea kohtuullisesti, jolloin tarve lailliselle suunnittelulle vähenee ja veronkierrosta saatava hyöty verrattuna paljastumisen aiheuttamiin haittoihin tekisivät veronkierrosta kannattamatonta.

Siirtymällä vastikkeettomaan perustuloon valtion verotulot todennäköisesti kasvaisivat uudistuneen työtilanteen myötä. Perustulo toisi myös automaattisesti kokonaisveroprosenttiin kohtuullisen progression, vaikka perustulon päälle saatuja tuloja verotettaisiinkin tasaprosentilla.

4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi?

Suurimmat ongelmat voitaneen tiivistää nykyiseen lainsäädäntöön ja siltä pohjalta tehtyjen
etuusmallien vanhanaikaisuuteen. Yrittäminen, yrittämisen muodot sekä työelämä ovat muuttuneet viimeisen 15 vuoden aikana huimasti, ja nykyiset hallinnolliset mallit eivät enää vastaa nykytilannetta. Internet sekä kehittynyt tietotekniikka näyttelevät suurta roolia
edellämainituissa muutoksissa, ja yhä useammat perinteiset teollisuudenalat sekä
yritystoimintamallit ovat jäämässä hitaasti historiaan. Robotit ovat korvaamassa yhä
useammin ihmisen perinteisessä teollisuudessa ja palvelutuotannossa, ja tämä kehityssuunta tulee jatkumaan kiihtyvästi tulevaisuudessa. Myös perinteinen palkkaaminen on muuttumassa, kun yhä useammin yritykset haluavat maksaa joko työntekijän osaamisesta, taikka tietämyksestä tarpeen mukaan eikä niinkään maksaa työntekijän kuulumisesta kyseiseen yritykseen.

Näiltä lähtökohdilta voitaneen havaita, että tulevaisuudessa, ja jo nyt työntekeminen muuttuu yhä useammin määräaikaiseksi, ja jaksottaiseksi. Yksinkertaisin tapa valtion kannalta tukea kansalaisen työllistymistä ja toimeentuloa, on taata lainsäädännöllisesti mahdollisimman monimuotoiset tavat työn tekemiseen. Kun ymmärretään talouden koostuvan jokaisen ihmisen konkreettisista toimista, onnistutaan tuomaan talous yksilön lähelle, jolloin asiantuntijoiden hierarkiaan perustuva vallankäyttö vähenee, ja saadaan vapautettua huomattavasti enemmän mahdollisuuksia yksilölle työllistää itsensä.

Etuusjärjestelmän korvaaminen vastikkeettomalla perustulolla huomioi sekä työntekijän että työnantajan aseman muuttuvassa maailmassa. Vastikkeeton perustulo

a) vaikuttaa suoraan työntekijän mahdollisuuteen solmia erilaisia työsuhteita, tekee kaiken tyyppisestä ja kestoisesta työn tekemisestä kannattavaa.

b) mahdollistaa yrittäjän kannalta paremmin työvoiman palkkaamisen silloin kun sitä tarvitaan.

c) hyvin toteutettuna mahdollistaa työvoimasta syntyvien kustannusten laskua, jolloin myös palkkaaminen on useammin kannattavaa

d) mahdollistaa myös kokonaisveroasteen laskemisen, joka lopunviimein lisää rahavirtaa
myös valtiolle päin.

Pyrkimyksestä kasvattaa työllisyyttä tulisi siirtyä tuottavan työllisyyden kasvattamiseen.
Tuottavan työllisyyden mittareina tulisi pitää myös muita, kuin pääomaan liittyvää tuottavuutta, kuten yhteiskunnalista tuottavuutta ja sosiaalista tuottavuutta. Tämä parantaisi yhteiskunnallisten yritysten asemaa ja toisi paremmin esiin niiden positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan pelkkää talousajattelua laajemmin. Kyseinen järjestely hyvin toteutettuna parantaa erilaisten yhteiskunnallisten palveluiden saatavuutta sekä hintaa, luo
työllistävän sekä toimivan instanssin julkisten palveluiden ja puhtaasti voittoa tavoittelevien yritysten välimaastoon.

Yhteiskunnallisen yrityksen tulisi olla myös lailla tunnistettu yrittämisen muoto. Yhteiskunnalliset yritykset pyrkivät voittojen sijaan maksimoimaan yhteiskunnalle tuottamiaan vaikutuksia. Saavuttaakseen tämän, ne käyttävät suurimman osan tuotosta sekä voitosta yrityksen asettaman ja hyväksytyn yhteiskunnallisen päämäärän edistämiseen.

Perinteisten liiketoimintamallien rinnalle tulisi laillisesti hyväksyä myös uudemmat tavat talouden harjoittamiseen. Vastikkeellinen joukkorahoitus tulisi olla suoraan hyväksyttävää, ja myös vastikkeeton joukkorahoitus ainakin tapauskohtaisesti. Muita uudempia talouden muotoja, joista on maailmalla kasvanut hyvin työllistäviä yrityksiä, ja jotka ovat toistaiseksi Suomessa ainakin osittain lain harmaalla alueella, ovat esimerkiksi jakamistalous ja
solidaarisuustalous. Tämä ei tarkoita perinteisten työntekomallien korvaamista täysin, vaan mahdollistaa erilaisia keinoja luoda tuottavaa työllisyyttä ja sitä myöten yhteiskunnallista vaurautta.

Liikkeiden aukioloaikoja tulisi vapauttaa yrityksen kannattavuuden parantamiseksi. Yrittäjien tulee itse saada määrittää aukioloaikansa kannattavuuden ja työvoiman saatavuuden perusteella. Yrittäjillä tulee olla oikeus vastata kuluttajien tarpeisiin kellonajasta riippumatta. Järjestelystä hyötyvät kaikki: yrittäjät uusien ansaintamahdollisuuksien myötä, kuluttajat palveluiden saatavuuden paranemisen vuoksi ja työntekijät lisääntyvien työtuntien myötä. Yksittäisen ravintolan aukioloaikaa voidaan rajoittaa silloin, jos siitä koituu meluhaittaa naapuruston asukkaille, mutta siitä päättäköön kunta tapauskohtaisesti, ei valtio kaikkien puolesta.

Elinkeinolupien (esim. taksit ja apteekit) tarveharkinnasta ja lukumäärärajoituksista on luovuttava ja alat avattava vapaalle kilpailulle. Elinkeinolupa tulee myöntää jokaiselle jolla on riittävä pätevyys alan yrityksen pyörittämiseen. Samalla taksien hintasäännöstelystä tulee luopua, mutta takseilta voidaan vaatia hintojen pitämistä selkeästi näkyvillä.

Liikenneyhtiöille ei tule myöntää alueellisia monopoleja. Uudenlaisten taksi- ja kimppakyytiliiketoimintamallien toiminta tulee sallia ja lainsäädännölliset esteet poistaa. Myös alkoholin myyntirajoitteita tulee vapauttaa, ja näin toimimalla parantaa suoraan suomalaisten pienpanimoiden mahdollisuuttaa kasvaa.

Alkoholin myyntimonopoli tulee purkaa. Jo sitä ennen viinien ja vahvojen oluiden myynti elintarvikekaupoissa tulee sallia. Myyntiaikarajoituksista tulee luopua, kaupat päättäkööt itse minä aikoina haluavat alkoholia myydä.

Työn sopiminen työntekijän ja työnantajan kesken myös työehtosopimusten ohi tulee mahdollistaa. Neuvotteluaseman tasa-arvoisena pitämisen varmistamiseksi tulee sosiaalietuuksia tarkastella uudestaan. Työntekijällä tulee olla mahdollisuus kieltäytyä huonosta sopimuksesta, sekä mahdollisuus oma-aloitteiseen irtisanoutumiseen ilman, että työntekijälle tulee toimeentuloa vakavasti kurittavia karenssiaikoja. Käytännössä tämä onnistuu vastikkeettoman perustulon kautta.

5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?

Sote-uudistus kannattaa toteuttaa kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena. Tärkeintä on toteutuspohjasta riippumatta saada perus- ja erikoissairaanhoito saman johdon ja kustannuspaikan alle.

Meillä ei ole varaa ideologisilla syillä rajata käytettävien ratkaisujen määrää. Yksityistäminen, ulkoistaminen kilpailutuksen tai palvelusetelien kautta ja kokonaan julkisesti tuotettu palvelu ovat kaikki varteenotettavia vaihtoehtoja. Tiedon ja kokemusten jakaminen sekä monimuotoisuuden salliminen ovat nykyaikaiseen yhteiskuntaan sopiva toimintatapa.

On estettävä tilanteet, joissa suurin osa kunnan budjettivallasta on tosiasiassa kuntayhtymien valtuustoilla, joita ei valita suoralla vaalilla. Myös kuntayhtymiä tulee voida muodostaa jatkossakin, mutta taloudelliselta painoarvoltaan suurille kuntayhtymille tulisi valita valtuusto suoralla kansanvaalilla kunnallisvaalien yhteydessä.

6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset?

Mikäli sotilaallinen liittoutuminen on tarpeellista, se tulee tehdä sellaisten sopimusten kautta, jotka eivät aseta Suomen puolustusvoimia vieraan valtiovallan sotilaskomentajan suoraan alaisuuteen. Rauhanomaista yhteistyötä, kuten kauppaa ja kulttuurivaihtoa, tulisi tukea ja kannustaa valtion taholta. Maailma on muuttumassa avoimemmaksi – sulkeutumalla suljemme myös lukemattoman määrän mahdollisuuksia ulos.

Suomen on pidettävä yllä rauhanneuvottelijan roolia ja vahvistettava ystävyyskäytäntöä valtioiden välillä, myös YK:n kautta.

Yleisestä asevelvollisuudesta tulee luopua ja maanpuolustusta on rakennettava vapaaehtoisen asepalveluksen varaan.

7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?

EU:n tulisi olla ensisijaisesti kaupankäyntiä, yhteistyötä sekä liikkumista helpottava liitto. Pääsääntöisesti jokaisen linjauksen tulisi tukea jotakin edellämainituista instansseista. EU:n ei tule muodostua rasitteeksi saati hidasteeksi itsenäisten kansallisvaltioiden kehittymisessä, vaan tarjota siihen paremmat mahdollisuudet. EU:lla ei tulisi myöskään olla mahdollisuutta tehdä kansallisvaltioiden puolesta sopimuksia ilman kyseisen kansan hyväksyntää.

EU:n nykyisten neljän vapaan liikkuvuuden (ihmiset, tavarat, palvelut, pääomat) lisäksi tarvitaan myös ideoiden, ajatusten ja informaation vapaata liikkuvuutta. Tavoite edellyttää eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan muodostumisen tukemista esimerkiksi avoimuutta lisäämällä ja parempia kansalaisyhteiskunnan tarpeisiin suunniteltuja verkkopalveluita kehittämällä. Lisäksi on taattava, etteivät tekijänoikeudet ja muu lainsäädäntö estä tai haittaa ideoiden ja ajatusten vaihtoa sekä informaatioon pääsyä. Myös edellä kuvatut muutokset EU:n instituutioihin edistäisivät eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan muodostumista. On luotava myös paremmat organisatoriset edellytykset euroopanlaajuisten kansalaisjärjestöjen muodostamiselle ja toiminnalle.

Liitteen 1 kirjaus eurokriisin hoidosta on pätevä ja täten hyväksymme sen liittämisen hallitusohjelmaan.

8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?

Lapsilisien ei tulisi vähentää sosiaalitoimen toimeentulotukea. Haasteita kohdanneiden perheiden hoidon ja avun suhteen niin kutsutun Imatran mallin mahdollista laajentamista muihin kuntiin tulee tavoitella. Perustulo kuuluu myös osaksi perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia, taatessaan väistämättä jonkintasoista taloudellista turvaa.

Kuntien tai muiden tahojen onnistuneiden kokeilujen käytäntöjen levittämiseen tulee luoda hyvät mahdollisuudet. Erilaisten kustannusten ja toisaalta ihmisten hyvinvoinnin eri mittareiden tulee olla nähtävissä, jotta eri tahoilla on mahdollisuus tutkia, ovatko heidän kustannuksensa suhteessa ihmisten hyvinvointiin vahvasti eri luokkaa muiden vastaavien tahojen kanssa. Sikäli kun huomataan tarve hyvinvoinnin lisäämiseen tai kustannusten laskuun, on kuntien pidettävä avoimesti tietoa yllä siitä, millä tavoin eri prosesseja on kunnan sisällä hoidettu. Hyvien käytäntöjen levittämiseen tulee kannustaa ja toisaalta epäonnistuneista käytännöistä on myös tarpeen olla tietoa saatavilla välttyäksemme virheiden toistolta.

Omaishoitajien tuen määrä ja siihen sisältyvä byrokratia tulee tarkistaa. On perheiden hyvinvoinnin suhteen tärkeää, että omaisilla on realistiset mahdollisuudet tehdä päätös perheen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin suhteen, mikä nykyisillä tuilla ja byrokraattisilla hankaluuksilla on useissa tapauksissa mahdotonta. Omaishoitajuuden mahdollistaminen estää myös kunnallisten hoivapalveluiden ruuhkautumisen kasvua tulevaisuudessa.

9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien
oppimisympäristöjen syntymistä?

Yleisperiaatteet opetuksessa

Opetussuunnitelmia ja opetusmenetelmiä tulee jatkuvasti arvioida ja ajanmukaistaa. Tämä ei tarkoita ainoastaan teknologisia muutoksia ja verkkomateriaalien hyödyntämistä, vaan myös nykyistä enemmän oman ajattelun ja tiedonhaun painottamista, jolloin asioiden ulkoaopettelu vähenee. Samalla painopiste siirtyy kokeisiin pänttäämisestä syvällisempään ymmärtämiseen. Kaiken julkisella rahoituksella tuotetun oppimateriaalin tulee olla vapaasti käytettävissä ja jatkokehitettävissä ilman tekijänoikeudellisia rajoituksia. Opettajavetoisen opetuksen tukena ja oppikirjan tilalla voi usein olla valmis verkkomateriaali, jonka avulla oppilas voi itse opiskella ja kokeilla taitojaan.

Jos oppilaat eivät viihdy koulussa, vika on koulussa eikä oppilaissa. Opetusta häiritsevä oppilas on poistettava, koska opetuksen häiritseminen loukkaa toisten oikeutta saada opetusta. Tämä on mahdollista nykyisen lainsäädännön puitteissa, eikä kurinpitokeinoja tarvitse kiristää.

Oppisisällöt eivät saa vääristellä tieteellistä tutkimustietoa. Uskonnollisia kouluja, joissa opetetaan tieteen kanssa ristiriitaista tietoa, ei tule hyväksyä oppivelvollisuuden suorittamiseen kelpaaviksi kouluiksi.

Opiskelun oppimateriaaleineen tulee olla maksutonta kaikilla oppiasteilla. Tästä syystä opetuksen tukena tulee suosia ensisijaisesti avointa sisältöä.

Muutokset oppisisältöihin

Kouluissa opetellaan taitoja, joiksi perinteisesti on mielletty esimerkiksi kielitaito ja taitoaineet. Ajattelu pitäisi nähdä taitona, jota on syytä opettaa ja kehittää. Lapsille filosofisluonteisten kysymysten pohdinta on luonnollista ja tätä luovaa ajattelua tulisi koulussa ruokkia.

Filosofia eli ajattelutaito on otettava kouluihin oppiaineeksi alaluokilta lähtien. Ihminen, joka osaa tunnistaa virheitä ja vääristymiä omassaan ja muiden ajattelussa, ei ole yhtä helposti erilaisten huijareiden ja helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin tarjoavien epärehellisten ideologioiden vietävissä. Ajattelutaidot auttavat erottamaan asiallisen tiedon epäasiallisesta ja nämä taidot ovat nyky-yhteiskunnassa yhä vain tärkeämpiä.

Elämme informaatioyhteiskunnassa, jossa tarve ymmärtää viestinnän syitä ja vaikutuksia on jopa elintärkeää. Viestit ohjaavat yksilöitä tahattomasti, mutta viestinnällä myös pyritään ohjaamaan ihmisten valintoja ja mielipiteitä. Terveet kanssakäymis- ja neuvottelutaidot, sekä ihmismielen tuntemus kasvattaa yksilöissä yhteistyökykyä ja itsevarmuutta. Täten media- ja mainoslukutaitoa, psykologiaa sekä sosiaalista kanssakäymistä koskevalla opetuksella ja kasvatuksella tulee olla riittävästi painoarvoa jo peruskoulun alaluokilta lähtien.

Valinnanmahdollisuuksia on korostettava kielten opetuksessa. Ruotsin kielen pakollisuutta ei ole mielekästä ylläpitää. Toisen kotimaisen kielen opiskelun tulee olla kaikilla oppiasteilla vapaaehtoista. Jatkossakin peruskoulussa opiskeltaisiin äidinkielen lisäksi vähintään kahta muuta kieltä. Jos äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, opiskelee oppilas mahdollisuuksien mukaan myös äidinkieltään. Tällainen oppilas olisi vapautettu toisen vieraan kielen opiskelusta.

Uskonto ja elämänkatsomustieto poistetaan kouluaineiden joukosta. Historiasta muodostetaan uusi aine ”historia ja kulttuurit”, jossa painotetaan historian lisäksi erilaisten nykykulttuurien tuntemusta. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon tuntimäärä ja oppisisältö jaetaan filosofian sekä historian ja kulttuurin kesken.

Oppilaille tulee tarjota mahdollisuus suorittaa myös peruskoulun oppimäärä nopeutetussa tahdissa. Koulun ulkopuolella tapahtuvan oppimisen tunnistamista ja hyödyntämistä koulun tarjoaman opetuksen tukena tulee jatkossakin kehittää määrätietoisesti.

Yliopisto-opiskelun tulisi suurelta osin olla tieteen tekemisen harjoittelua, siis todellista uusien ongelmien ratkaisua valmiiden ratkaisumenetelmien opiskelun rinnalla. Yliopiston hallinnon tulee olla alisteinen tiedeyhteisölle eikä päinvastoin. Viroilla ym. perusrahoituksella taataan tieteen vapaus ja riippumattomuus; pätkäprojektit ja rahoituksen ympärille keskittyvä puuhastelu tuottavat rahoittajia mielistelevää näennäistutkimusta. Yliopiston tulee tarjota ajatonta sivistystä eikä muoti-ilmiöitä, jotka vanhenevat ennen kuin
opiskelijat pääsevät edes töihin. Tiedon on oltava avointa ja maksutonta.

Etuusjärjestelmän päivittämisen seurauksena myös korkeakouluopiskelijoille on mahdollista tarjota käytännössä osa-aikaista työtä oman alansa yrityksessä, jolloin työkokemuksen kerryttäminen voidaan aloittaa luontevasti jo opiskelujen aikana, ja toisaalta opiskelija pystyy jo muodostamaan verkostoja omalla alallaan, joka on kullanarvoista opiskeluiden jälkeen.

10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?

Byrokratian ja normien purkamiseen on esitetty useissa kohdissa konkreettisia ehdotuksia, joka siten ilmentää puolueen vakavaa sitoutumista niihin. Digitalisaation edistämisessä tulee ensisijaisesti tunnistaa, mitkä ovat sen esteet, ja toisaalta missä sen hyöty tulee parhaiten esiin.

Julkisen puolen digitalisoitavissa olevat palvelut tulisi digitalisoida niin pian kuin mahdollista. Tämä tulisi toteuttaa avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla, joiden kehityksen ohjausta ei ulkoisteta. Projektien tulee olla modulaarisia ja niihin tulee voida osallistua kenen tahansa asiasta kiinnostuneen. Projekteihin hyväksytystä ohjelmakoodista maksetaan palkkio tekijöille. Palkkioiden suuruus tulee olla suhteessa työn laatuun ja määrään. Sisällön tuottajalla tulee olla oikeus kieltää sisällön käyttäminen projektissa, mikäli hän ei ole tarjottuun palkkioon tyytyväinen. Palkkion hyväksymisen jälkeen sisältö tulee osaksi projektia ja sisältö tulee julkaista avoimella lisenssillä.


11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?

Ensisijaisesti kestävän kehityksen edistäminen tapahtuu edistämällä kansan tietoisuutta asiasta. Jo nykyään useiden kyselytutkimusten mukaan kansalainen valitsee mieluummin ekologisen tuotteen, mikäli se on hinnaltaan sekä saatavuudeltaan hankittavissa. Kohdassa 4. ja 12. esitetyn toimenpiteet ja ratkaisut vaikuttavat toteutuessaan positiivisesti kestävän kehityksen edistämiseen, parantamalla vaihtoehtoisten tuotteiden ja palveluiden saatavuutta tasaisesti ympäri maan. Suomalaisen ruuan tuotantoa tulisi parantaa poistamalla maataloustuet, ja muuttamalla ruuantuottajien verotusta siten, että verot maksetaan vasta saadusta myyntivoitosta. Muita ruuantuotannontukia tulisi kohdistaa tasaisemmin myös suurimpien toimijoiden ulkopuolelle. Pienviljelijöitä ja tuottajia tulisi kannustaa osallisiksi erinäköisiin osuuskuntiin, jolloin tuotteiden myynti takaisi paremman tuoton, ja toisaalta myös paremman toimitusketjun. Maataloustuotteiden suoramyyntiä tulisi helpottaa keventämällä elintarvikelainsäädäntöä.

12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan?

Pääsääntöisesti kyllä, mutta valtion tukien ei tule olla energiateollisuutta ohjaava mekanismi eikä kansalaisilta verotetuilla rahoilla tule tukea yksittäisiä energiantuottajia. Verotusta tulisi siirtää siten, että siirrytään verottamaan eri energiamuotoja ympäristöpäästöjen ja muiden ulkoishaittojen perusteella, jolloin kannustimet tuottaa puhtaampaa energiaa tulevat ilman valtion antamia tukia. Verotuksella tulisi myös kannustaa uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun tekniikkan käyttöönottoon, kuten esimerkiksi sähköautojen ja aurinkopaneelien lisäämiseen. Tuettaessa uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa, tulee tukemisen keskittyä uutta teknologiaa kehittävään tutkimukseen, ei yksittäiseen tuottajaan.

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

Ulkomaalaisten opiskelijoiden viisumin jatkoajan anomista tulisi yksinkertaistaa ja nopeuttaa. Myös työluvan saamista tulisi yksinkertaistaa, mikäli työnantaja on tiedossa lupaa haettaessa. Humanitaaristen maahanmuuton kiintiöitä tulee sopeuttaa käsillä oleviin resursseihin, jotta jokaiselle turvapaikan saaneelle pystytään tarjoamaan mahdollisimman kattava apu turvaamaan sopeutumista ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Valtion tulisi huomioida myös erilaiset vapaaehtoisjärjestöt suunniteltaessa kotouttamisohjelmaa.


14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään
hallitustyöskentelyn uudistamiseen?

Kyllä.

15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?

Piraattipuolue on lähtökohtaisesti valmis toimimaan kenen kanssa tahansa, kunhan tämän tahon kanssa toimiminen ei itsessään ole ristiriidassa Piraattipuolueen periaatteiden ja arvojen kanssa.

Evoluutiota Arkadianmäelle

Tapani Karvinen

Puolueen puheenjohtaja, Tapani Karvinen.

Suomen Piraattipuolue on perustettu seitsemän vuotta sitten Tampereella. Vuonna 2011 osallistuimme vaaleihin ensimmäistä kertaa yhdessätoista vaalipiirissä. Vaalikamppailu ei ollut mutkaton, sillä organisaatiotyö oli vasta aluillaan, kokemus olematon ja taloudelliset resurssit sitäkin vähäisemmät. Näistä seikoista huolimatta nousimme noissa vaaleissa eduskunnan ulkopuolisista ensimmäiseksi reippaalla kaulalla, keräten yli viisitoista tuhatta ääntä.

Kunnallisvaalit 2012 tulivat liian nopeasti, eikä piiritoiminta ollut ehtinyt kehittyä. Tuolloin piraattia pystyi äänestämään vain 27:ssä Suomen yli kolmestasadasta kunnasta. Presidentinvaalit vuorostaan jätimme välistä, koska halusimme keskittyä eurovaalivalmisteluihin – olihan piraateilla jo edustajia valmiiksi Euroopan parlamentissa. Matalasta äänestysaktiivisuudesta huolimatta, tuloksemme kasvoi suhteellisen hyvin.

Entä vuonna 2015?

Perinteisesti äänestysaktiivisuus on korkeimmillaan presidentin- ja eduskuntavaaleissa. Kiitosta toki kuuluu koulujärjestelmällemme, joka osallistaa aktiivisesti nuoria demokraattiseen prosessiin, sekä medialle, joka kykenee välittämään jonkinlaisen kuvan prosessista. Piraattipuolueen tämänhetkinen tilanne vaatii kuitenkin syvempää analyysiä.

Viimeisen neljän vuoden aikana vaalikentälle on tullut 300 000 uutta äänestäjää. Piraattipuolueen ehdokkaat ovat vaalien nuorinta kastia, minkä voidaan olettaa korreloivan jollain tapaa tuoreen äänestäjäsukupolven yleisen arvomaailman tai vaalikoneosumien kanssa. Lisäksi, vaikka hesarin vaalikone kritiikkinsä on ansainnut, Piraattipuolue hallitsee täysin poliittisen kompassin arvoliberaalia yläreunaa, vasemmiston, demareiden ja vihreiden tapellessa vasemman laidan äänestäjistä, persujen ja IPUn oikeasta. Toisessa, arvokonservatiivissa ääripäässä on luonnollista poistumaa pelkäävät kristillisdemokraatit.

Kun katson edellistä kaavaa, mielestäni on selvää että olemme matkalla lyhyen historiamme menestyksekkäimpiin vaaleihin. Asiaa edesauttaa se, että meillä on taloudellisia resursseja käytettävissä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ehdokaskaartimme on kehittynyt monella tapaa, puolueohjelmamme on laajentunut merkittävästi, sekä piiritoiminta on ehtinyt kehittymään ajan saatossa. Jos nuorekas ja rento, mutta asiantunteva ja tulevaisuuteen rationaalisesti katsova imagomme tuo viidenneksenkin noista äänistä, se tarkoittaa, että aloitamme eduskuntakautemme useammalla kuin yhdellä kansanedustajalla.

Se todellinen haaste

Yleisin kritiikki tulee ihmisiltä, jotka muodostavat mielipiteensä pelkästään puolueen nimestä. Toki, joku yleinen, mitäänkertomaton ”kokoomus” on parempi, sillä se ei aiheuta voimakkaita ensireaktioita ilman nimeen liitettyä mainetta. Nimen muuttamisessa kuitenkin on suurempi ongelma. Menettäisimme brändistä kansainvälisyytemme, sekä potentiaalisesti osan jo olemassaolevista äänestäjistämme. Nähdäkseni nimen uudistaminen on mahdollista vain kansainvälisesti, mikä toki saattaa tulla eteen ylikansallisten organisaatioidemme kehittyessä.

Jotta päätöksenteon tapa ja tarkoitus etenisi teknologian kehittymisen myötä, tulee kannustaa sitä väestönosaa ottamaan lisää vastuuta päätöksenteosta, joka muuttuneeseen elinympäristöön on sopeutunut. Yhteiskunnan pelisäännöt kaipaavat kehitystä, jotta ne vastaisivat teknologian mahdollisuuksia ja ihmisen tarpeita tämän yhteiskunnallisen myllerryksen keskellä. Oikeansuuntaista kehitystä voi tuoda vain ne, jotka aikamme ilmiöiden syy/seuraussuhteita ymmärtävät.

Yhteiskunta muuttuu askel kerrallaan, mutta vain ja ainoastaan yksilöiden toiminnan myötä. Viimeistään 19.4.2015 sinun kannattaa ottaa askel vaaliuurnalle ja raapustaa lappuun parhaan piraatin numero.

Tapani Karvinen
Puheenjohtaja, Piraattipuolue
Ehdolla Uudellamaalla, nro. 130.

Siirtoäänivaalitapa – mikä, miten ja miksi?

Siirtoäänivaalitavalle on olemassa useita laskentatapoja [1] ja se saattaa kuulostaa äkkikuulemalta monimutkaiselta. Käytännössä se ei kuitenkaan nykyiseen vaalitapaamme d’Hondtiin verrattuna ole erityisen vaikea, vaikkakin käytössä ylivoimainen. Sitä myös käytetään maailmanlaajuisesti jatkuvasti kasvavissa määrin [2].

Mikä?

Siirtoäänivaalitapa, lyhyemmin STV [3] (Single Transferable Vote) on laskentatapa, jossa äänestyslappuun voi laittaa useamman mieleisensä ehdokkaan paremmuusjärjestykseen ja ellei listan ensimmäinen kykene hyödyntämään ääntä, menee ääni seuraavalle. Ellei seuraavakaan kykene hyödyntämään ääntä, menee ääni kolmannelle ja niin edelleen. STV:tä voi soveltaa käytännössä mihin tahansa vaaleihin, äänestykseen tai valintaan, kunhan vaalissa valittavien määrä on enemmän kuin yksi ja ehdokkaita enemmän kuin kaksi.

Miten?

Suomessa käytetään perinteisesti vaaleissa (poislukien presidentinvaalit) d’Hondt’in laskentamenetelmää, jonka mukaan ääntenlaskennan ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin ryhmittymän, eli vaaliliittoon kuulumattoman puolueen, vaaliliiton, yhteislistan sekä yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen saama kokonaisäänimäärä. Seuraavaksi ehdokkaat asetetaan paremmuusjärjestykseen listojen sisällä ja annetaan jokaiselle äänimääriin perustuvat vertailuluvut. Lopuksi kaikkien listojen ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen paremmuusjärjestykseen ja tästä listasta valitaan voittajat.

D’Hondtia käyttäessä äänestäjä antaa vain yhdelle henkilölle kohdistetun yhden äänen.

Siirtoäänivaalitavassa äänestäjä saa edelleen antaa vain yhden äänen, mutta määritellä sille varavastaanottajat ellei listan ensimmäinen ääntä tarvitse. Varavalintojen määräksi voi olla ilmoitettu jokin maksimimäärä, mutta aina kuitenkin on kerrottava vähintään yksi vastaanottaja äänelle. Varakohteiden on tarkoitus vastaanottaa käyttämättömät äänet siinä järjestyksessä, kuin ne äänestyslappuun on merkitty. Ääni on jäänyt käyttämättä silloin, jos ehdokas pääsee läpi ilmankin sitä tai ehdokkaan äänet eivät riitä valituksi tulemiseen. Läpi päässeen ehdokkaan ylijäämä-äänet jakautuvat ehdokasta äänestäneiden seuraaville vaihtoehdoille tasapuolisesti. Kyse on siis niistä paljon puhutuista ”hukkaäänistä”, jotka nyt laitetaankin hyötykäyttöön.

Miksi?

Tilastollisesti vain reilu puolet äänestää puoluetta ehdokkaan sijaan [4]. Todellisuudessa nykyinen laskutapa kuitenkin laskee hyödyn ensisijaisesti puolueelle, ei henkilölle jonka arvoja olet kannattanut. Huonolla onnella äänesi saattaa nostaa voittajaksi ehdokkaan, joka on täysin arvomaailmasi vastakohta. Puoluetta tukeva laskutapa myös kannustaa voimakkaampaan puoluekuriin, sillä hajonta puolueen sisällä kannattaa saada mahdollisimman pieneksi, mutta niissä vähäisissäkään asioissa et enää voi luottaa ehdokkaasi saavan äänestää omien arvojensa mukaisesti, vaan puolue saattaa sanella äänestyskäyttäytymisen. STV:n avulla äänestäjä voi valita ehdokkaansa useammista eri puolueista, tai edelleen kaikki samasta puolueesta.

Todellinen ehdokasta tukeva laskutapa varmistaa myös sen, että vaikka olisit lähestulkoon varma ettei suosikkiehdokkaasi pääse läpi, voit häntä äänestää huoletta tietäen, että ääni menee hyötykäyttöön seuraavalle valitsemallesi hyvälle ehdokkaalle jos ensimmäinen ei sitä pystynyt hyödyntämään.

Jotta edustuksellinen demokratia voisi toimia kunnolla, tulee sen nojata arvomaailmaan perustuviin valintoihin, eikä umpimähkäiseen sattumaan ehdokasvalinnoissa ja siksi siirtoäänivaalitapa ei ole vain hyvä, vaan välttämätön korvaaja d’Hondtille.

Tiekartta perustuloon

Kansalaisten perustoimeentulon kehittämiseksi on ehdotettu niin perustuloa, perustiliä kuin ansiosidonnaista työttömille. Ehdotuksista ainoastaan perustulo kykenee korjaamaan nykyisen sosiaaliturvaverkon synnyttämät työttömyys- sekä köyhyysloukut ja samalla vähentämään toimeentulon välikätenä olevien kuluja. Kun paperia ei tarvitse enää hakijan täyttää ja virkailijan tarkistaa, säästöä kertyy prosessin molemmista päistä.

Oikein järjestettynä useita hyötyjä

Perustulon tavoite on poistaa byrokratiaa toimeentulon tieltä. Julkisen sektorin työvoimaa on vähentyneen työmäärän myötä mahdollista ohjata muihin tarpeellisiin työtehtäviin, kuten etsivään sosiaalityöhön.

Yksilötasolla perustulo vähentää terveysongelmiakin aiheuttavaa epävarmuutta huomisesta sekä vapauttaa energiaa ja aikaa hyödyllisempään käyttöön. Kun perustoimeentulon päälle tehty työ hyödyttää tekijäänsä käytännössä joka tilanteessa, helpottuu paljon peräänkuulutettu joustavuus niin työmarkkinoiden kuin työntekijöiden osalta. Kuin näissä ei olisi jo riittävästi merkittäviä hyötyjä yksilön kannalta, on perustulo myös yksinkertainen tapa paikata yrittäjiltä käytännössä täysin puuttuva sosiaaliturva. Lisäksi näkisin myös asuntokaupan virkistyvän lainojen takaisinmaksuturvan lisääntyessä.

Teoriasta toteutukseen

Vaikka laskelmat eivät pysty ennustamaan vaikutusten mittasuhteita, perustulokokeilut ympäri maailman ovat kuitenkin osoittaneet sen kiistattomat hyödyt. Esimerkiksi se, että vähävaraiset suuntaavat kulutuksensa pääosin paikallisesti, virkistää varmasti yritystoimintaa ja veronkantoa, mutta emme tiedä, kuinka paljon. Suomen onkin turha tuhlata aikaa kokeiluihin, vaan päättää jonkin mallin pohjalta suunta ja lähdettävä toteuttamaan perustuloa käytännössä.

Ensimmäisenä askeleena perustulon piiriin kannattaa siirtää opiskelijat, työttömät sekä yrittäjät. Näistä ryhmistä jo kaksi kuuluvat valtiontuen piiriin, kun taas pk-yrittäjien tilanteeseen on pikimiten saatava jotain tolkkua. Tällaisen käyttöönoton myötä pääsemme tutkimaan vaikutuksia urakehitykselle, työllistymiselle ja julkiselle sektorille samalla, kun takaamme perustuslaillisen velvollisuutemme taata elämän perusedellytykset kansalaisille.

Selvää keskustelun keskellä on, että sosiaaliturvamme uudistuu. Kysymys on enää siitä milloin, millaiseksi ja millaisen kädenväännön päätteeksi. Tässä väännössä täytyy jokaisen muistaa, mitkä ovat perustulon tärkeimmät tavoitteet, eikä antaa tilaa niille ehdotuksille, jotka tavoitteiden täyttämisen sijaan tuputtavat paperia jo valmiiksi ahtaaseen byrokratiakoneistoomme.

Tapani Karvinen
pj, Piraattipuolue
Facebook, Twitter

Yksityisyys enää vain sana – Katsaus yksityisyydensuojan tilaan

Vuosi 2015 on lähtenyt käyntiin huolestuttavilla uutisilla. Pitkään tarkkaavaisten tiedossa ollut Samsung- älytelevisioiden kuuntelutoiminto ylitti Suomessakin uutiskynnyksen.[1] Tietokoneita valmistava Lenovo antaa kolmannen osapuolen nuuskia käyttäjiensä salattujen yhteyksiä esiasentamallaan haittaohjelmalla.[2] Tiedustelupalvelut NSA (Yhdysvallat) sekä GCHQ (Britannia) tunkeutuivat yhteistyössä suurimman sim-korttien valmistajan verkkoon ja saivat käsiinsä puheluiden, tekstiviestien ja mobiilidatan salausavaimet.[3]

Hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää

Jokaisen tapauksen yhteydessä on julkisuuteen päässyt rauhoittavia lausuntoja antavia herrasmiehiä. [4] Tavallisen kansalaisen ei kuuleman mukaan ole tarpeen huolestua. Onkin tärkeää muistaa, että tiiviisti verkostoituneessa maailmassa parhaiten tietoa kerätään juurikin erilaisia verkostoja seuraamalla.[5] Vaikka yksittäisessä ihmisessä ei olisikaan mitään mielenkiintoista, hänen liitoksensa muihin ihmisiin paljastavat myös koko hänen verkostostaan paikoittain hyvinkin yksityiskohtaisia tietoja. [6]

Itsestään ei ole pakko välittää, mutta nykyisillä valvontamekanismeilla ei yksityisyyskään ole enää yksityisasia. Olemme jo kauan sitten ylittäneet sen pisteen, jossa omat toimemme yksityisyytemme eteen suojelevat myös läheistemme yksityisyyttä.[5,6] Lähes päivittäin julkitulevat tiedot mitä mielikuvituksellisimmista vakoilu- ja tarkkailumekanismeista paljastavat laajan verkon ympärillämme, emmekä nykyteknologiasta riippuvaisina edes halua käsittää sen kokonaisvaltaisuutta, saati mahdollisia seurauksia.

Valtioiden harjoittaman tarkkailun suhteen moni tukeutuu puhtaaseen omatuntoonsa ja on valmis tarkkailtavaksi vain sillä teoreettisella verukkeella, että yksi pahantekijä saataisiin kiinni. Markkinoiden tarkkailutoimista vielä harvempi on huolestunut, ajatellessaan kaiken kerätyn datan vain kehittävän palveluita itselle paremmiksi. Se, että omilla tiedoilla käydään kauppaa ja tienataan huomattavia määriä rahaa, ei ihmistä häiritse.[6] Se, että taitavat markkinamiehet oppivat kauppaamaan kohdennetusti sellaisiakin asioita, joita ihminen ei tarvitse, ei häiritse. Sitä, että menetämme tämän kaiken myötä huomaamattamme jatkuvasti enemmän valinnanvapautta, ei ymmärretä.

Kyttä kehottaa kyttäämään

Poliisi kehottaa mediassa toistuvasti meitä tarkkailemaan omia lapsiamme [7] ja naapureitamme [8] huumesodan nimissä. Tämä on jo useilta tahoilta todettu totaalisen epäonnistuneeksi politiikaksi – Muun muassa YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan on asettunut huumesotaa vastaan.[9] Yhä edelleen juuri epäonnistuneen huumesodan tähden verkkovalvontaa hyväksytetään kansalla, ja kun se ei riitä, heitetään mukaan sopivassa suhteessa vieläkin pelottavampia sanoja, kuten terrorismi [10] ja lapsiporno.[11]

Hyväksyntää valvontatoimille pedataan kauhulla, pelolla ja epäluulolla, joka iskostuu syvälle ihmispsyykeen. Niin kauan, kun emme todista syyttömyyttämme, olemme syyllisiä, ja tämän kokemuksen poistamiseksi hyväksymme yhä mittavampia valvontamekanismeja itseämme vahtimaan. Jos ei ole mitään salattavaa, ei ole mitään pelättävää, väitetään, ja tästä johdettuna niin omaa kuin muidenkin yksityisyyttä puolustavia pidetään vähintään epäilyttävinä.

Ei riitä, että saamme eteemme uutisia siitä, kuinka poliisi on käyttänyt järjestelmiään viattomien ihmisten lavastamiseen [12], tutkii laittomasti rekistereitä tyydyttääkseen uteliaisuudennälkäänsä [13], ja toteuttaa laittomia kotietsintöjä.[14] Kansa haluaa uskoa tapausten olevan yksittäisiä ja uniikkeja, ja etteivät ne koskaan tule toistumaan. Poliisijärjestöjen liitto kuitenkin samanaikaisesti toivoo rekisterinkäytön laillisuuden valvonnan höllentämistä, sillä ”poliisit kokevat rekisterien käyttöön liittyvän valvonnan kohtuuttomaksi”. [13]

Poliisin mitä ilmeisimmin tulisi saada toimia erilaisen moraalikoodiston alaisena kansaan nähden, kuten käy ilmi poliisijärjestöjen liiton toteamuksesta: ”Luotettavaa poliisitoimintaa ei kestävästi rakenneta siten, että sitä ohjaa virheistä ja rikkomuksista kiinnijäämisen riski.” [13] Ylimalkainen toteamus ei rakenna sitä luottavaista suhdetta poliisilaitoksen ja kansalaisten välillä, mikä on yhteiskunnallisen rauhan ehdoton edellytys.

Yhteenveto

Kansalaisten yksityisyydensuojaa ei käytännössä katsoen ole enää olemassa millään tasolla. Teknologiayritysten tuottamat laitteistot ja palvelut keräävät kansalaisten tietoja tienaten niillä, ulkomaiset tiedustelupalvelut pääsevät käsiksi niin kansalaisten kuin yritystenkin tietoihin, ja turvaksemme luotu poliisijärjestelmä sen sijaan, että huolehtisi yksityisyydestämme, haluaa samoihin tietoihin käsiksi lain turvin.

Tarvitsemme vahvaa kansalaisaktivismia palauttaaksemme yleisinhimillisen oikeuden omaan yksityisyyteemme. Poliittisesti järjestäytyneistä yhdistyksistä ainoastaan Piraattipuolue on vastannut tähän mittavaan ja monimutkaiseen moderniin haasteeseen ja taistelee yksityisyyden puolesta sen jokaisella tasolla.

Jonna Purojärvi
Piraattipuoluen tiedottaja
etunimi.sukunimi@piraattipuolue.fi

Käytetyt lähteet

1. YLE: ”Orwell on jo meillä kotona – Älytelevisioiden mikrofoneista syntyi kohu
http://yle.fi/uutiset/orwell_on_jo_meilla_kotona__alytelevisioiden_mikrofoneista_syntyi_kohu/7791410

2. Tekniikka&Talous: Lenovo petti käyttäjien luottamuksen: Istuttanut tietokoneisiin mainoksia – Voi myös nuuskia salattuja tietoja http://www.tekniikkatalous.fi/ict/lenovo%20petti%20kayttajien%20luottamuksen%20istuttanut%20tiekoneisiin%20mainoksia%20nayttavan%20haittaohjelman%20%20voi%20myos%20nuuskia%20salattuja%20tietoja/a1049544

3. YLE: Asinatuntija sim-korttimurrosta: Operaattoreiden harkittava sim-korttien vaihtamista http://yle.fi/uutiset/asiantuntija_sim-korttimurrosta_operaattoreiden_harkittava_sim-korttien_vaihtamista/7818325

4. YLE: Teleoperaattori sim-korttien hakkeroinnista: Yksityisasiakkailla ei syytä huoleen http://yle.fi/uutiset/teleoperaattori_sim-korttien_hakkeroinnista_yksityisasiakkailla_ei_syyta_huoleen/7818200

5. NPR: With 3 ’Hops,’ NSA Gets Millions Of Phone Records http://www.npr.org/templates/story/story.php?storyId=207195207

6. Salim Virani: Get your loved ones off Facebook http://saintsal.com/facebook/

7. YLE: Outoa huumetta liikkeellä – Poliisi: Nuorten rohtuneita huulia kannattaa tarkkailla http://yle.fi/uutiset/outoa_huumetta_liikkeella__poliisi_nuorten_rohtuneita_huulia_kannattaa_tarkkailla/7775320

8. Helsingin uutiset: Kannabis-yksiö nieli sähköä ”pienen hiukkaskiihdyttimen verran” – Poliisi: sossu maksoi http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/stub-543

9. YLE: Huumeiden vastainen sota on hävitty – Nyt etsitään vaihtoehtoja http://yle.fi/uutiset/huumeiden_vastainen_sota_on_havitty__nyt_etsitaan_vaihtoehtoja/7668251

10. NYT: Salatussa Tor-verkossa on suunniteltu joukkosurmia ennenkin http://nyt.fi/a1305829974523

11. YLE: Pimeästä tor-verkosta löytyy huume- ja lapsipornokauppaa Suomessakin http://yle.fi/uutiset/pimeasta_tor-verkosta_loytyy_huume-_ja_lapsipornokauppaa_suomessakin/6874176

12. HS: Epäillyssä lavastushankkeessa oli löperöt luvat http://www.hs.fi/kotimaa/a1409368127994

13. HS: ”Tavoite yksittäisten poliisien syyllistäminen” – poliisit tuskastuivat rekisteriurkintojensa tutkimiseen http://www.hs.fi/kotimaa/a1420686975987

14. Korkein oikeus moittii Helsingin poliisia laittomista kotietsinnöistä http://www.hs.fi/kotimaa/a1409105372625

Piraattipuolue pääsi käsiksi tekijänoikeuksiin EU:ssa

Julia Reda, Saksan Piraattipuolueen europarlamentaarikko, sai tehtäväksi kirjoittaa raportin InfoSec tekijänoikeusdirektiivin toimivuudesta ja siitä miten tekijänoikeuslakia pitäisi kehittää Euroopassa seuraavaksi. Kyllä, piraattipuolueen edustaja kirjoittaa unionin virallisen arvioinnin tekijänoikeusmonopolin tilanteesta ja ehdottaa siihen muutoksia. Torrentfreakin uutisen mukaan näistä tullaan äänestämään huhtikuusta alkaen. Raportin 12-sivuinen luonnos on julkaistu ja se on varsin mielenkiintoinen.

Redan twiitti tiivistää olennaisen: ”Vaikkakin direktiivin tarkoitus oli sovittaa tekijänoikeudet digiaikaan, todellisuudessa se nykyään rajoittaa tiedon ja kulttuurin vaihtamista rajojen yli.”

Mitä raportissa halutaan muuttaa?

InfoSec direktiivin tarkoitus oli harmonisoida jäsenvaltioiden tekijänoikeuslakeja ja tehdä siitä paremmin digitaaliseen maailmaamme soveltuva. Raportti kertoo, että tässä on epäonnistuttu ja selvittää, miten tavoitteeseen päästään.

* Tekijänoikeuslaista on saatava selkeä. Raportin mukaan ymmärrettävyys on keskeistä lain hyväksymisen ja legitimiteetin kannalta, mutta on yleistä, että käytännössä direktiivistä johdettuja lakeja ei kyetä ymmärtämään. ”Tekijänoikeuslaki on siihen eri syistä tehtyjen lukuisten osittaismuutosten seurauksena muodostunut varsin mutkikkaaksi ja vaikeaselkoiseksi, eikä käsiteltävänä oleva lakiehdotus ole kaikin osin omiaan lisäämään sääntelyn selkeyttä ja ymmärrettävyyttä.”, todetaan myös Suomessa.

* Raportti kertoo, että komissio ymmärtää EU:n tekijänoikeuslain olevan pirstoutunut ja läpinäkymätön, ja että komissio haluaa purkaa kansallista eriytymistä tässä. Direktiivi asetti erilaisia valinnaisia poikkeuksia ja rajoituksia tekijänoikeuteen. Tämä on lisännyt direktiivistä johdettujen lakien erilaisuutta jäsenvaltioissa, vastoin alkuperäistä tavoitetta. Raportin mukaan on erittäin tärkeää tehdä kaikista direktiivin sallimista tekijänoikeuden poikkeuksista ja rajoituksista pakollisia kaikissa jäsenvaltioissa yhtenäisyyden, selkeyden ja käyttäjäystävällisyyden vuoksi.

Täältä löytyy lista kyseisistä rajoituksista dokumentin kohdassa ”poikkeukset ja rajoitukset”. Listasta löytyy muunmuassa parodia, mikä ilmeisesti tulisi siis myös koko unionissa sallituksi. Suomessahan on vastikään Matti Nikki tuomittu ”huonosta parodiasta”.

* Tekijänoikeussuoja-ajan pituuden laskeminen pienimpiin Bernin sopimuksen sallimiin rajoihin. Direktiivi ei ota kantaa suoja-ajan pituuteen, minkä raportti sanoo todistettavasti tekevän laista vähemmän selkeän. Eri jäsenvaltioissa on järkyttävän eri mittaisia suoja-aikoja ja jotkut vaativat tietoa tekijän kuolinajasta tai jopa tämän perillisen kuolinajasta, mitä ei välttämättä ole saatavilla, kun pitäisi saada selvää teoksen suojan tilanteesta. Lisäksi uusimmat suoja-aikojen pidennykset euroopassa on tehty selkeästi vastoin komission teettämien akateemisten tutkimusten nimenomaista kehotusta, sillä suoja-ajan pidentämisen tiedetään huonontavan teosten saatavuutta.

* Aluerajoitusten poistaminen, viitaten internetin streamauspalveluihin. Raportin mukaan tämä on itsestäänselvää, kun ajetaan takaa yhtenäisiä digitaalisia sisämarkkinoita ja tämä myös auttaisi eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja innovatiivisuutta.

* Tekijänoikeuslaista tulee tehdä teknologianeutraalimpi ja se pitää muotoilla paremmin ajan tasalla pysyväksi. Esimerkiksi kirjastojen sähkökirjalainauksissa on ollut ongelmia. Tämänkin direktiivin arviointi tapahtuu vasta nyt yli vuosikymmenen päästä sen toimeenpanosta. Tällä tavalla on mahdotonta pysyä teknologian perässä.

* Joitain kilpailua edistäviä toimenpiteitä, kuten verkkoneutraliteetti ja kannusteita avoimien tiedostomuotojen käyttöön alentaakseemme kynnystä tulla kilpailemaan markkinoille ja välttääksemme monopolien kehittymistä.

* Lainaamisen (quotation) tulisi toimia muissakin kuin tekstimuodoissa.

Tämänhetkinen tekijänoikeuslain tilanne on huono, minkä monet asiantuntijat myönsivät Järkeä Tekijänoikeuslakiin aloitteen aikana. Perinteisesti tekijänoikeuslakeihin ovat päässeet vaikuttamaan lähinnä tekijänoikeuksien haltijoiden edustajat.

Toivotaan, että tekijänoikeustilanteen kurssia saadaan nyt korjattua nykyisestä karikosta tämän raportin myötä. Päivitetään tekijänoikeuslaki nykyaikaan!

Olli Markkanen, ehdokkaaksi aikova piraattiaktiivi Lapista
Linkki alkuperäiseen tekstiin: http://ollimarkkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/184934-piraattipuolue-paasi-kasiksi-tekijanoikeuksiin-eussa

Urkintakynnys puolittuu, oletko valmis

Tapani Karvinen

Vuoden 2015 alusta lähtien poliisilla on oikeus ja kyky saada teletunnistetietosi jos sinua epäillään rikoksesta, jonka ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.

Viestintävirasto on antanut ensi vuoden alussa voimaanastuvaksi uuden määräyksen matkapuhelimesi tai nettitablettisi tunnistetietojen tallentamisesta. Määräyksessä kerrotaan myös ehdot, joilla tallennetut tiedot voidaan luovuttaa esitutkintaa suorittavalle poliisille. Viestintäviraston määräyksen mukaan velvollinen tietopyynnön oikeellisuudesta on operaattori. Operaattorit joutuisivat myös ylläpitämään rekisteriä, jossa tietopyynnöt säilytetään kaksi vuotta.

Moniongelmainen määräys siis käskee luottumuksellisten tietojen säilyttämisen rekisterissä, joka ei ole viranomaisten hallussa. Kun miettii, miten hyvin viranomaiset osaavat pitää rekistereiden väärinkäytön kurissa, voi vain toivoa yksityisen sektorin tekevän sen paremmin. Totuus kuitenkin jää pimentoon, koska jokaista hakua ei yksilöidä ja liitetä tietopyyntöihin. Oikeutta yksityisyyteemme valvoo eduskunnan oikeusasiamies.

Vuosi sitten hyväksytyn rikoslain päivityksen mukaan mukaan tunnistetiedot saa, jos on epäiltynä rikoksesta josta ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta. Aiemmin teletunnistetiedot sai tutkinnan avuksi pyytää, kun rikoksen ankarin rangaistus oli vähintään neljä vuotta vankeutta. Yhdessä nyt vuoden alusta voimaan astuvien määräysten kanssa voimme siis hyvin sanoa yhteiskuntamme urkintakynnyksen puolittuneen, jos rikoksentekovälineenä on käytetty telepäätelaitetta.

Teletunnistetietojen (joihin sisältyy myös laitteen sijaintitiedot) saaminen helpommin tuo varmasti lisää epäillyn henkilökohtaisia yhteyksiä tutkinnan piiriin. Sen lisäksi, että se nopeuttaa joidenkin tapausten selvittämistä, se myös moninkertaistaa työn tutkittavien verkostojen paisuessa. Tutkintaa voidaan toki tehostaa edelleen metadataa hyödyntämällä, mutta nähdäkseni kukaan ei halua Suomeen Stasin valvontametodeja. Tämä siis sen tosiasian lisäksi, että poliisiorganisaatiomme kuormittuisi tutkintapyynnöillä asioista, joihin syyllistyvät useat sadat tuhannet suomalaiset (etenkin nuoret aikuiset), ja joita koskevien lakien muuttamisen puolesta taistelee useampi kansanliike.

Tekninen valvonta ei ole täydellistä ja pääsääntöisesti aina yhtä kierrettävissä kuin kopiosuojauksetkin. Uudet valvonnan keinot synnyttävät ketjureaktion, jossa he, jotka valvontaa haluavat syystä tai toisesta kiertää, kehittävät uusia menetelmiä sekä levittävät aktiivisesti tietoa muiden käytettäväksi. Sitä mukaa, kun tiedusteluorganisaatioiden keinojen käyttö poliisin toiminnassa yleistyy, leviävät myös rikollisten keinot suuren yleisön käyttöön.

Tämä prosessi maksaa yhteiskunnalle molemmilla laidoilla, eikä toteutuneena tuloksena ole muuta kuin ilmapiirin kiristyminen.

Tapani Karvinen
pj, Piraattipuolue

Vapauden määritelmä

Tapani KarvinenOxfordin sanakirja määrittelee vapauden oikeudeksi ”toimia, puhua ja ajatella.” Immanuel Kantin mukaan ”vapaus on vapautta pakottamisesta ja valtiolla ei ole oikeutta rajoittaa kenenkään vapautta muuten kuin estääkseen tätä  loukkaamasta toisten vapautta.” Piraattipuolueen periaateohjelman mukaan ”jokaisella tulee olla vapaus toimia haluamallaan tavalla, kunhan ei rajoita muiden vapauksia.”

Vapaus on henkilökohtaista omistusoikeutta kehoon ja mieleen. Toteutunutta  vapautta voidaan arvottaa toteutuneiden oikeuksien kautta. Oikeuksia on määritelty mm. ihmis- ja kansalaisoikeuksina.  Esimerkiksi sananvapaus ”tarkoittaa oikeutta ilmaista ja vastaanottaa tietoja ja mielipiteitä kenenkään sitä ennakolta estämättä.”, eli julkisesti, ilman menneistä diktatuureista tuttua ennakkosensuuria tai viranomaiskontrollia.

Elämme suhteellisen vapaassa maassa, missä vain muutamista sellaisista teoista rangaistaan, jotka kuuluvat henkilökohtaisten oikeuksien piiriin. Jotta lainsäädäntö säilyisi alaisiaan kunnioittavana jatkossakin, tulee jokaisen hyväksytyn lakipykälän kunnioittaa yksilönvapautta. Näin vapaus voi olla päätöksentekoa ohjaava linjaus, jos kaikki laista päättävät tahot sen tuntevat ja sitä kunnioittaa. Kyse on sen rajan löytämisestä ja lakiin kirjoittamisesta, jossa kaikki yksilön oikeudet voivat  toteutua.

Yksilö on korkein

Yksilöt ovat toimijoita. Yksilöillä on oikeus yrittää ja muodostaa yhteisöjä  erinäisten intressien palvelemiseksi. Yksilöillä on myös oikeus yhdistyä  valtioksi, joka pitää huolta kansalaistensa vapauksista sekä rakentaa  toimintaympäristöä kohti turvallista jatkuvuutta. Tämän tehtävän hoitamiseksi, yhteisellä mandaatilla, valtiolle on annettu tietyissä poikkeustilanteissa oikeuksia rikkoa yksilönvapauksia. Lähtökohta on, että yksilön tulee ensin loukata muiden oikeuksia, ennen kuin hänen vapauttaan voidaan rajoittaa.

Yrityksillä  tulee olla oikeus osallistua reiluun kilpailuun, minkä vastaisina  erilaisia monopoleja voidaan aina pitää. Toiminnallaan he eivät saa vahingoittaa yksilön oikeuksia, kuten kehon  loukkaamattomuutta, mistä huolehtimiseksi pakkauksissa on lain vaatimat  tuoteselosteet. Valtiolla on useita oikeuksia, joilla hoitaa  velvollisuutensa yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi ja  toimimiseksi kansainvälisellä yhteisöjen kentällä. Lisäksi voisimme  puhua ympäristön ja eläinten oikeuksista, mutta koska ne ovat ihmisten toiminnalle alisteisia, riittänee että toteamme niillä olevan oikeuksia, joista me pidämme tavalla tai toisella yhdessä, vastuukäsityksemme mukaisesti huolta.

Puolueohjelmamme  vaatimusten yhteneväinen linja löytyy periaateohjelman ensimmäisestä virkkeestä. Yksilönvapaus ja yhdenvertaisuus ovat ne raamit, joiden sisällä esittämiemme, yhteiskuntaa eteenpäinvievien ratkaisujen tulee olla. Kun puolue pohtii lainsäädännöllisiä ratkaisuja mihin tahansa käsillä olevaan tilanteeseen, näillä rajoilla saadaan hiomista vaille valmis ratkaisu eteenpäin vietäväksi, vaikka sitä pohtimassa olisi sekä vasemmalle että oikealle profiloituvia tahoja. Yhteisymmärrys tavoitteista syntyy lähes automaattisesti.

Vasta kun valtion lainsäädäntö ja siihen perustuva vallankäyttö tiedostaa ja kunnioittaa molempia vaatimuksia, kuljemme viimein kohti vapaata ja  tasa-arvoista yhteiskuntaa.

Tapani Karvinen
pj, Piraattipuolue

ThePirateBay -serverit jälleen takavarikkoon

Seuraavaa voittoa waretuksenvastaisessa sodassa haettiin iskemällä ThePirateBay -palveluun maanantaiaamuna. Suurta katkosta se ei kuitenkaan aiheuta viihdehedonistin syötteeseen, sillä vaikka TPB ei heti nousisi, kaavanmukainen Hollywood -viihde on edelleen internetissä ilmaiseksi saatavilla, melkeinpä torrent -tekniikkaa helpommin useista verkon streaming -palveluista.

Maailma menettää TPB:n myötä tiedostonjaon pioneerityön tehneen ja myös ensimmäinen 3D-tulostusmallien jakamiseen ryhtyneen torrent -palvelun. Parempi esimerkki tiedostonjaon tärkeydestä on kuitenkin palvelusta löytynyt Nikola Teslan patenttikokoelma. Vaikka en itse sitä kykene hyödyntämään, pieni promille väestöstä pystyy. Jotta teoksen sisältämästä informaatiosta voisi manifestoitua ihmiskunnalle hyötyä, mahdollisimman monella tulee olla siihen esteetön, ilmainen pääsy.

On totta, että TPB oli peli- ja seksisivumainostuotoilla ylläpidetty, rankkaa uudistamista kaipaava latauspalvelu. Muut torrent -palvelut on rahoitettu pitkälti samalla tavalla, mihin suuri osasyy on se, että lain harmaalla alueella toimivissa palveluissa mainostamisessa on suuremmat riskit. Kehitystyökin tuppaa pitkässä juoksussa pysähtymään, jos resursseja ei ole.

Vääntö tiedon- ja tiedostonjaon vapaudeksi jatkuu, eikä taannoinen TPB -takavarikko vielä tarkoita palvelun pysyvää katoamista. Kuten tapana, ihmisyys keksii keinot ylittää kaikki eteentulevat haasteet.

Tapani Karvinen
pj, Piraattipuolue

Vaikutusmahdollisuuksien kehittämisen puolesta

Tapani Karvinen

Eduskuntavaalit ovat paras tilaisuus tuoda puolueen muut tavoitteet laajan yleisön eteen.

Piraattipuolue hyväksyi syyskokouksessaan vaaliohjelman, joka tarjoaa selkokielisiä malleja oppimisen ja demokratian kehittämiseksi, sekä verkon, viestinnän ja yleisten vapauksien turvaamiseksi. Ohjelmaa valmisteltaessa tavoitteena oli löytää puolueen tärkeimmistä tavoitteista ne, jotka katsotaan oleelliseksi saavuttaa kesällä 2015 alkavalla hallituskaudella. Vaaliohjelman tavoitelista keskittyy kansalaisen aseman vahvistamiseen niin tiedostavana yksilönä, kuin osana valtiota ja yritysmaailmaa.

Perustulo oli valinnoista helpoin. Sen avulla voidaan keventää valtion byrokratiaa, taata kaikille yhdenvertainen mahdollisuus turvata perustarpeensa, sekä tuoda vakautta talouden rakenneuudistuksen myllerryksessä. Se tasa-arvoistaa opiskelijoiden, yrittäjien ja työttömien mahdollisuudet rakentaa parempaa henkilökohtaista tulevaisuutta. Tällä hetkellä erilaisia perustulomalleja on tuotu esille puoluekentän laidasta laitaan, ja ainoat jotka eivät vielä ole ilmaisseet tukeaan perustulolle ovat ps, kd ja rkp. Katson, että tämän tavoitteen saavuttaminen seuraavalla hallituskaudella on erittäin realistista.

Yhdenvertaisuuden ja vapauksien tulee toteutua myös yritysmaailmassa. Sääntelyn keventämisen lisäksi aukioloaikojen vapauttaminen löysi ehdottoman kannan. On todellakin yrityksen etu, että vain se päättää, millä ehdoilla aukioloajat valitaan. Näiden muutosten avulla voidaan purkaa huoltoasemien etuoikeus toimia yöllisinä ruokakauppoina, sekä lisätään ravintolayrittäjien mahdollisuuksia monimuotoistaa palvelukonseptiaan. Valtion tulee edelleenkin myötävaikuttaa päihdehaittojen vähentymiseen, mutta yrittäjiä eriarvoistava lainsäädäntö ei ole oikea tie.

Demokratiaa tulee kehittää siten, että se huomioi kattavasti niin kansalaisten kuin poliittisten yhteisöjenkin pyrkimykset vaikuttaa päätöksentekoon. Siirtoäänivaalitapa on erinomainen keino antaa äänestäjille valinnanmahdollisuutta vaikuttamiseen. Puoluetukiuudistuksemme jakaisi puoluetuet suoraan suhteessa saatuihin ääniin myös eduskunnan ulkopuolisille puolueille, ja toisi siten jatkuvuutta toimintaan sekä dynaamisuutta päätöksentekoon. Molemmat esitykset antaisi kokonaan uuden merkityksen äänestämiselle, mikä nähdäkseni aktivoisi myös aiemmin osallistumatonta kolmannesta suomalaisista käyttämään sitä kaikkein helpointa vaikuttamiskanavaa.

Seuraava sukupolvea kasvattessa oleellisinta sen mahdollisuus oppia jo nuoresta pitäen informaatioyhteiskunnassa tarvittavia taitoja. Parhaiten mahdollisuuksia ruokitaan monimuotoistamalla oppimisympäristöjä, sekä käytettävissä olevia oppimateriaaleja. Kehityksen ei tarvitse olla kallista, sillä tietotekniikka tarjoaa edullisia ratkaisuja, joilla voidaan kohdentaa opetusta tarpeiden mukaan, pitää ryhmäkoot kurissa sekä tarjota laajalle alueelle sellaista opetusta, johon ei opettajia muutoin riittäisi, kuten harvinaisempien kielten opetus. Kuten aiemminkin, puolue kannattaa toisen pakollisen kotimaisen kielen opiskelun muuttamista valinnaiseksi vähentämättä kuitenkaan opiskeltavien kielten määrää.

Maailmanlaajuisen välittömän viestinnän aikakaudella oikeus siihen täytyy turvata mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Sen vuoksi Piraattipuolue ajaa Internetin perustuslakia, joka turvaisi oikeuden lähettää, välittää ja vastaanottaa tietoa verkossa, sensuuritta ja ennalta estämättä. Luonnollisesti sananvapauden ja yksityisyyden suojaaminen kuuluu asiaan, sillä vain niistä lähtökohdista voidaan turvata ihmiskuntaa edistävä, kollektiivinen keskustelu. Suomen tulee pyrkiä aktiivisesti suojelemaan niin yksityisten kuin yritystenkin viestintää.

Vaaliohjelma on vain osa puolueen tavoitekokonaisuutta. Piraattipuolue on tunnettu poikkeavasta mallistaan, jossa jäsenillä on laajat mahdollisuudet vaikuttaa puolueen sisäiseen päätöksentekoon. Puolueen periaateohjelma tarjoaa raamit ohjelman laajentamiselle, joiden sisällä pysyessä konsensus on aina löydettävissä.

Syyskokouksessaan 2014 Piraattipuolue nosti toiseksi tärkeimmäksi arvokseen yksilönvapauden rinnalle yhdenvertaisuuden.

Vaaliohjelma: http://arkisto.piraattipuolue.fi/asiakirjat/Vaaliohjelma_2015.pdf
Puolueohjelma: http://piraattipuolue.fi/agenda/puolueohjelma